Kysymys miehille parisuhteista, kummanlaisen suhteen haluaisit?

Vierailija

1. Kumppanisi on lapsi- ja perhekeskeinen ja mahdollistaa uraasi tekemällä suurimman osan kotitöistä, pitämällä pitkät äitiysvapaat. Käy töissä ensisijaisesti hankkiakseen perheelle lisätuloja, ei suhtaudu työhönsä intohimolla vaan suuntaa energiansa perhe-elämän ja yhteisen vapaa-ajan suunnitteluun. Elämän ulkoiset puitteet ovat kunnossa: lapsia on haluamasi määrä, perheellä on varaa elää keskiluokkaista elämää autoineen, lomamatkoineen ja asuntoineen, ja sinulla on kotona henkilö joka mielellään laittaa ruokasi ja silittää paitasi. Pidät kuitenkin vaimoasi hieman tylsämielisenä. Et koe syvää henkistä yhteyttä ja kumppanuutta, eikä sinulla ole tunnetta että tulet nähdyksi ja ymmärretyksi sellaisena kuin olet. Vaimosi ei ymmärrä eikä voi osallistua tärkeimpiä mielenkiinnonkohteitasi koskevaan keskusteluun, etkä saa häneltä ymmärrystä tai kunnollista rakentavaa tukea työssä kohtaamiisi stressaaviin tilanteisiin.

2. Vaimosi on paras ystäväsi ja välillänne vallitsee syvä henkinen kumppanuus. Teillä on molemmilla työ, johon suhtaudutte intohimoisesti ja arvostatte toinen toistenne työtä (olittepa samalla tai eri aloilla toimivia). Saat vaimoltasi tukea ja sellaista näkemystä, joka auttaa sinua tekemään työsi hyvin. Pidätte raha-asianne erillään ja kumpikin tulee toimeen omillaan. Vaimosi käyttää kuitenkin omia rahojaan ensisijaisesti itsekkäästi, eikä ole loputtoman kiinnostunut sijoittamaan niitä perheenperustamiseen. Häneltä et myöskään saa uraasi mahdollistavia tukipalveluja, vaan hän mahdollistaa ensisijaisesti omaa uraansa. Liittonne on tahattomasti lapseton. Vaimosi mielestä on parasta hyväksyä tilanne, sen sijaan että uhraisitte suuria summia rahaa lapsettomuushoitoihin, vaikka hän ei lapsivihamielinen olekaan.

TL;DR: Haluaisitko mieluummin elämänkumppanin johon sinulla on syvä yhteys ja joka on paras ystäväsi, vai kumppanin joka mahdollistaa sinulle konkreettisiin, keskiluokkaisiin elämän tavoitteisiin pääsemistä, jos oletetaan että molempia ei voi saada yhtä aikaa? Kerro myös, oletko itse uraihminen vai jotain muuta, ja minkä ikäinen olet.

Sivut

Kommentit (17)

Vierailija

Kakkonen tietysti, kun en minäkään halua lapsia. Ratkaisevaa on kyllä se, että en myöskään halua "hieman tylsämielistä" vaimoa.

Joku noiden välimuoto olisi kyllä se ihanne, kun en itsekään ole mikään uraohjus.

Vierailija

Ihan omituiset vaihtoehdot. Millä vuosisadalla sä elät? Eikö parisuhde ole sitä, että tuetaan toisiaan. Ei ole tienaajaa eikä kotiorjaa. Lapset eivät ole mikään este normaalille elämälle.

Vierailija

Noista vaihtoehdoista #1. Tilanteet tietysti muuttuvat ja uraohjuskin voi jäädä työttömäksi. Yli 25v naimisissa olleena, ensimmäisen ja toivottavasti ainoan naisen kanssa voisin sanoa tärkeimmäksi:

1. Luottamus: tällöin kaikki voi olla yhteistä (alusta lähtien yhteiset pankkitilit, talot jne).

2. Molempien halu puhaltaa yhteen hiileen: molemmat osallistuvat tasavertaisina päätöksentekoon.

3. Perinteinen arvomaailma: halutaan olla yhdessä vaikka välillä olisikin vaikeaa.

4. Kunnioittava seksuaalisuus: seksikokemusten määrä toisten kanssa ei ole hyvä, vaan huono arvo. Mikäli toinen kaipaa seksiä, tyydytetään tavalla tai toisella ilman tarvetta hakeutua muualle.

5. Keskustelukyky: voidaan puhua vaikeistakin asioista ilman salailua tai häpeää.

6. Arvostus: arvostamme toistemme tekemisiä, vaikka välillä vaikeaa onkin.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Miksi tällaiset vaihtoehdot?

-mies

Koska miespuolinen ystäväni sanoi, että hänen tuttavapiirinsä perheellisistä miehistä suurin osa luopuisi noista keskiluokkaisen elämän puitteista (lapset ja raha), jos voisi saada niiden sijasta kumppanin, jonka kanssa henkinen kumppanuus on oikeasti aitoa ja syvää. Moni kuulemma kokee olevansa ulkopuolinen omassa perheessään ja kodissaan, kun oma persoonallisuus, unelmat ja mielenkiinnon kohteet eivät mahdu kukoistamaan sen suhteen/perheen kontekstissa.

Kyseessä mies, jonka neuvoja moni kysyy elämän solmukohdissa, joten uskon että hänen väittämänsä on ainakin tuossa porukassa paikkansapitävä. Mietin, onko tällainen muutenkin yleistä.

ap

Vierailija

Ai niin, ja itse puolestaan olen viime aikoina jutellut parinkin miehen kanssa, jotka ovat valinneet juuri toisin päin. Eli menneet naimisiin omasta mielestä tylsän ihmisen kanssa, joka haluaa lapsia ja on valmis tinkimään urastaan perheen vuoksi, jotta miehen ei tarvitse. Minulle asiasta on kerrottu, koska osaan säilyttää salaisuudet.

ap

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi tällaiset vaihtoehdot?

-mies

Koska miespuolinen ystäväni sanoi, että hänen tuttavapiirinsä perheellisistä miehistä suurin osa luopuisi noista keskiluokkaisen elämän puitteista (lapset ja raha), jos voisi saada niiden sijasta kumppanin, jonka kanssa henkinen kumppanuus on oikeasti aitoa ja syvää. Moni kuulemma kokee olevansa ulkopuolinen omassa perheessään ja kodissaan, kun oma persoonallisuus, unelmat ja mielenkiinnon kohteet eivät mahdu kukoistamaan sen suhteen/perheen kontekstissa.

Kyseessä mies, jonka neuvoja moni kysyy elämän solmukohdissa, joten uskon että hänen väittämänsä on ainakin tuossa porukassa paikkansapitävä. Mietin, onko tällainen muutenkin yleistä.

ap

Vaikea ymmärtää, kun omassa tyttöystävässä yhdistyy noi parhaat puolet noista. Miksi juuri se kodinhengetär olisi tylsämielinen ja kykenemätön ymmärtämään miestä? Mun kokemus on juuri päinvastainen, että uranaisiin on vaikeampi saada kontaktia, vaikka toki itsekin uramies olen.

Vierailija

Asia on paljon monisyisempi kuin aloituksessa halutaan esittää. Eihän esimerkiksi perhekeskeinen ihminen välttämättä ole tylsä, toisaalta kaupallisella alalla toimiva uratykki ei automaattisesti pysty taikka halua tarjota henkistä tukea teknisellä alalla toimivalla uratykille. Annetuista vaihtoehdoista valitsisin ensimmäisen, mutta onneksi tosielämässä on paljon enemmän variaatiota.

Lähtökohtaisesti haluan vaimon, joka on perhekeskeinen, haluaa kantaa suuremman vastuun perheen käytännön toiminnoista ja asettaa tarvittaessa perheen edun ja minun urani oman uransa edelle. Vastaavasti olen itse valmis elättämään naistani, kun tämä on kotona pienten lasten kanssa. Haluan, että vaimoni tukee uraani sekä henkisesti että arjessa, mutta hänen ei tarvitse ymmärtää työtäni tai omata näkemystä siitä. Haluan kuitenkin, että nainen on fiksu ja pystyy tukemaan lapsia koulunkäynnissä, lisäksi koulutusmyönteisyys ja kannustava asenne lapsien uratavoitteita kohtaan on tärkeää. Haluan olla vaimoni paras ystävä, mutta henkisen yhteyden muodostumiselle ei ole tarpeellista, että pystymme keskustelemaan syvällisesti kaikista asioista. Voin esimerkiksi aivan hyvin keskustella ammatillisista asioista kollegojen ja ystävien kanssa.

Vierailija

Miksi pitäisi luopua keskiluokkaisesta elämästä ja rahasta saadakseen henkisen yhteyden? Kyllähän 2. kohdan pariskunta tienaa enemmän kuin 1.kohdan perhe.

Vierailija

Kakkonen ehdottomasti. Kuulostaa itseasiassa oikeinkin hyvältä suhteelta. Nainen kuulostaa mielenkiintoiselta, itsenäiseltä ja järkevältä. Tylsämielisyys olisikin täysi kynnyskysymys. Haluan naisesta itselleni "sielunkumppanin", vaikka en itse tuollaista sanaa käytäkään.

Tuosta TL;DR-tulkinnasta olen kyllä eri mieltä. Kakkoskohdan pariskunnalla menee aivan varmasti taloudellisesti paremmin kuin ykköskohdan.

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat