Suora ihminen= lupa kettuilla päin naamaa

Vierailija

Työkaverini pitää itseään rehellisenä ja suorana ihmisenä. "Kun mä nyt vain olen tällainen suorapuheinen". Hän oikeuttaa tuolla fraasilla muille työkavereille kettuilun, ilkeilyn, piikittelyn ja on suorastaan röyhkeän ylimielinen. Kuulemmaon hyve sanoa asiat suoraan ja voi voi jos joku loukkaantuu. Tunnetteko tällaisia ihmisiä? Äärimmäisen rasittava työkaveri. Vinkkejä miten tällaisen kanssa pärjää työyhteisössä? Ps. Asiat ovat usein myös henkilökohtaisia tai vaikka pukeutumiseen, ulkonäköön yms. liittyviä, eivät ainoastaan töihin liittyviä.

Sivut

Kommentit (18)

Vierailija

Itse pyrin puhumaan suoraan, muttei se tarkoita vittuilua, eikä sitä, että pitää kaikkeen sanoa mielipiteensä. Hyvät käytöstavat pitää silloinkin muistaa, eikä ketään tarkoituksellisesti saa loukata. Ei se ole suoraa puhumista, vaan silkkaa ilkeilyä ja rumaa käytöstä.

Jos joku esittelee uutta omasta mielestä kaunista paitaansa, niin ei siihen tarvii sanoa, että yök sika ruma, jos siitä ei tykkää. Vaan aina löytyy jotain positiivistakin, jonka voi sanoa hyvällä mielellä suoraan.

Sanon ääneen aina, jos joku on kaunista mielestäni. Ihan tuntemattomillekin kaupoilla. Rouvalla on kaunis takki. Sulla on todella kauniit ja ihanan väriset silmät. Olen huomannut, että ihmisten askel kevenee ja mieli ilostuu ainakin hetkeksi.

Ilon kautta!

Vierailija

Ei rehellisyyttä, vaan moukkamaista käytöstä. Miksi pitää tahallaan pahoittaa toisen mieli? Tällaiset ihmiset ovat epävarmoja itsestään, ja kunnioitus yritetään saada lyttäämällä toiset. Ei hyvä, ja pysyttelen kaukana tuollaisista pahanilmanlinnuista.

Vierailija

Heh. Minulla oli tuollainen työkaveri aika monta vuotta. Hänen suorapuheisuutensa oli siitä epämiellyttävää, että hän myös uskoi olevansa aina oikeassa, myös silloin, kun pystyttiin paperilla näyttämään, että ei ollut vaan ihan selvästi valehteli. Hän selvästi nautti siitä, kun joskus sai ns. aliurakoitsijan eli tavallaan alempansa itkemään.

Noin paksunahkaiselle ihmiselle ei voi mitään. Minun kollegani sai laukoa ihan mitä tahansa vuosikausia, kunnes sitten muodosti klikin parin vastatulleen kanssa (nämä olivat niin hölmöjä, että uskoivat päässeensä "voittajan talliin"), ja runsaan vuoden kuluttua kolmikon annettiin ymmärtää, että olisi aika lähteä ennen kuin pannaan lähtemään.

Vierailija

Juuri tuota tarkoitan. Työkaverini kommentti uuteen paitaan on tyyliin " no hyi yök minkä värinen, saa sut entistä läskimmän näköiseksi. En ikinä pukisi vaikka saisin ilmaiseksi, ei tainnut olla kallis? Niin no sulla kun on se mies työttömönä niin eipä sulla rahaa taida ollakaan mitään järkevää ostaa. Koska miehes ajatteli töihin mennä?" Haukkuu siis ohimennen keskusteluna tähän tapaan aika monta asiaa kahvikupin äärellä... ap

