Mielenkiintoinen artikkeli Hesarissa valemuistojen istuttamisesta

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Törmäsin valemuistoon ihan hiljattain. Tuttavat muistelivat käyntiään A:n ja B:n häissä kesällä 199X. Paluumatkalla he kävivät huvipuistossa Z. Sanoin heille, että Z avattiin vasta 2 vuotta myöhemmin. Eivät uskoneet, vaikka sekä hääpäivä että puiston aloittaminen on helposti tarkistettavissa.

 

 

Mutta he siis kuitenkin olivat häissä ja ovat käyneet huvipuistossa, tuossa on siis yhdistynyt siinä tapauksessa kaksi muistoa, ei varsinainen valemuisto.

Valemuistoa siinä  oli sen verran, että he nimenomaan muistivat juuri häistä palatessaan koukanneensa huvipuiston kautta.

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Tämän aiheen popularisointi johtanee siihen, että aletaan väittää kaiken olevan valemuistoja.

Siihen näkemykseen nähden, että muisti olisi kuin valokuvatallenne, ne onkin. Muistiin viedään aina oman mielen tulkintojen läpi prosessoitua tavaraa, ja lisäksi siellä jo olevaa tavaraa prosessoidaan koko ajan, eli muisti ei ole mikään staattinen säiliö. 

 

 

Itse asiassa kaikki kokemuksemme ja havaintomme ovat aistiemme tuottamia ja siten kaukana "absoluuttisesta totuudesta"

Nimenomaan näin. Astihavaintomme ovat jo aivojemme tuottamia tulkintoja aistinelimien tuottamista signaaleista. Aistiemme ja niiden tuottaminen havaintojen tarkoituksenahan ei ole tuottaa objektiivisen tarkkaa dataa ympäristöstä mittalaitteen tavoin, vaan tarkoituksena on auttaa selviytymistä ja hengissäpysymistämme. Siksi aivot koko ajan seulovat ja muokkaavat aistidataa. Vain pieni osa aistien tuottamista signaaleista pääsee tajuntaamme ja nekin vain jo tulkittuina ja eräänlaisen sumean logiikan avulla täydennettyinä. Se mitä koemme tapahtuvan, ei ole sama asia kuin mitä todella tapahtuu, etenkään yksityiskohdissa.

Samoin on muistin kanssa. Senkään tarkoitus ei ole tallentaa tapahtumia mekaanisen tarkasti ja objektiivisesti, vaan muistin tarkoitus on sekin varastoida selvitymistä auttavaa tietoa myöhempään käyttöön, eikä sen objektiivisella tarkkuudella ole siksi merkitystä eivätkä aivot pyrikään virheettömyyteen. Puutteellisia muistoja pyritään täydentämään käyttökelpoisiksi kokonaisuuksiksi. Siksi valemuistojakin on helppo luoda.