Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Velkaruno

Vierailija

En tiedä mistä aloittaa,

sillä ette te ymmärtäisi.

Ette te ymmärtäisi,

kun postiluukun kolahdustakin saa pelätä

tai postilaatikolle hiippailla kuin varkain

                      ettei vain kukaan näe,

että laskujahan siellä,

                       kirkuvan valkoisia kirjekuoria,

jotka kuorossa huutavat

velkaa

velkaa

velkaa.

Jo laskuja avatessa mieli paperiviilloista haavoilla,

ruumis kulunut perintäkuluista,

koko elämä myöhässä,

erääntynyt.

Ette te ymmärtäisi

sitä valtavaa ahdistusta

   pelkoa

      tuskaa

          häpeää.

Ette te ymmärtäisi,

että ennen kaikkea sitä häpeää.

Itseään.

Että miten minä nyt näin?

Että enkö minä nyt muka ymmärtänyt?

Osannut hoitaa asioitani?

Laskea?

”Kyllähän nyt aikuisen ihmisen pitää osata olla järkevä”

Kun ette te sitä ymmärtäisi,

vaikka kuinka sitä selittäisin,

että kyllä minä ymmärsin.

Ja olisin osannut hoitaa

ja laskea

ja olla kaikin puolin jär-ke-vä ih-mi-nen,

Mutta.

Se mitä te ette oikeasti ymmärrä,

on se,

että silloinkin kun minä ymmärsin,

en jaksanut.

Joinakin öinä mietin,

että mieluummin sitä sitten vaikka vankilassa,

kuin tässä velkavankeudessa.

Siellä sentään sovitetaan tekoja,

Menetetään vapaus määräajaksi.

Minä täällä määrittelemättömässä

vankeudessa

vapaana

häpeän kaltereiden takana tarkkailemassa.

Perintätoimistot vanginvartijoina,

vankilani luukkua kirjeillään kolistelemassa.

Vankilassa sentään tarjoiltaisiin ruokaa,

minulle jaetaan vain karhukirjeitä.

Että joinakin öinä minä mietin,

että mieluummin sitä vaikka vankilassa,

sillä silloin ainakin tietäisin,

koska tuomioni olisin kärsinyt.

-A.

Kommentit (1)

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat