Unohdin keiton yöksi kylmälle hellalle, voiko syödä?

Kiehauta keitto uudelleen, voi syödä.

Meidän lapsiperhe syö viikottain yöksi hellalle jätettyjä ruokia. Samaten ostetaan aina -30%/-50% maitotuotteita kun nekin säilyy viikkoja "parasta ennen"-päivän jälkeen. Vatsatauteja ei ole ollut vuosiin. Sen haistaa/maistaa jos on pilalla. Uskomatonta uus avuttomuutta!

Osa ruokamyrkytysbakteereista ja -viruksista voi aiheuttaa sellaisia sairauksia, jotka luokitellaan tartuntatautilain (583/1986) ja -asetuksen (786/1986) mukaisesti yleisvaarallisiksi tartuntataudeiksi. Tautia voidaan pitää yleisvaarallisena tartuntatautina:

jos taudin tarttuvuus on suuri tai tauti leviää nopeasti

jos tauti on vaarallinen

jos taudin leviäminen voidaan estää tautiin sairastuneeseen tai sairastuneeksi epäiltyyn henkilöön kohdistettavilla toimenpiteillä.

Yleisvaaralliset tartuntataudit on lueteltu tartuntatautiasetuksen 2 §:ssä. Tässä tietopaketissa on esitelty yleisvaarallisia tartuntatauteja aiheuttavista mikrobeista EHEC-bakteeri, salmonella, shigella ja hepatiitti A-virus.

Keinoja suojautua ruokamyrkytysbakteereilta

Ruokamyrkytysriskiin voi kotona vaikuttaa valmistamalla ja säilyttämällä elintarvikkeita oikein. Elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä annettuja valmistus- ja säilytysohjeita kannattaa noudattaa ja tarkistaa helposti pilaantuviin tuotteisiin merkityt viimeistä käyttöpäivää koskevat merkinnät. 

 

Pese kädet ennen kuin ryhdyt valmistamaan ruokaa, raa’an lihan, kalan ja multajuuresten käsittelyn jälkeen ja aina kun rupeat käsittelemään uusia raaka-aineita sekä WC:ssä käynnin jälkeen

Helposti pilaantuvat elintarvikkeet on säilytettävä tuotteen koko elinkaaren ajan kylmässä, jotta ne säilyvät turvallisina. Tuotteen säilyttämiseen huoneenlämmössä liittyy ruokamyrkytysriski.

Säädä jääkaappi alle +6 celsiusasteeseen

Käsittele raakoja ja kypsiä elintarvikkeita erillisillä työvälineillä ja pese raa'an lihan kanssa kosketuksissa olleet työvälineet, leikkuulaudat ja astiat sekä kätesi

Kypsennä liha kauttaaltaan vähintään +70 celsiusasteeseen

Mikäli ruoka pitää säilyttää kuumana ennen tarjoilua, sen tulee olla riittävän lämmintä, yli +60 celsiusastetta

Jos ruokaa ei syödä kerralla, se tulee jäähdyttää nopeasti ja säilyttää jääkaappilämpötilassa

Jos ruokaa lämmitetään uudelleen, se tulee kuumentaa kauttaaltaan kiehuvan kuumaksi

http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/tietoa+elintarvikkeista/el…

Elintarvikkeiden jäähdyttäminen

Mikäli valmistuksen yhteydessä kuumennettuja elintarvikkeita ei tarjoilla heti valmistuksen jälkeen tai säilytetä kuumana, on ne välittömästi valmistuksen jälkeen jäähdytettävä.

Jäähdytyksen tulee tapahtua siten, että elintarvike jäähdytetään enintään neljässä tunnissa +6 oC:een tai sen alle. Nopeampi jäähdytys takaa paremman laadun, turvallisuuden ja säilyvyyden. Jos jäähdytys tapahtuu liian hitaasti ja liian lämpimässä, voivat elintarvikkeessa kuumennuksessa säilyneet bakteerien itiömuodot muuttua kasvumuotoon saastuttaen elintarvikkeen.

http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/hygieniaosaaminen/tietopak…

Ruokamyrkytysbakteereita tunnetaan parikymmentä lajia. Ne ovat samat eri puolilla maailmaa. Mikä laji on missäkin yleisin sairastumisten aiheuttajana, riippuu raaka-aineista, ruoanvalmistustavoista, veden puhtaudesta ja elintarvikkeiden käsittelystä.

Joskus ruokamyrkytys voi aiheutua pian ruoan saastumisen jälkeen, jolloin mikrobien määrä on suhteellisen pieni, joskus jopa vain kymmeniä–satoja soluja. Usein ruokamyrkytysten takana on kuitenkin ruoan liian pitkä säilytysaika vaaravyöhykelämpötilassa, liian hidas jäähdyttäminen tai tehoton kuumentaminen. Nämä ovat tilanteita, joissa bakteerit ovat saaneet aikaa lisääntyä elintarvikkeessa moninkertaisesti.

Tyypillisiä tapahtumaketjuja ruokamyrkytyksille

Ihollamme yleinen bakteeri ja haavojen tulehduttaja Staphylococcus aureus on huono kilpailemaan elintilasta, mutta pystyy lisääntymään hyvin suolaisissakin olosuhteissa ja oli happea läsnä tai ei. Esimerkiksi voileipiin tai pizzoihin käytetään aineksia, joista kuumakäsittelyllä on tuhottu mikrobeja. Jos leikkeleitä, kypsennettyjä lihapaloja tai tonnikalaa käsitellään haavaisin käsin tai niihin aivastellaan, tartutetaan niihin bakteeria. Jos näitä saastuneita aineksia tai tuotteita säilytetään pitkään lämpimässä, stafylokokit lisääntyvät ja erittävät kemiallista myrkkyä, toksiinia. Pelkkä toksiinikin voi aiheuttaa ruokailijan sairastumisen. Toksiini ei tuhoudu kuumennuksessa, joten tällaisen ruokamyrkytyksen voi saada jopa kiehuvan kuumasta pizzasta, josta itse bakteerit ovatkin tuhoutuneet.

Bakteeri-itiöt eivät välttämättä kuole ruoan kypsentämiseen tarvittavissa kuumennuksissa. Päinvastoin kuumennus toimii itiöiden ”herättäjänä” eikä kuumennetussa ruoassa ole juuri kilpailevia mikrobeja. Liian pitkä säilyttäminen lämpimänä tai tehoton jäähdyttäminen voi antaa itiöille aikaa palautua lisääntymiskykyisiksi bakteereiksi, lähteä lisääntymään ja tuottamaan toksiineja. Tällainenkin ruoka voi aiheuttaa sairastumisen sellaisenaan tai uudelleen kuumennettuna.

Tartuntatautibakteerit (esimerkiksi Salmonella), joilla ei ole kykyä tuottaa itiöitä, saadaan tuhottua maidon pastöroinnissa ja kypsentämällä ruoka kuumentamalla. Näiden tyypillisiä tartuntareittejä ovat:

Syödään saastunutta elintarviketta kuumentamatta tai riittämättömästi kuumennettuna.

Ruoan säilyttäminen vaaravyöhykelämpötilassa + 12 °C - + 60 °C.

Ristisaastutus tai jälkisaastutus – saastuneella raaka-aineella, vedellä tai välineellä saastutetaan valmiiksi syötävä elintarvike

Tartuntaa oireellisena tai oireettomana kantava henkilö levittää tartuntaa käsiensä välityksellä.

Ruokamyrkytysbakteerit voivat aiheuttaa suolistotulehduksia ja monenlaisia jälkitauteja esim. niveltulehduksia. Tartunnan saanut henkilö voi pysyä pitkän aikaa oireettomana tartunnankantajana ja taudin edelleen levittäjänä.

Jos elintarvike haisee mädältä tai muuten epäilyttävältä, siinä saattaa olla runsaasti ruokamyrkytyksen aiheuttajia ja sitä ei tule käyttää. Koska emme aistein voi havaita mikrobeja, elintarvike voi vaikuttaa moitteettomalta ja siinä voi silti olla vaarallinen määrä ruokamyrkytysbakteereita.

http://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/lupa-kokata-elintarvikehygienian…

Elintarvikealan ammattilaisena voin kertoa sinulle, että voit syödä keittoa, kunhan kiehautat sen ensin. Et tule siitä sairastumaan.

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu olevan aika vaihtelevaa mielipidettä. Kyllä minuakin hieman mietityttää, mutta en oikeasti tiedä onko se vielä syötävää. Harmittaisi vain heittää se keitto pois. Nuijaksikin joku haukkui ja sanoi että tottakai voi syödä ja toiset sanoo ettei missään nimessä. Olisiko jollain oikeaa tietoa?

Kun sinä tulet kyselemään palstalle, jossa 90% prosenttia avauksista ja niiden vastauksista on trolleja, tai vähintään provoja, niin mitä kuvittelet vastauksiksi saavasi?

Mitä taas keittoosi tulee, niin se on vähän kuten vastauksistakin voit päätellä makuasia. On tietysti selvä asia, että mikrobien määrä lisääntyy ruuassa, joka seisoo 20-60 asteessa, mutta eihän ruoka koskaan täysin steriiliä ole. Jos et ole kovin herkkävatsainen niin erittäin suurella todennäköisyydellä et saa sopastasi yhtään mitään oireita. Älä sitä nyt kuitenkaan pikkulapsille, tai vanhuksille litratolkulla syötä. Niin ja luonnollisesti kunnon kiehutus, ennen syöntiä. Hyvää ruokahalua :)

Meillä ainakin jätetään keitot ja laatikkoruuat aina yöksi hellalle ja syödään vielä seuraavana päivänäkin. Ikinä ei meidän perheessä ole sairastuttu niistä.

Muistakaa nyt urpot ainakin se, että ette sitä kuumaa keittoa suoraan jääkaappiin laita. Tällaisiakin ohjeita olen nimittäin jopa marttojen nähnyt antavan, että kuuma soppa jääkaappiin, jos ei muuten kyetä sitä jäähdyttämään. Näin ei siis missään nimessä pidä mennä tekemään, sillä monen litran kuuma keitto kestää jäähtyä jääkaapissakin alle kymmeneen asteeseen tuntikausia ja siinä ajassa se ehtii lämmittämään koko jääkaapin pilaten muutkin ruuat. Soppa joko kylmään vesihauteeseen, tai pihalle, jos pihalla riittävän kylmä. Vasta kun soppa on jäähtynyt alle 10 asteen, siirretään se jääkaappiin.

Niin ja tarkistakaa jääkaappienne lämpötilat. Valtaosa pitää kaappiaan aivan liian lämpöisenä, eli liki 10 asteessa, kun oikea lämpötila on alle 5 astetta. Niin ja se ovi on kaikkein lämpöisin ja takaseinä kylmin, joten pilaantumisherkimmät taakse ja oveen vain sellaisia, jotka eivät ole niin herkkiä pilaantumaan.

Vierailija kirjoitti:

Miksi tätä samaa asiaa kysytään täällä joka ikinen päivä?

Sama tyyppi unohtaa aina ruoan hellalle

Vierailija kirjoitti:

Sama tyyppi unohtaa aina ruoan hellalle

Sitten on toinen mokoma niitä tyyppejä, jotka jättävät hellalle, vaikka eivät ole itävaltalaisia.

Ajatelkaa nyt oikeasti vähän! Suomalaiset elintarvikkeet ovat pääsääntöisesti puhtaita, eikä niissä ole kamalia piileskeleviä itiöitä, jotka eivät kuole keitettäessä. Kypsä ruoka on yleensä steriili, kun se on ollut tarpeeksi pitkään kuumana. 

Se ei voi pilaantua muuten kuin saastumalla, eli siihen tulee jotain mikrobeja. Niitä ryömii kyllä tiiviinkin kannen alle, mutta huomattavan hitaasti.

Vaarallisimpia esimerkiksi metsästäjille eivät suinkaan ole ne ravat, mitä hirvenlihaan metsästä tulee, vaan metsästäjän omista käsistä. Ne tulehtuneet haavat ovat pahimpia, seuraavana ulostebakteerit

No niin, minä päätin eilen laittaa siitä osan pois, sitten kiehautin loput ja söin, mutten säästänyt siis enää tälle päivälle. Mitään vaivoja ei tullut. Se on jännä kun tällaisissa aiheissa toiset pitää lähes hulluna jos edes harkitsee syömistä, toiset pitää idioottina jos edes harkitsee pois heittämistä. Minä tein molemmat, joten taidan olla sekä hullu että idiootti. :D

Tietysti nämä ovat aina tapauskohtaisia juttuja ja hieman harmaalla alueella liikutaan, mutta tulinpahan vain kertomaan kuinka itselläni kävi, eli ei mitenkään, vaikka keitto oli huoneenlämmössä yli puoli vuorokautta, ehkä jopa 14 tuntia.