Kun murrosikäinen haukkuu vanhempiaan

Anna remmiä, ei ole vielä liian myöhäistä. Muuten siitä tulee taparikollinen linnakundi.

Viikon aresti tulisi meillä, uskovat kyllä koulussa että sairaana on.

Nyt sanon kyllä ilolla, etten todellakaan tiedä millaista tuo edes on. 5 murrosikäistä on jo katseltu läpi, 2 tulossa :D

No meillä on kyllä kielenkäytöstä keskusteltu, tosin meillä murkut (vanhin kohta 18) eivät ole koskaan esim kiroilleet meidän kuulemme. Joskus murkkuja kiukuttaa, mutta kyllä minusta tietyssä mielessä kunnioittavan käytöksen pitää säilyä, vaikka tunteita saakin ilmaista. On ihan hyvä lapsen oppia oman tunteen ilmaisun ja toisen ihmisen loukkaamisen ero.

Vierailija kirjoitti:

Nyt sanon kyllä ilolla, etten todellakaan tiedä millaista tuo edes on. 5 murrosikäistä on jo katseltu läpi, 2 tulossa :D

Et sitten mitään keksinyt vastata. Olisit voinut jättää kirjoittamatta tekeleesi.

Ap:lle sanoisin että ei mitään rangaistusta tietenkään. Ei myöskään toisesta korvasta ulos vaan mietit murrosikäiseltä saamaasi palautetta ja sitä että hän olisi palauteessaan oikeassa. Myönnä virheesi ja paranna tapasi. 

Vierailija kirjoitti:

Nyt sanon kyllä ilolla, etten todellakaan tiedä millaista tuo edes on. 5 murrosikäistä on jo katseltu läpi, 2 tulossa :D

..ja vielä oikein ilolla. Marjat eivät liene pudonneet kovin kauas puusta joten samaa on tulosssa oikein 7 kappaletta :(

Kiva kuulla, jos ei ole ollut ongelmia. Meillä nyt vain on tällainen helposti kiehahtava tapaus, joten kysyisinkin vielä neuvoja niiltä, jolla kokemusta. Remmiä en tietenkään aio antaa, mutta pelikonekieltoa olen joskus antanut, jos on oikein ilkeästi sanonut.

Kuutonen oli ap.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt sanon kyllä ilolla, etten todellakaan tiedä millaista tuo edes on. 5 murrosikäistä on jo katseltu läpi, 2 tulossa :D

Et sitten mitään keksinyt vastata. Olisit voinut jättää kirjoittamatta tekeleesi.

Ap:lle sanoisin että ei mitään rangaistusta tietenkään. Ei myöskään toisesta korvasta ulos vaan mietit murrosikäiseltä saamaasi palautetta ja sitä että hän olisi palauteessaan oikeassa. Myönnä virheesi ja paranna tapasi. 

Kun nyt oikein pitkään asiaa pohdin, niin keksin tämmöisen. Äiti ja isä voisivat puhua toisilleen ja lapsilleen kunnioittavasti, niin olisi koko perheen henki sellainen miellyttävä ja malli kommunikoinnista oikeanlainen. Kun sieltä sitten joku (murkku) kuitenkin lipsauttaa rumasti, niin hänelle vastataan "Tiedätkö mitä, sinä oikeasti loukkaat sanoillasi. Minä olen myös ihminen, jolla on tunteet, johon sattuu".

Vierailija kirjoitti:

Anna remmiä, ei ole vielä liian myöhäistä. Muuten siitä tulee taparikollinen linnakundi.

Viikon aresti tulisi meillä, uskovat kyllä koulussa että sairaana on.

Millainen vanhempi antaa lapselleen remmiä? Ja vielä tällä vuosikymmenellä?

harvinaisen älyttömiä vastauksia :-/

itsekin mietin, mikä on paras tapa vastata murrosikäisen rumaan kielenkäyttöön. ihmettelen niitä neuvoja, joiden mukaan haistattelua ei saa hyväksyä - siis miten se hyväksymättömyys parhaiten osoitetaan. meillä on tapana sanoa saman tien vakavaan ja asialliseen sävyyn, että en halua minulle puhuttavan tuohon sävyyn ja että keskustelua voidaan jatkaa siinä vaiheessa kun teini pysyy asiassa eikä ala haistattelemaan. ja sanon, että enhän minäkään puhu sinulle noin. en jatka keskustelua jos mulle puhutaan asiattomasti ja nimitellään, se ainakin on selvää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt sanon kyllä ilolla, etten todellakaan tiedä millaista tuo edes on. 5 murrosikäistä on jo katseltu läpi, 2 tulossa :D

Et sitten mitään keksinyt vastata. Olisit voinut jättää kirjoittamatta tekeleesi.

Ap:lle sanoisin että ei mitään rangaistusta tietenkään. Ei myöskään toisesta korvasta ulos vaan mietit murrosikäiseltä saamaasi palautetta ja sitä että hän olisi palauteessaan oikeassa. Myönnä virheesi ja paranna tapasi. 

Kun nyt oikein pitkään asiaa pohdin, niin keksin tämmöisen. Äiti ja isä voisivat puhua toisilleen ja lapsilleen kunnioittavasti, niin olisi koko perheen henki sellainen miellyttävä ja malli kommunikoinnista oikeanlainen. Kun sieltä sitten joku (murkku) kuitenkin lipsauttaa rumasti, niin hänelle vastataan "Tiedätkö mitä, sinä oikeasti loukkaat sanoillasi. Minä olen myös ihminen, jolla on tunteet, johon sattuu".

Voi miten teennäistä ja tätä vielä peukutetaan. Oletko niellyt seipään ?

Pitää mielestäni ehdottomasti tehdä selväksi, ettei vanhempia haukuta, eikä heille puhuta rumasti. Tämän opettaisin lapsilleni, ettei kenellekään ihmiselle sovi puhua rumasti tai haukkua heitä. Kuten ei lapsillenikaan saa kukaan puhua rumasti tai haukkua heitä. Ja opettaisin rakentavaa tunteiden ilmaisua. Rajoja vaan laittamaan reippaasti, ne ovat osoitus rakkaudesta. Joku pöpipää ehdotti yllä fyysistä kuritusta, joka tietysti on aina väärin ja siinä opettaa lapselleen, että on ok rikkoa heidän fyysistä koskemattomuutta ja tällöin he voivat tulevaisuudessa antaa toisten ihmisten kohdella heitä kaltoin, rikkoa heidän fyysistä koskemattomuutta ja/tai saattavat itse lyödä ihmisiä ja muuten rikkoa heidän fyysisiä rajojaan.

Mielestäni on ok antaa sellaisia rangaistuksia, ettei esim. viikko rahaa tule tai on mentävä aikaisemmin nukkumaan tms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt sanon kyllä ilolla, etten todellakaan tiedä millaista tuo edes on. 5 murrosikäistä on jo katseltu läpi, 2 tulossa :D

Et sitten mitään keksinyt vastata. Olisit voinut jättää kirjoittamatta tekeleesi.

Ap:lle sanoisin että ei mitään rangaistusta tietenkään. Ei myöskään toisesta korvasta ulos vaan mietit murrosikäiseltä saamaasi palautetta ja sitä että hän olisi palauteessaan oikeassa. Myönnä virheesi ja paranna tapasi. 

Kun nyt oikein pitkään asiaa pohdin, niin keksin tämmöisen. Äiti ja isä voisivat puhua toisilleen ja lapsilleen kunnioittavasti, niin olisi koko perheen henki sellainen miellyttävä ja malli kommunikoinnista oikeanlainen. Kun sieltä sitten joku (murkku) kuitenkin lipsauttaa rumasti, niin hänelle vastataan "Tiedätkö mitä, sinä oikeasti loukkaat sanoillasi. Minä olen myös ihminen, jolla on tunteet, johon sattuu".

Voi miten teennäistä ja tätä vielä peukutetaan. Oletko niellyt seipään ?

jäi kiinnostamaan, että

mitä teennäistä on kunnioittavassa puhetyylissä ja perheen hyvässsä tunnelmassa? meillä ainakin pyritään siihen, että toisille puhutaan ilman loukkauksia ja syyttelyjä. ja hyvä tunnelmakin perheessämme on, ainakin useinmiten.

Murkut tekevät tuota kaikkien auktoriteettihahmojen - etenkin vanhempien kanssa, koska se on osa sitä kasvamisen vaihetta, jossa itsenäistyminen korostuu ja esim. kavereista tulee ulkoisesti vanhempia tärkeämpiä. Teini on kuitenkin tässä kohtaa ulkoisesta koppavuudesta huolimatta tosi haavoittuvassa vaiheessa,  joten vanhemmille olisi tärkeää vahvistaa, että rakastavat lasta, vaikka eivät käyttäytymistä hyväksyisikään. Toisin sanoen, jos esim. lapsi haistattelee päin naamaa, niin hänelle voi antaa seuraamuksen, ettei hetkeen tehdä teinille ostoksia, haeta muuten mitä hän haluaa tms, mutta muistutetaan, että rangaistus tulee teoista, eikä siitä, että teini itse olisi "itsekäs" "kamala" "mulkku" tms. On myös muistettava, että teini elää aivojen kapasiteetin suhteen hetkessä: jos rangaistus on se, ettei ensi kesänä pääse risteilylle, ei teini edes kykene tajuamaan tätä, vaan seuraamuksen pitäisi tapahtua saman tien!

Myös rangaistus teon mukaan on tärkeä: on ihan eri asia, kieltäytyykö teini ekalla pyynnöllä viemästä roskia, vai tuleeko menojensa jälkeen ovesta sisään asenteella "haista vittu te ette mua määrää vitun käävät".

Kyllä me vanhemmat puhumme toisillemme ihan kunnioittavasti, emme kiroile, ja kodin ilmapiiri on ollut ihan hyvä, mutta nyt tuo murkku on vaan jostain syystä päästellyt tavallista enemmän höyryjään meihin vanhempiin :( Tietenkin nämä tilanteet vaikuttavat kielteisesti myös ilmapiiriin, joten siksi pohdinkin miten kannattaisi toimia. Kiitos vastanneille! Ap.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt sanon kyllä ilolla, etten todellakaan tiedä millaista tuo edes on. 5 murrosikäistä on jo katseltu läpi, 2 tulossa :D

Et sitten mitään keksinyt vastata. Olisit voinut jättää kirjoittamatta tekeleesi.

Ap:lle sanoisin että ei mitään rangaistusta tietenkään. Ei myöskään toisesta korvasta ulos vaan mietit murrosikäiseltä saamaasi palautetta ja sitä että hän olisi palauteessaan oikeassa. Myönnä virheesi ja paranna tapasi. 

Kun nyt oikein pitkään asiaa pohdin, niin keksin tämmöisen. Äiti ja isä voisivat puhua toisilleen ja lapsilleen kunnioittavasti, niin olisi koko perheen henki sellainen miellyttävä ja malli kommunikoinnista oikeanlainen. Kun sieltä sitten joku (murkku) kuitenkin lipsauttaa rumasti, niin hänelle vastataan "Tiedätkö mitä, sinä oikeasti loukkaat sanoillasi. Minä olen myös ihminen, jolla on tunteet, johon sattuu".

Voi miten teennäistä ja tätä vielä peukutetaan. Oletko niellyt seipään ?

jäi kiinnostamaan, että

mitä teennäistä on kunnioittavassa puhetyylissä ja perheen hyvässsä tunnelmassa? meillä ainakin pyritään siihen, että toisille puhutaan ilman loukkauksia ja syyttelyjä. ja hyvä tunnelmakin perheessämme on, ainakin useinmiten.