Vierailija

Mulla on yksi kaveri joka laittaa suorapuheisuuden piikkiin kaiken. Kaikki mielipiteet pitää sanoa ääneen kun muuten se on valehtelua. Vaikka siis häneltä ei ole asiasta mitään kysytty. Esim. Voi ihan hyvin sanoa kun näkee kaupungilla "toi mekko ei ole yhtään sun tyylinen ja näyttää ihan kamalalta sun päällä". Ei millään tajua että valehtelu, kohteliaisuus ja suorapuheisuus on eri asioita. Olen ottanut etäisyyttä kun en jaksa tuollaista.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Juuri tuota tarkoitan. Työkaverini kommentti uuteen paitaan on tyyliin " no hyi yök minkä värinen, saa sut entistä läskimmän näköiseksi. En ikinä pukisi vaikka saisin ilmaiseksi, ei tainnut olla kallis? Niin no sulla kun on se mies työttömönä niin eipä sulla rahaa taida ollakaan mitään järkevää ostaa. Koska miehes ajatteli töihin mennä?" Haukkuu siis ohimennen keskusteluna tähän tapaan aika monta asiaa kahvikupin äärellä... ap

Hyi mitä tekstiä. Tuohan vaan haluaa lytätä ja nollata ihmisen täysin. Eihän noille sanoille ole vastinetta edes, eikä tavallaan tarvii ollakaan. Vaan pyrkiä, ettei satuta itseään, sisäänulos. Jotainhan tuolla sanojalla on pielessä kun noin rumasti puhuu.

Itse en välitä näistä ns. servauksista, että joku tuohon heittäis vastaavaa hänestä. Sehän olisi hänen tasolleen taantumista. Voisin napata hihasta muualla ja kysästä, että miten meni noin niinkuin omasta mielestä?

Kiusaajahan tuo ihminen on.

Vierailija

Mun "suorapuheisten" kollegoiden kanssa on kyllä toiminut se, että vastaa samalla mitalla. Naama menee hetkeksi norsunrutulle, kun huomaavat että toinen ei alistukaan kynnysmatoksi, mutta kuittailu vähenee jatkossa kummasti.  Mä olen kyllä sitä mieltä, että tollaiset tyypit, jotka saa kiksejä toisten mollaamisesta hakee nimenomaan juuri sen kohteen, joka kiltisti kääntää toisen posken. Samalla mitalla vastaaminen ei tarkoita pelkästään sitä,  että heittäisit vastaavan törkykommentin vaan voit myös vesittää ilkeyden. Voit esim. kuitata "kylläpä näytätkin lihavalta tuossa paidassa" -kommentin sillä, että hymyilet kauniisti ja vastaat että "tosi kiva kuulla, juuri se olikin tarkoitukseni kun ostin tämän". 

Vierailija

Bipolaarisia nuo suorasuut tuppaavat olemaan, eli ihmisiä joista on syytä pysyä kaukana joka tapauksessa, sillä ennen pitkää he tuhoavat kaiken elollisen ympäriltään vaikka aluksi esittäisivätkin jotain muuta ja hienosti menisi.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Juuri tuota tarkoitan. Työkaverini kommentti uuteen paitaan on tyyliin " no hyi yök minkä värinen, saa sut entistä läskimmän näköiseksi. En ikinä pukisi vaikka saisin ilmaiseksi, ei tainnut olla kallis? Niin no sulla kun on se mies työttömönä niin eipä sulla rahaa taida ollakaan mitään järkevää ostaa. Koska miehes ajatteli töihin mennä?" Haukkuu siis ohimennen keskusteluna tähän tapaan aika monta asiaa kahvikupin äärellä... ap

Melkoista suorapuheisuutta. Hiljenet, katsot häntä pitkään ja päätäsi puistellen toteat kaikkien kuullen että eipä hänellä ainakaan käytöstapoja ole.

Suorapuheisuus ja kettuilu ei ole ilkeää, työkaverisi on suorastaan törkeä.

Suorapuheinen sanoo asiat niinukuin asiat ovat, ei mielistele toisten mielipiteitä vaan pitää omansa ja uskaltaa sen sanoa;  ja osaa sanoa sen loukkaamatta.

Rakastan hyväntahtoista kettuilua, mutta ei se vieraampien ihmisten kesken sovi. Eipä mulla montaa ystävää olekaan, kun harva tätä lajia ymmärtää ja osaa antaa takaisin. Mutta oikeassa seurassa todella antoisaa.... 

Vierailija

Tunnen! Yhdyspiirteitä: he voivat rehellisyyden nimeen laukoa mitä tahansa ja "yllättyvät" jonkun loukkaantuessa, mutta kestävät harvinaisen huonosti itse samaa käytöstä. 

Minä olen vakiinnuttanut kaksi tapaa: annan palautteen samoin tein, eli ilmoitan napakasti, jos kommentti esimerkiksi paidastani oli epäystävällinen. Yhtä epäystävälliseksi ei kannata heittäytyä, mutta tehdä selväksi, että itse ei sellaista suostu kuuntelemaan (koska yleensä härskeimmät ihmiset saavat toimia tavallaan juuri siksi, koska kaikki ympärillä suurin piirtein mykistyvät ja yrittävät vain suhtautua asenteella "se nyt vain on sellainen...").

Ja se toinen ja ehkä paras tapa: jos suinkin pystyy pysymään erossa noista tyypeistä, sen parempi. Aina tuo ei onnistu, jos sattuu olemaan vaikka työsuhteen kautta riippuvaisessa asemassa, mutta ystäviksi tuollaisia ei kannata hankkia. Ei kukaan halua elää elämäänsä sellaisen ihmisen rinnalla, joka on kohottanut itsensä jonkinlaiseksi toisen elämän ylimmäksi tuomariksi.

Vierailija

Mä oon ottanut tuollaisten ihmisten kanssa tavaksi kysyä esim:"Miksi sanoit noin? Haluatko tahallaan tehdä toisille pahan mielen? Etkö ole vielä oppinut että rehellisyys ei tarkoita sitä että on okei möläyttää mitä sattuu, etenkään asioista jotka eivät koske sinua? Rehellisen kritiikin voi esittäämyös asiallisesti, mutta se ei selkeästi ole vahvin puolesi, tuo varmaan vaikeuksia sekä työ- että yksityiselämässä."

Vierailija

Muistan kuinka penskana kerran latasin samalla mitalla takaisin yhdelle tuollaiselle suorasuutytölle, siis olin kyllä viiltävän ilkeä sanoissani myönnänhän minä sen, mutta hän oli sitä ensin ja tarkoitushakuisesti muiden edessä tavoitteenaan nolata minut. No, lökäpöksy alkoi i t k e ä sanojeni johdosta siinä kaikkien edessä, sillä kun tyhmähän minä en ole, oli minullakin lukuisat sopivat sivalluskohdat valmiiksi yhdellä silmäyksellä huomioituina, jos olen pakotettu. En vaan periaatteesta koskaan kenellekään tee sellaista, vaikka sen hyvin osaisinkin. No, pitkään hän oli sitä tilannutkin, joten siitä sai. En minä nyt muuta sanonut kuin että tein huomioita hänen huvittavista perhesuhteistaan sekä sen hetkisestä vaatetuksestaan, mutta ihmeen raskaasti hän sen kyllä otti niinkin suorasuisena ja reteänä mähän vain olen rehellinen -äpärälapsena, vaikka tottahan minä vain vilpittömästi puhuin...

Tämä on ollut mielessäni siitä lähtien jos ja kun olen vastaavanlaisiin tyyppeihin ihan aikuisiälläkin välillä törmännyt, eli lyhykäisyydessään tuollainen yrittää vain kiskoa minua omalle nk. tasolleen, eikä se oikein kannata, ei niin mitenkään päin. Ei siis kannata laskeutua sinne, kannattaa pitää itsensä useimmiten ihan vain ihmisenä. Suorasuun motiivina on yleensä kateus tai kaoottinen muu mikä lie kehittymätön turhautuminen, jota roiskitaan sitten sinne tänne ja epäilemättä aina erityisesti niiden päälle, jotka ovat hienotunteisimpia ja reiluimpia muita ihmisiä kohtaan, joilta ei oikein osata odottaa törkyistä vastasivallusta sen pakonkaan edessä.

