Lue keskustelun säännöt.
Te keiden lapset änkyttää/on änkyttänyt? Tai onko paikalla neukkareita/puheterapeutteja tms?
03.01.2016 |
Mun tytär täyttää maaliskuussa 3 ja on nyt alkanu änkyttämään ihan parin viikon sisällä. Tuntuu että olisi niin kiire kertoa juttua ja paljon asiaa ettei aivot vaan ehdi mukaan. Onkohan tässä vaiheessa vielä ihan normaalia änkyttää? Mun äiti on lastentarhan opettaja ja hän ainakin oli sitä mieltä että on ihan normaalia ja menee ittekseen ohi mutta ite tietysti vähän kävin stressaamaan. Eikös sellanen pitkäaikaisempi änkytys ole yleensä psyykkistä? Ei mun tytär ainakaan mikään jännittäjätyyppi ole eli tuskin johtuu siitä.
Pitää ottaa tää aihe esille neuvolassa sitten maaliskuussa mutta kiinnostaisi nyt jo tietää että jos teidän lapset on suht. saman ikäisenä änkyttänyt niin kuinka kauan sitä on kestänyt ja onko tarvinut puheterapiaa tms vai onko mennyt ittekseen ohi? Mun äiti neuvoi vaan antamaan lapsen rauhassa kertoa asiansa loppuun eikä kiinnittää huomiota änkytykseen mutta onko muita keinoja nopeuttaa "paranemista"? Tähän asti siis tyttö osannut kyllä ihan hyvin puhua ja on muuten tosi terävä tyttö.
Oliko tarpeeksi epäselvä selostus? :D
Kommentit (4)
Okei kiitos! Vielä en mihinkään kurssille lähtis kun tosiaan vasta tässä joulun jälkeen ole alkanut huomata asiaa. Toivon että nyt olisi tosiaan sitä ohimenevää sorttia eikä mihinkään toimenpiteisiin tarvisi ryhtyä.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Melko monet lapset änkyttävät vähän jossakin kehitysvaiheessaan, yleensä juurikin tuossa 2-5-vuotiaina. 97% tämä on vain ohimenevä asia ja puheterapiaa ei tarvita. Näistä 3% änkytys jää päälle ja he usein käyvät terapiassa. Ja lopulta sitten änkytys jää n. 1% väestöstä. Eli tosiaan ei kannata nyt stressata :)
Käy lukemassa tätä sivustoa, ihan hyviä vinkkejä: http://www.ankytys.fi/ankyttaako_lapsesi
T. puheterapeutti
Neukkari on meillä töissä neuvotteluhuone.
Olen itse alkanut änkyttää 3-vuotiaana, olen nyt 60v. ja ollut paljon asian kanssa tekemisissä nuoruuden ja varhaisaikuisuuden elämänvaiheissa. Käsittääkseni ajatellaan, että johonkin puheen oppimisen vaiheeseen voi kuulua jonkin tyyppistä änkytystä. Tärkeintä varmaankin nyt ennen parempien neuvojen saamista tai änkytyksen lievenemistä tms. on juuri se, että ympäristö jaksaa kuunnella kärsivällisesti lapsen puheen antamatta hänen mitenkään huomata esim. vanhemman tai kenenkään muunkaan huolestumista asiasta tms., jottei lapselle kehity sekundaarisia (lapsen reaktioita sujumattomaan puheeseen) oireita, jotka myöhemmin saattavat olla asiassa ne hankalimmat. Vanhemman kannattaa änkytyksen mahdollisesti jatkuessa olla yhteydessä esim. Suomen Änkytysyhdistykseen, jolla on myös verkkosivut: www.ankytys.fi
Suomessa on myös ainakin yksi foniatri, joka on itse änkyttäjä, vaasalainen Mikael Grönroos. Hänellä varmaankin on ajankohtaista tietoa änkytyksestä, mutta sitä saatte varmasti myös yhdistyksen kursseilta, jos sinne päätätte perheenä mennä. Lasten änkytyksen ollessa kyseessä, kurssit ovat perhekursseja.