Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
En enää yhtään kestä mun miestä!
15.12.2015 |
Oltu aviossa 3 vuotta, sitä ennen yhdessä 2 vuotta. Olin ihan sekaisin tän miehen takia, hänen kasvot, kroppa, läheisyys, seksi kaikki oli täydellistä. Kun mentiin naimisiin oli vähän ehkä jo haaleempaa, mutta olin vielä niin rakastunut, että itkin häissä ihan koko ajan onnesta.
Ja sitten pikakelauksella tähän päivään. Ihan kaikki mun miehessä ärsyttää ja vituttaa mua. Kaikkein pahinta on sen jatkuva typerä vitsailu ja mukahuumori. Kaiken se tekee ihan vaan läpällä mutta hyvässä hengessä, eli kysymättä multa, miettimättä seurauksia, ajattelematta yhtään mitään. Typeriä lapsellisia piloja ja kaikkea sheissea koko ajan. Ja aina selitys että kaverien kanssa läpällä tehtiin ja hyvässä hengessä. Kolmekymppinen käyttäytyy ihan kuin 10-vuotias kokoajan. Sen lempileffat on Hei me lennetään ja Nuija ja tosinuija. Ai niin ja Borat. Kuuntelee Ganesii. Ganesii!
Huoh!
Kommentit (21)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tee sille vielä muksut ja tuu sitten itkeen tänne kun kaikki on päin seiniä. Vai onko pulla jo uunissa?
Vierailija kirjoitti:
Sen lempileffat on Hei me lennetään ja Nuija ja tosinuija. Ai niin ja Borat. Kuuntelee Ganesii. Ganesii!
Huoh!
Sillä on hyvä maku ja sinä puolestasi olet tosikko. Hei me lennetään varsinkin on ihan mahtava leffa. Päästä miehesi vapaille markkinoille, kyllä ottajia löytyy!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistele niitä asioita mitkä hänessä sai sulla sukat pyörimään aikoinaan :) suhde muuttuu, se on normaalia.
Vierailija kirjoitti:
Mies ei tyydytä sinua sängyssä?
Mä en haluu sen kanssa sänkyyn yhtään. Ei vois vähempää kiinnostaa koko äijä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Menit kuitenkin naimisiin sen kanssa!
Iso virhe retrospektiivisesti Ap
Ei tarvitse ihmetellä avioerotilastoja :(
Naimisiin mennään heppoisin perustein, täysin toista tuntematta, sitten hetken päästä erotaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muistele niitä asioita mitkä hänessä sai sulla sukat pyörimään aikoinaan :) suhde muuttuu, se on normaalia.
Me oltiin molemmat nuoria ja opiskelijoita. Olihan meillä hauskaa yhdessä. Mutta koko ajan mä jotein takaraivossani odotin, että meille tulee sellainen normaali, aikuinen elämä. Että me voidaan istua perjantai-iltana meidän keittiössä viinilasin ääressä ja puhua politiikkaa, tai suunnitella lomamatkaa, tai istua sohvannurkassa ja katsoa jotain leffaa mikä herättää ajatuksia joita me voidaan sanoa ääneen ja kuunnella. Mä en pyydä tuon enempää.
Mutta miespä ei voi. Ei pysty kykeneen. Kokoajan tyhmä läppä lentää. Jos mies kuulee muuta musiikkia kuin Ganesia tai Juicee, se alkaa hytkyä kuin mikä sen nimi on Hedberg siinä nenäpäivämainoksessa. Ikinä ei olla oltu yhdessä konsertissa. Kun ei se pysty kykeneen. Kavereiden kanssa mies kiertää Ruisrockit ja Provinssit. Istuu jossain puskassa sellanen kaljatölkkilippis päässä. Perjantai- ja lauantai-illat kavereiden kanssa pelaamassa biljardia. Loppuviikonloppu katsotaan pulttiboisseja ja kummeleita. Äyts töks töksiä katsotaan kanssa.
Lomalla mennään miehen äidin mökille. Siellä lapsuudenystävät odottaakin. Yökaudet istutaan saunan verannalla ja käydään läpi kaikkien Aku Ankan taskukirjojen juonikuviot. Muuta mun mies ei lue. Paitsi vanhoja Mustanaamioita.
Seksiä se haluu kyllä ja ostaa mulle joka joulu ja syntymäpäivä jotkut uudet pitsialusvaatteet joita mä en voisi pitää kuin makuhuoneessa. Enkä todellakaan pidä niitä! Mut mies ei luovuta.
Se on niin tyhmä et se ei edes tajuu et meillä menee päin helvettiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harvoin lapsen tasolla oleva ihminen tajuu, ellei sille väännä rautalangasta. Tsemppii ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistele niitä asioita mitkä hänessä sai sulla sukat pyörimään aikoinaan :) suhde muuttuu, se on normaalia.
Me oltiin molemmat nuoria ja opiskelijoita. Olihan meillä hauskaa yhdessä. Mutta koko ajan mä jotein takaraivossani odotin, että meille tulee sellainen normaali, aikuinen elämä. Että me voidaan istua perjantai-iltana meidän keittiössä viinilasin ääressä ja puhua politiikkaa, tai suunnitella lomamatkaa, tai istua sohvannurkassa ja katsoa jotain leffaa mikä herättää ajatuksia joita me voidaan sanoa ääneen ja kuunnella. Mä en pyydä tuon enempää.