Työpaikalla menisin tätä nykyä sanomaan ongelmasta suoraan esimiehelle, olettaen että esimies on tolkullinen henkilö. Yksityiselämässä ongelma on olematon, koska exit löytyy nopeasti.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Mä oon ottanut tuollaisten ihmisten kanssa tavaksi kysyä esim:"Miksi sanoit noin? Haluatko tahallaan tehdä toisille pahan mielen? Etkö ole vielä oppinut että rehellisyys ei tarkoita sitä että on okei möläyttää mitä sattuu, etenkään asioista jotka eivät koske sinua? Rehellisen kritiikin voi esittäämyös asiallisesti, mutta se ei selkeästi ole vahvin puolesi, tuo varmaan vaikeuksia sekä työ- että yksityiselämässä."

Ihan uteliaisuudesta: kuinka ovat reagoineet? Itse olen huomannut näiden tyyppien ottavan joko eräänlaisen "vanhemman" roolin ("Kultapieni, enhän minä loukata tahtonut, olin vain rehellinen!") tai sitten loukkaantuneen ("No mitäs sitten kysyit, jos et vastausta kestä!"). 

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Mun "suorapuheisten" kollegoiden kanssa on kyllä toiminut se, että vastaa samalla mitalla. Naama menee hetkeksi norsunrutulle, kun huomaavat että toinen ei alistukaan kynnysmatoksi, mutta kuittailu vähenee jatkossa kummasti.  Mä olen kyllä sitä mieltä, että tollaiset tyypit, jotka saa kiksejä toisten mollaamisesta hakee nimenomaan juuri sen kohteen, joka kiltisti kääntää toisen posken. Samalla mitalla vastaaminen ei tarkoita pelkästään sitä,  että heittäisit vastaavan törkykommentin vaan voit myös vesittää ilkeyden. Voit esim. kuitata "kylläpä näytätkin lihavalta tuossa paidassa" -kommentin sillä, että hymyilet kauniisti ja vastaat että "tosi kiva kuulla, juuri se olikin tarkoitukseni kun ostin tämän". 

Mä taas en suostu tuohon, mua ei määräillä miten mun pitää käyttäytyä tai pitääkö mun heittää jotain kurjaa ja vittumaista takaisin, jotta saisin olla rauhassa. Mä en yksinkertaisesti suostu lähtemään siihen peliin mukaan, sitähän se haluaa koska kokee sen viihdyttäväksi.

Eniten sitä laukojaa vituttaa se ettei kiinnosta eikä välitä, sitähän se hakee, huomiota. Mä taas nautin siitä kun näen miten kiehuttaa kun mua ei kiinnosta. Oikeastaan huomasin melko nopeasti että ne jutut oli tosi köyhiä ja toisti itseään. Samat vitsit kerta toisensa jälkeen.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä oon ottanut tuollaisten ihmisten kanssa tavaksi kysyä esim:"Miksi sanoit noin? Haluatko tahallaan tehdä toisille pahan mielen? Etkö ole vielä oppinut että rehellisyys ei tarkoita sitä että on okei möläyttää mitä sattuu, etenkään asioista jotka eivät koske sinua? Rehellisen kritiikin voi esittäämyös asiallisesti, mutta se ei selkeästi ole vahvin puolesi, tuo varmaan vaikeuksia sekä työ- että yksityiselämässä."

Ihan uteliaisuudesta: kuinka ovat reagoineet? Itse olen huomannut näiden tyyppien ottavan joko eräänlaisen "vanhemman" roolin ("Kultapieni, enhän minä loukata tahtonut, olin vain rehellinen!") tai sitten loukkaantuneen ("No mitäs sitten kysyit, jos et vastausta kestä!"). 

Mä väitän ihan samaa kun sinä. Ei se hätkähdytä heitä vaan kommentoidaan noin: "Voi ei, ei ollut tarkoitus että menee noin tunteisiin, en olisi mitään sanonut jos olisin tiennyt että olet noin yliherkkä! " "Sanon seuraavaksi jollekin, jolla on huumorintajua"

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat