Jättäisitkö puolisosi ja lapsesi, jos se olisi ainoa tapa saada onnellinen elämä?

Vierailija

Vai onko puolison ja vanhemman velvollisuus asettaa perheen yhtenäisyys ja hyvinvointi oman onnellisuuden edelle?

Sivut

Kommentit (58)

Vierailija

En jättäisi. Itse asiassa koen, että olisin onnellisempi ilman lapsia, mutta velvollisuus ja rakkaus heihin sitoo minut tähän. 

Vierailija

Onnellisuus on täysin yliarvostettua. En ehkä ole onnellinen, mutta en aio jättää perhettäni, koska en usko että perheen jättäminen tekee onnelliseksi.

Vierailija

Jättäisin mieheni, mutta en lapsia. Ilman lapsiani en voisi olla onnellinen. Ilman miestäni voisin olla onnellinen, jos mieheni olisi syy onnettomuuteeni.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En pysty kuvitella olevani onnellisempi ilman perhettäni.
Moni kuitenkin on.
Tämä on ihan totta. En tiedä, mistä on peräisin tämä kertomus, että perhe olisi elämän tärkein asia ja onnellisuuden lähde. Monelle esimerkiksi tyydyttävä ura, seksuaalinen nautinto ja mahdollisuus toteuttaa itseään ovat tärkeämpiä kuin perhe.

Myönnän, että tämä on hyvin sukupuolittunutta. Perhe on tärkeämpi naisille kuin miehille, ja naiset ovat myös miehiä valmiimpia uhraurumaan perheen vuoksi. Harmi juttu naisten kannalta.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
lasten jättäminen on alhainen teko.
On tärkeämpää olla onnellinen kuin tehdä aina sillä, mikä on muiden mielestä oikein ja kunnollista.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
lasten jättäminen on alhainen teko.
On tärkeämpää olla onnellinen kuin tehdä aina sillä, mikä on muiden mielestä oikein ja kunnollista.

Sen edestään löytää minkä taakseen jättää.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En pysty kuvitella olevani onnellisempi ilman perhettäni.
Moni kuitenkin on.
Tämä on ihan totta. En tiedä, mistä on peräisin tämä kertomus, että perhe olisi elämän tärkein asia ja onnellisuuden lähde. Monelle esimerkiksi tyydyttävä ura, seksuaalinen nautinto ja mahdollisuus toteuttaa itseään ovat tärkeämpiä kuin perhe.

Myönnän, että tämä on hyvin sukupuolittunutta. Perhe on tärkeämpi naisille kuin miehille, ja naiset ovat myös miehiä valmiimpia uhraurumaan perheen vuoksi. Harmi juttu naisten kannalta.


Ei se mikään harmi juttu ole, naisille ainakaan, miehille ehkä. Naiset ehkä näkevät syvemmin mistä se onni muodostuu. Ei kukaan kuolinvuoteellaan huokaile että olipa ihanaa kun sai tehdä töitä. Silti moni eläessään laittaa työt ja menestymisen ja monet muut jutut rakkaiden ihmisten edelle.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
lasten jättäminen on alhainen teko.
On tärkeämpää olla onnellinen kuin tehdä aina sillä, mikä on muiden mielestä oikein ja kunnollista.

Omaa onnellisuutta tärkeämpi on tehdä mikä on moraalisesti oikein. Lasten jättäminen oman onnellisuuden takia on itsekästä ja moraalisesti väärin.

Odotapa ne vuodet kun lapset kasvavat ja ovat omillaan sitten juokse sen "onnellisuutesi perässä", he eivät ole valinneet syntyä tänne. 

Vierailija

Tietysti jättäisin, jos sillä teolla saisin 100% varmuudella 100% onnellisen elämän. Mutta kukaan ei saa, toisten tekeminen onnettomiksi ei takaa onnea. Joten miksi kuvitella, että onnellisuus on kiinni siitä, onko muiden kanssa vai ei, koska onnellisuus on minussa, ei ulkoisissa puitteissa tai perheessä tai lapsissa.

Vierailija

En ole sitä tyyppiä joka mulkkaa koko elämän uusiksi jos ei hetkeen ole tuntunut jotain suuria onnen tunteita. Tuollainen tunnetilojen metsästäminen on ehkä nykyajan typerin ilmiö. Tunteet tulee ja menee.

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat