Eikö yliopistoja voisi siirtää syrjäseuduille?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletetaan esimerkiksi, että yliopistossa olisi 10 000 opiskelijaa ja 1 000 henkilökunnan jäsentä. Tämä vastaa jo suomalaisessa mittakaavassa pikkukaupungin väkilukua - eli mahtaako löytyä kämpää kaikille? Ei varmasti. Eli se siitä, 

Jos asuntojen määrä on argumentti yliopiston perustamiselle, niin kuinka paljon Helsingin yliopistoa pitäisi laskelmiesi mukaan pienentää, jotta pääkaupunkiseuden asuntopula ei olisi enää haittatekijä yliopiston jouhevalle toiminnalle? Vai riittäisikö asuntojen tuottamaan ongelmaan ratkaisuksi Aalto-yliopiston lakkauttaminen?

Aaltoyliopisto on pääosin böndellä.

Varmaan halvempaa rakentaa opiskelija-asuntoja sinne missä yliopisto jo on. Maata löytyy joka kaupungista, jopa Helsingistä.

En tiennytkään, että Italiassa kasvaa mäntyjä? 

http://www.oulu.fi/northnature/finnish/suomikuvat/eurokasvill.gif

Vierailija kirjoitti:

En tiennytkään, että Italiassa kasvaa mäntyjä? 

http://www.oulu.fi/northnature/finnish/suomikuvat/eurokasvill.gif

 

Kyllähän siellä havupuita on. Pinjoja esimerkiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Euroopan mittakaavassa Helsingin yliopisto on jo nyt ihan pöndellä.

Mikä ihmeen "Euroopan mittakaava"? Kaikki yliopistokaupungit eivät ole pariiseja tai lontoita. Eikä 1,5miljoonan asukkaan metropolialue ole millään mittapuulla PIENI. Todellisia miljoonakaupunkeja ei Euroopassa ole kuin pari hassua. "Maailman mittakaavassa" koko Eurooppa on aivan pöndeä, jos ihmismassoja ja asuintiheyttä haluat laskea.

Se Euroopan mittakaava, joka on Euroopasta saatavissa. Kaikki yliopistokaupungit eivät tosiaan ole suuria, vaan ihan pienilläkin paikkakunnilla niitä on. Jotta Helsingistä saa 1,5 miljoonan alueen metropolin, niin mukaan pitää lukea niin mittaamaton määrä havupuita, että eurooppalaista naurattaa sellainen maa-alueiden hamuaminen mukaan. 

Koeta nyt jaksaa pysytella samoissa aiheissa laskennassasi. Jos Helsingin väkilukua paisuttelet vetämällä mukaan ei-urbaaneja alueita ja nimität niitä metropoleiksi, niin salli nyt muiden laskea mukaan ihan oikeasti urbaanit alueet mukaan metropolilaskelmiinsa. Milanokin paisuu 1,5 miljoonan asukkaan kaupungista 5 miljoonan asukkaan urbaaniksi metropoliksi, johon ei liiemmin tarvitse lukea havupuualueita mukaan.

Maailmankin mittakaavassa Eurooppa on ja pysyy keskuksena asukastiheydeltään. Ei se skaalaaminen maailmanmittakaavaan Euroopan asemaa horjuta. Pysyhän faktoissa sinä siellä.

On tosiaan aina suunnattomasti huvittanut tuo virallinen Hesingin metropolialueen määritys, johon on siis ympätty mukaan todellakin ihan asumatonta korpeakin. Mukana ovat sellaiset suuret metropolit, kuten Mäntsälä, Pornainen ja Vihti. Siinä sitä metropolia kerrakseen :)

Olen tuota ihmetellyt, että minkä ihmeen takia sitä on väkisin venytetty noilla periferia alueilla, kun sillä ihan oikealla metropolialueellakin olisi saatu yli miljoona asukasta kasaan.

Metropolialueista on monennäköisiä erilaisia tilastoja pelkästää Wikipediassakin, mutta kun Wikipediasta ottaa samasta paikasta ja samalla kielellä, sekä Helsinkin, että Milanon metropolialueet vertailuun, niin näkee karulla tavalla, mistä puusta se Helsingin metropolialue on veistetty:

https://en.wikipedia.org/wiki/Greater_Helsinki

https://en.wikipedia.org/wiki/Milan_metropolitan_area

Helsingin "metropolialueen" asukasluku per neliökilometri on 376, kun se Milanon reilun viiden miljoonan asukkaan metropolialueella on liki 1800. Verrokkina voidaan mainita, että Hollannissa asukkaita on yli 400 henkeä per neliökilometri, eli tuolla Suomen "venytyspolitiikalla" koko Hollanti voitaisiin laskea yhdeksi kokonaiseksi metropolialueeksi ja tokihan se sitä enemmän olisikin, kuin tuo Helsinki-Pornainen "metropolialue".

Joka tapauksessa tuolla venytyspolitiikallakin Helsingin metropolialue sijoittuu Euroopan muiden metropolialueiden joukossa jonnekin 60 sijan haminoille, mutta jos metropolialueena käytettäisiin sitä oikeata reilun miljoonan asukkaan tiiviimpää aluetta niin sijoitus olisi siellä jossain sadannen paikkeilla. Eli ei se Helsinki kyllä millään mittarilla mikään kovin merkittävä  metropolialue ole Euroopankaan mittakaavassa.

Vierailija kirjoitti:

Hei, kekkonen teki sen jo

Rovaniemi

Oulu

Lappeenranta....

Maakuntayliopistot oli itse asiassa Johannes Virolaisen saavutus, ollessaan opetusministerinä...

Kuulkaas pallinaamat. te olette huonoa mainosta maakuntayliopistoille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka näissä viitsisi opiskella? Aika harva on valmis hukkaamaan n vuotta parhaasta nuoruudestaan jossain korvessa, jossa ei MITÄÄN aktiviteetteja nuorelle aikuiselle, korkeintaan joku onneton räkälä juoppoineen. Jo nyt moni keskeyttää, venyttää tai lykkää opintojaan kun joutuu pienempään kaupunkiin. 

Ei se opiskelu ole pelkkää ryyppäämistä. Itse olisin valmis lähtemään koska vaan keskelle lapin korpea opiskelemaan, saisi moottorikelkkailla, hiihtää, lasketella.. täällä Tampereella ei taasen oo yhtään mitään tekemistä kun ei luntakaan ole ja vettä vaan sataa mut pakko kärvistellä opinnot loppuun :(

No onhan siellä Lapissa Rovaniemellä yliopisto. Ja useampia korkeakouluja. Sinne vaan jos kerta tota mieltä olet.

En ymmärrä miksei sitä kokeiltu jonkun pienempään kaupunkiin perustetun koulun kohdalla. Suunnitelmia varmaan oli. Eikö ulkomailla osa kuuluisista yliopistoista sijaitse nimenomaan pienemmissä kaupungeissa tai ehkä ihan maalla?

Ei opiskelupaikkoja korpiin!!

Tulee yhteiskunnalle kalliiksi, kun entistä harvemmalla mahdollisuus opiskella lapsuudenkodistaan käsin.

Sinne perähikiälle on surkeammat liikenneyhteydet ja siellä ei ole työpaikkoja harjoittelua varten. Eikä edes opintojen rahoittamista varten.

Pois kaikki opiskelut pikkupaikoista. Mitä järkeä, että Turusta joutuu matkustamaan Loimaalle (tai jonnekin sinnepäin) valmistuakseen artesaaniksi. (Kuulin matkalla tku-tre kahden opiskelijan valitusta junassa.)

Ei varmaan siirtää voi, mutta uusia voisi mahdollisesti rakentaa.

Siinä on vain sellainen ongelma, että mistä rahat rakentamiseen?

Plussana toki olisi se puoli, että uusien yliopistojen myötä yhä useampi pääsisi haussa yliopistokoulutukseen, olisi vähemmän pudokkaita ja korkeakoulutettujen määrä nousisi. Yliopistot saattaisivat tuoda myös niille paikkakunnille uutta vetovoimaa ja elämää.

Vierailija kirjoitti:

Ei opiskelupaikkoja korpiin!!

Tulee yhteiskunnalle kalliiksi, kun entistä harvemmalla mahdollisuus opiskella lapsuudenkodistaan käsin.

Sinne perähikiälle on surkeammat liikenneyhteydet ja siellä ei ole työpaikkoja harjoittelua varten. Eikä edes opintojen rahoittamista varten.

Varmaan korpiyliopisto olisi sitten sisäoppilaitosmainen. Käy nytkin moni kansanopistossa jonkun linjan jos ei ekalla pääse yliopistoon. Saattaapi saada jopa kymmeniä opintopisteitä mukaansa sieltä.

No Jyväskylän yliopisto (tai alkujaan kansakoulunopettajaseminaari) on ainakin alunperin perustettu ihan syrjäkylälle. Myöhemmin sen ympärille on kehittynyt kaupunki. Eikä Helsinkikään mikään kummoisen kokoinen paikka ollut silloin kun tsaari päätti siirtää Turun akatemian sinne.

Vierailija kirjoitti:

Ei susirajan persut halua mitään viherhomoja sinne.

Eiku , professorit ovat juurikin rakentaneet pilvilinnansa eivätkä mistään hinnasta voisi muuttaa.

Up