Lue keskustelun säännöt.
Pelkään että jään yksin
Alakuloinen
14.12.2015 |
Mun ja mieheni 5vuotta kestänyt parisuhde taitaa ihan näillä näppäimillä olla ohi. Menee koko ajan ajatukset ihan ristiin. Emme selkeästi puhu enää samaa kieltä , eikä enää tunnu onevan samaa päämäärää.
Suhde ei vain toimi enää. Järki sanoo nämä kaikki asiat erittäin selkeästi mutta oksettaa ajatus että kohta olen yksin. Mua pelottaa se etten selviä tästä erosta ja sit kun selviän niin millä hinnalla. Tiedän myös, että aika parantaa haavat mut minkä julmetun takia tämän pitää sattua niin paljon.
Ja onhan se väärin ajatella että mitä jos en löydäkkään yhtä hyvää kumppania? Entäs jos olenkin koko loppuelämäni yksin? Se on kuitenkin tälläiselle romantikolle hirveä ajatusmaailma.
Pelottaa ja ahdistaa kun tietää että näin on paras, mutta tekee vain niin kipeää.
Ja vielä joulun alla. Huoh.
Kaipaisin nyt rohkaisuja <3
Kommentit (9)
Niinhän se voi olla. Voi käydä niin että et selviä erosta ja olet koko loppuelämäsi yksin, ja yksinäinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitkä jutut menevät ristiin? Onko teillä lapsia? Miksi pelkäät, että jäät yksin? Oletteko jutelleet asiasta? Mitä mieltä miehesi on? Tietääkö hän tuntemuksesi? Onko hänellä ollut mahdollisuus miettiä omaa käytöstään ja parantaa omalta osaltaan teidän suhdetta?
Kaksi edellest kommentoijaa on selkeesti jotain ikisinkkuija ja purkaa nyt ärsytystään suhun.
Koita jaksaa siellä!
Vierailija kirjoitti:
Mitkä jutut menevät ristiin? Onko teillä lapsia? Miksi pelkäät, että jäät yksin? Oletteko jutelleet asiasta? Mitä mieltä miehesi on? Tietääkö hän tuntemuksesi? Onko hänellä ollut mahdollisuus miettiä omaa käytöstään ja parantaa omalta osaltaan teidän suhdetta?
Aivan kaikki. Olemme jutelleet, pohtineet ja selvitelleet asioita mutta mkkään ei muutu. Tai no, riidan jälkeen tulee sovinto, sovinnon jälkeen olemme parisen viikkoa sulassa sovussa ja sit alkaa taas samat jutut.
Ei tämä tästä enää muutu, turhaan uskottelen itselleni jotain mikä ei tule tapahtumaan.
Tuntuu vain niin pahalta.
Parempi yksin kuin huonossa suhteessa roikkuminen, mitä valtaosa av-mammoista harrastaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän tunteen, kun pelkää jäävänsä yksin. Pahinta on silti olla huonossa suhteessa. Tätä koitan takoa päähäni nyt kun taas olen yksin.
Mitä pahaa siinä jos olisikin hetken yksin? Itse ainakin nautin kun voin käydä ja tehdä asioita juuri niin kun haluan!
Toki ymmärrän että ikää on jo 34 että lapset ei enää tule kysymykseen. Mutta jos joku mies löytyy niin se löytyy..
Ei yksin oleminen nyt NIIIIIN paha ole! :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä pahaa siinä jos olisikin hetken yksin? Itse ainakin nautin kun voin käydä ja tehdä asioita juuri niin kun haluan!
Toki ymmärrän että ikää on jo 34 että lapset ei enää tule kysymykseen. Mutta jos joku mies löytyy niin se löytyy..
Ei yksin oleminen nyt NIIIIIN paha ole! :)
Miksi 34-vuotiaalle ei tule enää lapset kyseeseen ?
Sori, mutta multa ei riitä oikein rohkaisuja ihmiselle, joka on noin säälittävän riippuvainen parisuhteesta. Mikä siinä yksinolossa on noin kammottavan kamalaa? Sen kun tyydyt sitten siihen elämääsi tuollaisena, jos sekin kerran on parempi kuin yksin eläminen. Ärsyttää, kun saat yksin elämisen kuulostamaan joltain kuolemaakin kamalammalta kohtalolta.