Paljastin salaisuuden - teinkö väärin?

Vierailija

Isäni on pettänyt äitiäni, äitini on pettänyt isääni, molemmat tietävät toisistaan. Äitini on kaatanut koko kuvion minun niskaani ja syyttänyt, että jos puutun asiaan eli sanon touhusta mitään mielipidettä, tuhoan hänen avioliittonsa. Minusta tuli tarinan pahis siis. Kerroin nyt erään toisen tapahtuman yhteydessä mummun ja papan seikkailuista täysikäiselle lapselleni. Teinkö väärin? Kyllä kai mutta kuinka väärin? 

Kommentit (10)

Vierailija

Kertominen liittyi toiseen isoon tapahtumaan. Lapseni uskoi että mummu eläisi loppuelämänsä yksin, jos jäisi leskeksi. Siihen lipsautin, kun puhuimme siitä toisesta ajankohtaisesta asiasta. Siihenkin liittyi se, että äitini syyllistää minua asioista, joihin en itse voi vaikuttaa. Kostaa en kuitenkaan tarkoittanut. Mietin eniten, teinkö väärin lastani kohtaan, kun muutin käsitystä isovanhemmista. 

Ap

Resiprookkinen
Seuraa 
Liittynyt24.10.2015

Tavallaan teit, koska totuus olisi ollut parempi tulla vanhempiesi suusta. Mutta koska vahinko on jo tapahtunut, niin ei sinun kannata selitellä asiaa sen enempää, antaa vanhempiesi kertoa miten asiat ovat.

Niin paljon on eläin ihmistä viisaampi, että se ei ota enempää kuin tarvitsee. Ihminen ei edes tiedä, mitä tarvitsee.

Vierailija

Hmm. Salaisuuden paljastaminen on hyvin harvoin oikein. Mutta en usko, että kovinkaan usein on oikein syyttää omaa lasta siitä, että tuhoaa vanhempiensa avioliiton, pelkällä mielipiteen ilmaisulla, ainakaan silloin jos tai kun molemmat vanhemmat -jos ymmärsin oikein- ovat tienneet toistensa syrjähypyistä. - Vaikka eihän se varmasti tunnu kenestäkään kivalta ajatella omista vanhemmistaan, että heillä molemmilla on ollut joku toinen. Jollain tavalla ymmärrän, jos Ap on halunnut uskoutua asiasta täysi-ikäsille lapsilleen, joille tilanne saattaa toki myös näyttäytyä "vähän" -paremman termin puuttuessa -tylsältä. - Sillä isovanhemmathan haluaa -tai ainakin itse olen halunnut- "glorifioidia." - Tarkoitan sellaista ylempalttista kunnoitusta, että tuollaisen liiton kuin isovanhemmillani on ollut minäkin haluaisin kestää ja elää sen "yhden ja oikean" kanssa koko loppuelämä yhdessä. - Näin ajatellessaan ja haveksiessaan on helppo ummistaa silmänsä, että kyllä heidänkin usean kymmenen vuoden jatkuneeseen liittoon varmasti mahtuu, myös sellaisia seikkoja, kuten omien vanhempienkin liittoon, joista kaikista ei onneksi tiedä, koska totuus toisinaan tekee kipeää. Mutta toisaalta totuuden kieltäminen tekee usein vielä kipeämpää. Ongelma on, että miten totuuden tietäessän / -saadessaan selville jatkaa elämistä. Haluaako kätkeä sen sisimpäänsä ja pitää omana tietonaan vai kertoa? Ja miten kertoa? Kertoakko, että en enää luota vanhempiini -mummiin ja pappaan- kun heillä on kuulemma ollut syrjähyppyjä. - Vai kertooko, että mummulla ja papalla on ollut kummallakin ollut taholla syrjähyppy, mutta niitä huolimatta he ovat halunneet yrittää olla yhdessä ja rakentaa, näinkin raskaasta yhteistä suhdetta kohdanneista iskuista huolimatta yhteistä taivalta, koska se tuntuu paljon arvokkaammalta kuin antaa periksi näin "helpolla." Mitä ylipäätään on syrjähyppy pitkässä liitossa? - Ainakin minusta olisi kurjaa, jos pitkä liitto päättyisi siihen, että toinen harrastaisi kertaalleen avioliiton ulkopuolista seksiä. - Toistaalta minun on vaikea määritellä, mitä pitkässä liitossa -liiton rikkovaa- pettämistä, koska en itse -toistaiseksi- ole ollut pitkässä parisuhteessa. Ja voihan olla, että tämä satunnainen "sekstailu" -jos se siis oli sitä -en tiedä / ole varma, - mitä Ap tarkoitti -oli, tai olivat ne viimeiset iskut.      

Vierailija

Viisaita vastauksia. En usko, että pettämiset tulevat puheeksi lapsen ja isovanhempien kesken. Ne ovat olleet pidempiä suhteita, ei satunnaisia hairahduksia. 

Ap

Vierailija

Noilla lähtötiedoilla teit mielestäni enemmän oikein kuin väärin.

Perustelut:

1. Äitisi yrittää kontrolloida sinua tavalla, joka on väärin. On oikein toimia tavalla, jolla et mahdollista tätä kontrollointia.

2. Lapsesi on ihan hyvä tietää totuus isovanhemmistaan, kunhan asiassa ei ryhdytä vetämään rintamalinjoja ja rajaamaan lasta jommalle kummalle puolelle toista osapuolta vastaan. Ei ole oikein lasta eikä isovanhempiakaan kohtaan yrittää luoda tai ylläpitää näistä epätotuudenmukaista kuvaa.

3. Koko vyyhdin suurimpana ongelmana näyttää olevan epärehellisyys ja kieroilu eri muodoissaan (sitähän se pettäminenkin on). On hyvä, että et omalta osaltasi osallistu siihen, vaan kerrot rehellisesti asiat niin kuin ne ovat. Näin puhdistat pöytää sen verran kuin voit.

Jos et lähde totuuden kertomisen lisäksi enempää tuomaroimaan ja sekaantumaan asiaan, olet mielestäni toiminut suunnilleen niin hyvin kuin tuossa tilanteessa nyt voi toimia.

Vierailija

Mun mielestä lapsenlapsi, täysi-ikäisenäkin, olisi ollut syytä pitää homman ulkoppuolella. En tajua, mitä tarvetta lapsella tuollaiselle tiedolle olisi. Hän on ulkouolinen, eikä kenenkään avioliiton asiat kuulu ulkopuolisille.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat