Masentaako muita tämä pimeys ja jatkuvat sateet?

Monesti tässä vaiheessa vuotta on tullut vettä pari kuukautta peräkkäin. Joten älä vielä masennu.

Ei :) Nyt nautitaan!

MASENTAA. Voi kunpa tulisi lunta!

Enemmän mua masentaa keväällä ja kesällä, kun kaikki tuntuu olevan niin onnellisia ja aurinkoisia, ja itse tekisi mieli vetäytyä johonkin pimeään luolaan. Pimeys ja synkkyys sopii mulle :D

Mä oon kyllä jaksanut ennätysvaloisan ja -lämpimän syksyn voimalla tän yhden vähän kehnomman viikon. En muista, milloin viimeksi olisi ollut elokuusta syyskuun loppuun asti niin aurinkoista ja lämmintä kuin tänä syksynä! Ja fillarikelit on edelleen, vaikka ollaan jo melkein joulukuussa.

Pimeä on kyllä ikävää. Onneksi enää vain kuukauden verran pimenee ja sitten alkaa taas valjeta.

Mitkä jatkuvat sateet? Ja täällä ei kyllä ole räntää tullut vielä lainkaan. Viime syksyyn verrattuna ihan loistavat kelit.

Helsingissä vain vettä! Mustaa ja pimeää... 

Ei se minua varsinaisesti masenna, mutta päivä jää paljon lyhemmäksi henkisessäkin mielessä. 

Eli joskus kuudelta on ihan hyvä käpertyä sohvan nurkkaan ja lapset leikkii sisällä, minkä leikkii. Valoisaan aikaan toki olisimme ulkona ja leikit olisivat liikunnallisempia. Vaihtaa asenteen eläämään tämä sää. 

Toisaalta olen ajatellut, että suomalainen osaa sitten nauttia täysillä valoisasta ajasta. Kyllähän sitä riittää puolestaan enemmän kuin muualla. Vuosiaikojen vaihtelut kehittävät ehkä mielenmaailmaakin. Joskus on ihan "sallittua" olla omissa oloissaan enemmän --pohdiskella filosofisesti maailmanmenoa tai katsoa vain telkusta tosi-teeveetä :)

Onhan tää ikävin aika vuodesta täällä Suomessa. JOs saisin päättää, niin oltais aina marras-joulukuu etelässä. Kerran ollaan oikeasti pystytty se toteuttamaan ja olihan se aivan mahtavaa viettää 2kk kaakkois-aasiassa auringosta nauttien, kun täällä oli... noh tällaista.

Viime syksyyn verrattuna on ollut tosi aurinkoista, lämmintä ja kuivaa. Nyt saa tulla jo räntää ja vettä ja myrskytuulta, sen jälkeen sitten lunta tänne Helsinkiinkin. Minusta on hienoa, että meillä on tällainen muulle maailmalle eksoottinen vuodenaika, jolloin on muutama tunti valoisaa päivällä ja muu aika pilkkopimeää. Sisällä on lämmintä, ja valoa tulee nappulasta tai elävästä tulesta. Syksy ja myöhäissyksy on kaunista aikaa ikiomalla tavallaan. Älkää pilatko sitä ruikuttamalla - ei se siitä miksikään ruikuttamisesta muutu.

Vierailija kirjoitti:

Enemmän mua masentaa keväällä ja kesällä, kun kaikki tuntuu olevan niin onnellisia ja aurinkoisia, ja itse tekisi mieli vetäytyä johonkin pimeään luolaan. Pimeys ja synkkyys sopii mulle :D

Mulla sama. Kesäisin varsinkin olen välillä tosi maassa ja alakuloinen. Näin syksyisin sitten on aivan kuin joku mania olisi päällä. Ehkäpä mulla onkin...

Masentunut olen aina jonkun verran, mutta pimeyttä minä rakastan. Tulkoon räntää tai vettä. Minä pysyn sisällä ja olen onnellinen siitä, ettei tarvitse nähdä muita ihmisiä.

Ei. Masentaa elämä ylipäätään.

Mulle on ihan sama jos vettä tulee, lunta on jo tullut ja sitä tulee liiankin kanssa kuitenkin kuukausien ajan. Tuo pimeys vähän ärsyttää, mutta juuri ajattelin että eipä onneksi enää kauaa lisäänny.

Ihan kiva kun ollaan jo näin pitkällä ilman suurempia pakkasia ja hankia.

Masentaa! Aamulla kun heräät on pimeää ja sataa, päivällä sama ja illalla. Tulispa jo lunta!

Pimeyskään ei tuntunut pimeydeltä, kun olin vielä onnellinen pari päivää sitten. Ihmissuhde päättyi ja nyt ei aurinkokaan saisi minua onnelliseksi.

Mulla on samanlaista. Pimenevät päivät tuntuvat lamauttavan aivot. Ajatukse kulku hidastuu. Joulun tienoilla on tullut sina eniten virheitäkin töissä. Mieluiten olisin kotona nukkumassa marras- ja joulukuun.