Voinko enää vaatia lapselleni sukupuolineutraalia kasvatusta?

Vierailija

Mieheni on cross dresser, haluaa pukeutua naisten asusteisiin kotona vapaa-ajalla. Kertoi asiasta pari kuukautta sitten. En voi sietää miehen "harrastusta" ja haluankin eron. Mies kyseenalaistaa nyt minun eroaikeeni, koska olen vaatinut, että lapsemme kasvatetaan tiukan sukupuolineutraalisti. Mies kysenalaistaa myös minun feminismini, jos en hyväksy hänen mieltymystään. Mies siis pukeutuu vapaa-ajalla naiseksi ja haluaa viettää perhe-ja avioelämää naisten vaatteissa. Minusta se on typerää fetisististä pelleilyä ja loukkaa naisia ja naiseutta.

Kommentit (7)

Vierailija

Miehesi on oikeassa. Tai no, eroon olet toki oikeutettu, sillä minkäpä ihminen mieltymyksilleen voi. Sukupuolineutraalin kasvatuksen vaatiminen on kaksinaismoralistista silloin, jos et esim. halua lapsen näkevän, kun mies on pukeutuneena naiseksi.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
En tajunnut, miten sukupuolineutraali kasvatus liittyy miehen crossdressailuun?

Käsitin asian niin, että jos ap ei rakasta/hyväksy miestään tuollaisena, on tekopyhää kasvattaa lasta sukupuolineutraalisti. Eli miehen mielestä nainen on "oikeutettu" kasvattamaan sukupuolineutraalisti vain, jos tekee niin kuin opettaa - siis hyväksyy miehen crossdressailun osana arkea.

Vierailija

Olen transsukupuolinen eli ei-sama-asia kuin miehesi. Mutta jotain ehkä voin sanoa, koska kummassakin on kuitenkin kyse sukupuolivähemmistöstä. Ja minä olen myös parisuhteessa.

 Minä näkisin, että ongelma on siinä, että ensin vaadit sukupuolineutraalia kasvatusta, joka yhdistetään nimenomaan siihen, että ihminen saa ilmaista sukupuoltaan - siis sukupuoli-identiteettiään - niin kuin itse haluaa ja siihen ei ohjata. Nyt sinä kiellät mieheltäsi sukupuoli-identiteettiin liittyvän asian ilmaisun. Periaatteessa tämä on sama asia, kuin että sinulla olisi tyttö, joka kokisi olevansa poika, mutta pakottaisit hänelle prinsessamekkoja ja tiaroja päähän, vaikka hän haluaisi leikkiä autoilla ja käyttää sinistä. Kärjistäen. Eli vaatimuksesi on kaksinaismoralistinen. Tee niin kuin opetat, eikö niin?

*

Puhut cross-dressingistä, minulle tuli tosiaan ennemmin kuva transvestiittimiehestä (eli miehestä, jolla on miehen sukupuoli-identiteetti, mutta haluaa ilmentää myös naisellista puoltaan mm. pukeutumisella). Lähtökohtaisesti transvestiittiudella ei ole mitään tekemistä fetissien kanssa. Se on identiteetti, osa minuutta.  En ole tavannut yhtäkään transvestiittia, joka olisi halventanut naisia. Kaapissa oleminen on tuskaisaa ja tällaisista asioista puhuminen puolisolle todella vaikeaa. Se vaatii valtaisaa luottamusta toiseen. Luottamus on rakkautta.

Käsitelkää tätä asiaa. Yhdessä, erikseen, ammattilaisen kanssa. Sinun kannattaa etsiä myös tietoa. Setan Transtukipiste, Sinuiksi-palvelu, DreamWearClub. Siinä tilanteessa, jossa oikeasti koet tilanteen mahdottomaksi, rakasta puolisoasi sen verran että eroat. Hän menee enemmän rikki siitä, että häpeät häntä. Lapsesta sen verran, että lapselle on helppo selittää transvestiittius ja transsukupuolisuus, sillä lapselle kaikki on uutta ja mahdollista. Siksi lapset on niin ihania.

En ole transvestiitti, joten voin sanoa vain sen, mitä teknisesti tiedän. Kaapista ulostuleminen on about yhtä tuskaisaa kaikille sukupuolivähemmistöön kuuluville. Ja se kaapissa eläminen. Mieti toki hetki, mitä feminismi on sinulle. Sillä nykyaikainen feminismi ajaa kaikkien sukupuolten - siis myös sukupuolivähemmistöjen, joihin transvestiitit luetaan - oikeuksia. Ja tämä sinun primitiivireaktiosi perverssiydestä ja naiseuden halventamisesta nyt ei oikein totta puhuen kuvasta näitä arvoja... O.o

Ihmettelen.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat