Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
onko kenekään 30+ ikäisen vanhemmat suhtautunut nuivasti raskauteen?
06.11.2015 |
Nyt jo rv 16. En ole maininnut halaistua sanaa omalle perheelle tai suvulle. Syy=mikään uutinen ei koskaan ole hyvä, miksi siis eka lapsenlapsikaan? Kaikkiin asioihin reagointi aina noitumista tyyliin "onpas TYPERÄ päätös." "miten te nyt niin??" "kamalasti vaivaa" jne. jne.
Helppp ja vaivaton raskaus ollut. Ajattelin että huomaavat sitten viineistään kun baby syntynyt. Mahdollisesti jo aiemmin - olemme päivittäin tekemisissä.
Muita?
Kommentit (7)
Outoa. Kysymyksen asettelu oli kummallinen, koska iällä ei tässä ole kyllä mitään tekemistä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pidän heistä kyllä, mutta kaikissa meissä on omat puolensa. Osaavat olla myös hauskoja, sarkastisella tavalla. En vaan jaksa kuunnella kommentteja "siinäpä sitten karistat niitä kiloja", "en minä turvonnut niin koskaan", "kuka siitä huolehtii"..
En ehkä vaadi läheisiltäni 100% täydellisyyttä :) ja sivuhuomautuksena, tuo on vaan jupinaa, joka menee kyllä ohi, mutta yritän säästää itseäni siitä mahdollisimman pitkään.
Ap
vauva huomattavasti pidempi sana kuin baby
Ap asetteli kysymyksen näin, koska joihinkin hyvin nuoriin öiteihin (alle 20v) nurjasti suhgautuminen on tavallaan ymmärrettävää. Siis teiniraskauksiin..
Isäni varmaan katkaisisi välit tai vähintäänkin suuttuisi ja syyttelisi ja kutsuisi maailman vanhimman ammatin harjoittajaksi, jos olisin raskaana ja kuulisi raskaudestani. Isäni kun näkee aikuiset lapsensa vieläkin lapsina, joilla ei voi olla seksuaalisuutta. Samalla tavalla isäni suhtautuisi kyllä siskonikin raskauteen, eikä mm. hyväksynyt silloin jo täysi-ikäisen siskoni yökyläilyä poikaystävänsä kanssa. Nyt ovat asuneet yhdessä jo 3 vuotta. Minä olen 31 ja siskoni 25.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pidän heistä kyllä, mutta kaikissa meissä on omat puolensa. Osaavat olla myös hauskoja, sarkastisella tavalla. En vaan jaksa kuunnella kommentteja "siinäpä sitten karistat niitä kiloja", "en minä turvonnut niin koskaan", "kuka siitä huolehtii"..
En ehkä vaadi läheisiltäni 100% täydellisyyttä :) ja sivuhuomautuksena, tuo on vaan jupinaa, joka menee kyllä ohi, mutta yritän säästää itseäni siitä mahdollisimman pitkään.
Ap
En minäkään vaadi läheisiltäni täydellisyyttä mutta vaadin kyllä sitä, etteivät he tee oloani epämukavaksi. Onneksi minulla on myös selkärankaa asettaa rajoja.
Alue: Aihe vapaa
Lähinnä herää kysymys, miksi olette päivittäin tekemisissä, kun et selvästikään perheestäsi ja suvustasi pidä.