Mikä tuo elämääsi merkitystä, jos

Taide

Työ. Se on merkityksellistä ja pidän siitä paljon. Tietysti olisi hankala saada siitä ainoa sisältö elämään.

Ei mikään.

Mulla ei ole puolisoa eikä lapsia, olen keski-ikäinen nainen. Ei mikään erityinen tuo merkitystä elämääni, enkä sellaista kaipaakaan. Elämä vain on, enkä mieti mitään merkityksiä, elelen vaan tyytyväisenä.

Liikuntaharrastukset ja askartelu. Ne ovat vastapainoa perhearkeen, joka lähinnä tuntuu työleiriltä.

Elämä itsessään. Harrastukset. Ystävät. Vanhemmat ja sisarukset.

Ystävät

liikunta

vapaaehtoistyö

Usko Jeesukseen

Ei ole puolisoa eikä lapsia. Eli ei mikään.
Joskus ystävät tuovat valoa arkeen, mutta yleensä he vievät vain minulta energiaa.

Työ, suku, muutama ystävä, kauneus ympärillä (esim.ruska, kaunis taivas, kiehtova taulu jne), kirjat, suklaa ja ruoka, turvallisuus, rakkaat tv ohjelmat.

Ystävät, sisarukset, lemmikit, työ, ulkoilu, harrastukset, matkustelu, hyvä ruoka ja viini, kirjat, leffat

Lasten ja puolison ja läheisten ihmissuhteiden lisäksi mikään ei varsinaisesti tuo sisältöä elämään. Mulle suurin motivaattori tehdä asioita (kuten vaihtaa alaa ja opiskella uusi ammatti jne.) on ollut juuri se, että voin tarjota lapsille hyvän lapsuuden jossa on edes jonkinlainen elintaso ja äidillä säälliset työajat.

Ennen lapsia työ toi sisältöä elämään, mut lasten jälkeen työ on tosiaan vaan työtä. Sitä tehdään että saa rahaa siihen muuhun elämään. 

Täytyy vastata siis, että ei mulla olisi elämässä paljoakaan sisältöä ilman perhettä ja muita läheisiä. Enkä usko että sitä niin hirveästi kaipaisinkaan, jos siis en olisi koskaan miestä ja lapsia saanut. Arkipäivän elämä on kuitenkin pitkälti sitä rutiinien pyörittelyä kaikilla,  siihenkin saa elämänsä hyvin menemään.

Vierailija kirjoitti:

Usko Jeesukseen

Uskon minäkin, mutta aina ihmettelen, että miten tämä tuo ihmisille mitään erityistä sisältöä elämään? Tai no, toi se minullekin jokusen vuoden uskoontulon jälkeen, mutta sen jälkeen usko on vain ollut tausta-asia, joka ei nyt erityisemmin tuo muuta merkitystä kuin tunteen että sitten kun kuolee, on hyvä osa tiedossa. Joskus tämä tieto saa ikävöimään kuolemaa entistä enemmän, ja tympääntymään tylsään maalliseen elämään.

Luonto

Tosi hyvä kysymys, olen miettinyt sitä itsekin viime aikoina. Ei ole puolisoa eikä lapsia. Ei ole työtä. En ole uskonnollinen. On asioita, joista pidän (harrastukset ja kaverit), mutta antavatko ne merkityksen elämälleni? En osaa vastata.

Luonto, lemmikit ja eläimet muutenkin, kauneus, taide, arki, pienet ilot, esim. jonkun rästihomman tekeminen valmiiksi, jotkut muut ihmissuhteet.

En tiedä merkityksestä, mutta nautin takkatulesta ja kynttilöistä, ystävistä, liikunnasta, lukemisesta, oluesta, hyvästä ruoasta, lauta- ja konsolipeleistä. Eivät nuo varsinaisesti merkitystä tuo, mutta tekisivät elämästä mukavaa. Tosin samoja juttuja teen perheeni kanssa/perheestä huolimatta nytkin. Mutta kyllä lapset tuo varsinaisen merkityksen mun elämään.

Mulla on aina merkki, että masennus on tulossa, jos alkaa päässä pyöriä kysymykset elämän merkityksestä ja tarkoituksesta. Ei-masentuneena ei sellaisia huvita miettiä, koska elämä itsessään tuntuu niin mukavalta, ilman että sille tarvii oikeutukseksi etsiä jotain suurempaa merkitystä.

Vierailija kirjoitti:

Tosi hyvä kysymys, olen miettinyt sitä itsekin viime aikoina. Ei ole puolisoa eikä lapsia. Ei ole työtä. En ole uskonnollinen. On asioita, joista pidän (harrastukset ja kaverit), mutta antavatko ne merkityksen elämälleni? En osaa vastata.

Ei kai minkään ulkoisen tarvitse tuoda merkitystä elämällesi. Elämän merkitys on olemassaolo itsessään. Sitten kukin saa nauttia siitä parhaansa mukaan, ympäristöä ja muita ihmisiä kunnioittaen.

Kirjallisuus, mökkeily, koira, työ, perhe (lasken perheeksi muitakin kuin vain mieheni), ystävät, urheilu, ruoanlaitto, matkustelu, itsensä kehittäminen (esim. opiskelemalla), luonto, hyväntekeväisyystyö.. Onhan noita. Olisi aika huolestuttavaa, jos ei olisi mitään näiden seinien ja tämän ydinperheen ulkopuolella.