Teennäisyys oikein huokuu vastauksessa. On pohdittu hyviä ja kannatettavia asioita ja sitten laitettu käsi purkkiin ja nostettu kaikkia hienoja juttuja esiin. Meinaa ihan mennä  sanattomaksi noin mahdottoman teennäisyyden edessä. Samalla myös naurattaa makeasti kun lukee hatusta tempaistua vastausta. On teennäisyydessäan ihan viime vuoden kärjessä, jos vielä jotenkin saadaan viime vuoden piikkiin, kun ei heitä kuin päivällä. Ei meinaa pystyä lukemaan tuota kohtaa mikä alkaa että " tiedätkö mitä, sinä oikeasti loukkaat sanoillasi jne.

Vierailija kirjoitti:

Murkut tekevät tuota kaikkien auktoriteettihahmojen - etenkin vanhempien kanssa, koska se on osa sitä kasvamisen vaihetta, jossa itsenäistyminen korostuu ja esim. kavereista tulee ulkoisesti vanhempia tärkeämpiä. Teini on kuitenkin tässä kohtaa ulkoisesta koppavuudesta huolimatta tosi haavoittuvassa vaiheessa,  joten vanhemmille olisi tärkeää vahvistaa, että rakastavat lasta, vaikka eivät käyttäytymistä hyväksyisikään. Toisin sanoen, jos esim. lapsi haistattelee päin naamaa, niin hänelle voi antaa seuraamuksen, ettei hetkeen tehdä teinille ostoksia, haeta muuten mitä hän haluaa tms, mutta muistutetaan, että rangaistus tulee teoista, eikä siitä, että teini itse olisi "itsekäs" "kamala" "mulkku" tms. On myös muistettava, että teini elää aivojen kapasiteetin suhteen hetkessä: jos rangaistus on se, ettei ensi kesänä pääse risteilylle, ei teini edes kykene tajuamaan tätä, vaan seuraamuksen pitäisi tapahtua saman tien!

 

Myös rangaistus teon mukaan on tärkeä: on ihan eri asia, kieltäytyykö teini ekalla pyynnöllä viemästä roskia, vai tuleeko menojensa jälkeen ovesta sisään asenteella "haista vittu te ette mua määrää vitun käävät".

Rangaistuksella pitäisi olla kasvatuksellinen vaikutus ja teini-ikäisen kasvatuksesta on jo 90% takanapäin. Enää on suurinpiirtein jäljellä vastuun siirtäminen teinin itsensä harteille siitä että kuinka käyttäytyy ja puhuu. Vastuuta ei oikein saa siirrettyä siten että rankaisee samaan aikaan.  

Se että teiniä pitäisi erikseen rangaista on vaan kasvattajan kyvyttömyyttä. Ehkä kasvattaja ei itse kykene ottamaan vastuuta kasvatuksestaan tai on epäonnistunut pahoin, ja saa tämän peitettyä  rankaisulla ja kovalla kurilla.

Eli onko peli jo menetetty, jos teini käyttäytyy huonosti? Ei kannata enää kasvattaa?

Aina pitää kasvattaa, mutta se on aloitettava varhaislapsuudesta ja vanhempien oma käytös pitää olla myös asiallista ja kunnioittavaa. Jos vanhemmat huutavat toisilleen ja haukkuvat ja kiroavat, niin mistäpä lapsi paremmat tavat oppisi. Äitini kertoi aikanaan tuttavaperheestä, jossa varsinkin äidiltä pääsi usein ärräpäitä. Kun perheen kaksi poikaa sitten ottivat mallia äidistään, niin tämä oli ihmetellyt: "Mistä perkeleestä nuo meidän pojat ovat oppineet kiroamaan?" Niinpä. Älä tee niin kuin minä teen, vaan tee, niin kuin neuvon - ei toimi!

Mun mielestä kasvatuksessa on joku pielessä jos teini kokee oikeudekseen haistatella omille vanhemmilleen. Itse en olis kehdannut, hyi!! Ja jos tuleva esikoinen (syntyy 2kk päästä) sellasta tekis joskus niin harvinaisen selväks tekisin et viiminen kerta. Jotenkin niin ällöttävää kun lähes aina ne äidit ja isät kaikkensa kuitenkin yrittävät.