APUA!

Onko kaikki täällä jo nukumassa?

No ulkopuolista apua sinä tuossa kohtaa tarvitset, pidit sitä hyvänä ideana tai et. Yksin et tuollaisesta selviä eikä kaverit eikä perhe voi korvata ammattiapua. 

Vierailija kirjoitti:

No ulkopuolista apua sinä tuossa kohtaa tarvitset, pidit sitä hyvänä ideana tai et. Yksin et tuollaisesta selviä eikä kaverit eikä perhe voi korvata ammattiapua. 

Tuntuu ettei mikään turha puhuminen vain auta.

Puhuminen auttaa aina, kunhan on ite avoin sille. Yritä ajatella positiivisesti

Vierailija kirjoitti:

Mitä tehdä, kun ajuduttu pisteeseen jossa tuntee olevansa maailman rumin ja huonoin ihminen, itsetuhoisuutta lähes joka päivä ja olen vielä tullut juuri jätetyksi maailman vaikemmasta on/off suhteesta. Alaikäinen olen, enkä aio mennä juttelemaan kuraattorille/psykologille. Nähty ja koettu jo eikä ole apua.

Kannattaa tietää että olosi on tuttu lähes jokaiselle ihmiselle. Ja tohon boldattuun; jos suhde oli maailman vaikein, eikö ole ihan hyvä että se loppu? Sillä seuraava ei ehkä olekaan maailman vaikein. Pure logic. Sillä seuraaviakin tulee, usko pois.

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

No ulkopuolista apua sinä tuossa kohtaa tarvitset, pidit sitä hyvänä ideana tai et. Yksin et tuollaisesta selviä eikä kaverit eikä perhe voi korvata ammattiapua. 

 

 

Tuntuu ettei mikään turha puhuminen vain auta.

Oletko kokeillut kognitiivista psykoterapiaa? Siinä on terapeutilla aktiivinen rooli ja terapia on hyvin konkreettista koska siinä tähdätään ajatusmallien muuttamiseen. Esim. terapiakertojen välillä asiakas saa erilaisia tehtäviä/asioita tehdäkseen jotka sitten käydään läpi terapeutin kanssa seuraavalla kerralla. Tietysti terapiassa puhutaankin ja käydään asioita läpi, mutta se ei ole se juttu. Se juttu on se mitä tapahtuu terapiakertojen välillä.

Hanki uusia juttuja elämääsi. Panosta vaikka kouluun ja harrastuksiin. Etsi työtä.