Pilalle passattu?

ei halua... =) Eli hoidossa ruoka menee alas ja vaatteet lähtevät päältä/puetaan päälle ihan itse. Mutta kotona: " äiti syötä mua, äiti en mä osaa, äiti auta" ... Ja äiti auttaa... =)



Toivottavasti tää on vain joku " vaihe" , tosin tätä on kestänyt jo kuukausia. Kohta kun syntyy pikkukakkonen, en taida enää ehtiä ja jaksaa niin paljon auttaa, joten omatoimisuutta taas tarvittais...



Kyllä tää meillä on myös liikaa passaamista ja paapomista, ja sitä' paitsi jotenkin pääsee itse kuitenkin helpommalla kuin jos laittais lapsen itse tekemään...?

Syö itse, tosin saattaa usein hermostua lusikkaan ja haarukkaan ja siirtyy tähän primitiivisempään malliin eli käsiin.



Riisuu itse ulkovaatteet, ei pahemmin pue. Potta on pojalle kauhun paikka. Joo, mutta leikkii itsenäisesti...

Ja syö hoidossa itse ja kotonakin kyllä mutta puuron syönti hidasta jos ei auta niin siinä menee helposti yli puoli tuntia.

Pukee itsensä välillä ja riisuu.ulkovaatteiden laitto hankalaa.

Potalla kä y itsestään, poikaluopui vaipoista kokonaan 2v2kk

Yöllä ei käy yksin pissalla vaan huutaa auttamaan

Ja välillä syö sormillaan,oli tuossasellainen vaihe, nyt jäänytvähän vähemmälle

Poika täyttää keväällä jo kolme, mutta " minä itse" -vaihe antaa odottaa itseään.



Osaa kaikenlaista itse, mutta tyhmähän hän olisi jos tekisi, kun vanhemmat tekevät hänen puolestaan. ;-) Omatoimisuuteen pitäisi tietenkin kannustaa ja kannustetaankin, mutta kun arkiaamuna ei kuitenkaan ole loputtomasti aikaa odottaa (saati hermoja), että lapsi laittaisi kaikki vaatteet itse päälle. Se menisi valtataisteluksi, jossa lapsi olisi aina voittaja. Jos siis parilla kehoituksella ei mitään tapahdu, vanhempi pukee tai tekee mitä nyt sitten pitääkin tehdä.



Lapseni syö kaiken itse, jos tarjolla on herkkua. Vaan kun noita nakkejakaan ei joka päivä voi tarjota. Yleensä aloittaa syömisen itse, mutta kun pahin nälkä on ohi (parin lusikallisen jälkeen), kiinnostus laimenee. En kuitenkaan haluaisi, että ruokapöydässä istutaan ihan koko päivää (vrt. Hidas syömään -aloitus), joten lusikoin yleensä loput lapsen puolesta. Ehkä tässä jonakin päivänä siirrytään kertaheitolla käytäntöön, että apua ei anneta, olkoon sitten nälässä kunnes oppii (ja ruokakaapit kai sitten lukitaan, ettei pääse itse hakemaan hiukopalaa?). Tai sitten ei. Mielestäni tällaisten asioiden tulisi lähteä lapsen omasta tahdosta eikä pakottaminen juuri auta. Kiristäminen on minusta väärä keino eikä lahjontakaan kai pitkän päälle ole järkevää. Ei kai muu auta kuin vaan yrittää kehua kovasti kaikesta oma-aloitteisuudesta.



Hoidossa lapseni on paljon itsenäisempi - tosin ei yhtä oma-aloitteinen kuin muut samanikäiset. Se voi olla temperamenttikysymyskin ja ihan luontaista vaihtelua eri lasten välillä.



Vaippojen käytössä ei mielestäni ole kyse ainakaan ensi sijassa passaamisesta tai oma-aloitteisuudesta, vaan fyysisen valmiuden saavuttaminen vie aikansa, pojilla yleensä enemmän kuin tytöillä. Poikani on kieltäytynyt viime kuukausina potasta totaalisesti, vaikka aiemmin välillä kävikin potalla. Eipä häntä voi siihen pakollakaan istuttaa ja ainakaan vielä en halua uhrata sohvaani " kerrasta vaippa pois" -kokeiluihin.

että muillakin on samanlaista. Itsekkin oon sellanen siivousintoilija, että mieluummin syötän pojan kun annan sotkea puoli tuntia. Mietinkin vaan että oonko aiheuttanut hallaa sillä.

Ja onhan ne tosiaan pieniä vielä! Eikä mulla sinänsä oo mikään kiire saada täysin omatoimista lasta, kunhan vaan mietin miten muilla.

Kiitos kaikille vastauksista!!!

Kukin ajallaan ja tavallaan! Vaille 4-v esikoinen on nyt innostunut pukemaan itse. Ja alkoi käydä potalla kakalla vasta 3,5-v.



Palataan tuohon poispilaamiseen sitten kun kaverit alkavat olla murkkuiässä. " ÄITI KUORI PERUNAT! MIS ON MUN KENGÄT? EMMÄ LÖYDÄ KIRJAA, EN VOI TEHÄ LÄXYI..."

Meilla 2v4kk yrittaa vahan riisua (ei onnistu) ja saa housut vedettya jalkaan (jos haluaa). On periaatteessa paivakuiva (vahinkoja sattuu joka paiva), syö itse muutamia lusikallisia mutta usein myös syötetaan. Kaksivuotias on hei ihan oikeasti viela tosi pieni! Ei sen ikaisena viela tarvitsekaan olla kovin itsenainen! Ja jos joku muu onkin itsenaisempi niin mitas se haittaa, ei tassa mistaan kehityskilpailusta ole kysymys :)

Meillä tyttö alkoi itse syödä (sotkien toki) jo 1-vuotiaana, mutta ollaan välillä syötetty ja syötetään vieläkin (2v2kk) kun tulee muuten sotkua liikaa ja leikkiä vaan. Nyt menossa minä itse-vaihe.



Pukeminen on luonnistanut jo pitkään, nyt on jo jonkin aikaa itse halunnut pukea ihan kaiken vaippojen vaihtoa myöten. (Kakkavaippa kyllä vielä vaihdetaan). Niin. potalle ei suostu tekemään aina, ja vaipoissa kulkee, vaikka osaa pottaankin tehdä, mutta kun ei halua.



Kyllä nämä on vielä pieniä nämä 2-vuotiaat ja passattavia. Minä itse-vaihekin tulee aikanaan, kuten meillä nyt (jo?). Ja sekös rasittaa, kun 2-vuotias HALUAA thedä kaiken itse, mutta kun ei osaa ja sitten hermostuu...