Mutta miespä ei voi. Ei pysty kykeneen. Kokoajan tyhmä läppä lentää. Jos mies kuulee muuta musiikkia kuin Ganesia tai Juicee, se alkaa hytkyä kuin mikä sen nimi on Hedberg siinä nenäpäivämainoksessa. Ikinä ei olla oltu yhdessä konsertissa. Kun ei se pysty kykeneen. Kavereiden kanssa mies kiertää Ruisrockit ja Provinssit. Istuu jossain puskassa sellanen kaljatölkkilippis päässä. Perjantai- ja lauantai-illat kavereiden kanssa pelaamassa biljardia. Loppuviikonloppu katsotaan pulttiboisseja ja kummeleita. Äyts töks töksiä katsotaan kanssa.
Lomalla mennään miehen äidin mökille. Siellä lapsuudenystävät odottaakin. Yökaudet istutaan saunan verannalla ja käydään läpi kaikkien Aku Ankan taskukirjojen juonikuviot. Muuta mun mies ei lue. Paitsi vanhoja Mustanaamioita.
Seksiä se haluu kyllä ja ostaa mulle joka joulu ja syntymäpäivä jotkut uudet pitsialusvaatteet joita mä en voisi pitää kuin makuhuoneessa. Enkä todellakaan pidä niitä! Mut mies ei luovuta.
Se on niin tyhmä et se ei edes tajuu et meillä menee päin helvettiä.
Ja mies oli tuollainen opiskeluaikanakin ja sinä odotit, että 'puff' se muuttuu politiikasta puhuvaksi, viiniä litkiväksi pukumieheksi? Ja kiinnostuu lomamatkoista Toscanan auringon alle, mihin hän ei ole aiemmin osoittanut mitään mielenkiintoa?
Nää on mun nyytit en tiedä mitä pyysit mut nää on mun nyytit, nää on mun kivet ja niillä molemmilla on nimet jotta tiedät mitä imet!
Hei oikeasti. Hyvä mies sinulla on. Anna sen höpöttää välillä. Kun teillä joskus on lapsia niin uskonpa että roikkuvat kuin apinat ihanan hauskan iskän selässä;) voithan välillä vaikka kivasti sanoa että nyt höpötys loppuu, ollaan aikuisia. Mutta voin vaan sanoa, oma mieheni sukuansa myöten tosikko sakkia. Ja se vasta kuluttaakin. Itse olisin juurikin enemmän lapsellinen ym mutta olen vakavoitunut hänen seurassaan. Elämässä pitää olla iloa ja naurua! Koita saada suhteesi toimimaan ja löydä kipinä uudestaan:)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistele niitä asioita mitkä hänessä sai sulla sukat pyörimään aikoinaan :) suhde muuttuu, se on normaalia.
Me oltiin molemmat nuoria ja opiskelijoita. Olihan meillä hauskaa yhdessä. Mutta koko ajan mä jotein takaraivossani odotin, että meille tulee sellainen normaali, aikuinen elämä. Että me voidaan istua perjantai-iltana meidän keittiössä viinilasin ääressä ja puhua politiikkaa, tai suunnitella lomamatkaa, tai istua sohvannurkassa ja katsoa jotain leffaa mikä herättää ajatuksia joita me voidaan sanoa ääneen ja kuunnella. Mä en pyydä tuon enempää.
Mutta miespä ei voi. Ei pysty kykeneen. Kokoajan tyhmä läppä lentää. Jos mies kuulee muuta musiikkia kuin Ganesia tai Juicee, se alkaa hytkyä kuin mikä sen nimi on Hedberg siinä nenäpäivämainoksessa. Ikinä ei olla oltu yhdessä konsertissa. Kun ei se pysty kykeneen. Kavereiden kanssa mies kiertää Ruisrockit ja Provinssit. Istuu jossain puskassa sellanen kaljatölkkilippis päässä. Perjantai- ja lauantai-illat kavereiden kanssa pelaamassa biljardia. Loppuviikonloppu katsotaan pulttiboisseja ja kummeleita. Äyts töks töksiä katsotaan kanssa.
Lomalla mennään miehen äidin mökille. Siellä lapsuudenystävät odottaakin. Yökaudet istutaan saunan verannalla ja käydään läpi kaikkien Aku Ankan taskukirjojen juonikuviot. Muuta mun mies ei lue. Paitsi vanhoja Mustanaamioita.
Seksiä se haluu kyllä ja ostaa mulle joka joulu ja syntymäpäivä jotkut uudet pitsialusvaatteet joita mä en voisi pitää kuin makuhuoneessa. Enkä todellakaan pidä niitä! Mut mies ei luovuta.
Se on niin tyhmä et se ei edes tajuu et meillä menee päin helvettiä.
Ja mies oli tuollainen opiskeluaikanakin ja sinä odotit, että 'puff' se muuttuu politiikasta puhuvaksi, viiniä litkiväksi pukumieheksi? Ja kiinnostuu lomamatkoista Toscanan auringon alle, mihin hän ei ole aiemmin osoittanut mitään mielenkiintoa?
Niin mä uskalsin toivoa, että se kasvaa aikuiseksi. Niinkuin mäkin kasvoin. Ja monet muut. Paitsi se ja jotkut sen kaverit.
Tiedätkö, että niistä nuorista, jotka tilaa krapulassa kebab pitsaa kotiin ja katsoo vanhoja sketsiohjelmia maratonina, oikeasti kasvaa aikuisia, jotka kiinnostuu vaikka fine diningista tai ympäristönsuojelusta tai matkustaa maailman ympäri. Ne muuttuu, kasvaa, aikuistuu, vanhenee. Jotain tällästä mä odotin meillekin. Mutta ei, me eletään luupissa vuotta 2008 edelleen. Ap
Alue: Aihe vapaa
Menit kuitenkin naimisiin sen kanssa!