Lohtua teille joiden lapsen kävely on viivästynyt
Kirjoittelin tännekin palstalle syksyn aikana ja olin huolissani tyttäreni kävelemään oppimisesta jossa oli viivettä. Kävimme ensimmäisen kerran neurologilla tytön ollessa noin 1 v 2kk ja eteni pyllyllään ja jonkin verran kontaten. Silloin diagnoosiksi tuli kehityshäiriö. Seuraavalla kerralla diagnoosi lieveni kehitysviiveeksi ja sitten " kehityshäiriön jälkiseurannaksi" . Huolissaan ehdimme olla ja murehtia asiaa oikein toden teolla. Epäilipä yksi lastenlääkäri CP-vammaakin. Nyt tyttö kuitenkin lähti kävelemään, otti ensimmäiset varsinaiset askeleensa jouluaattona (voisiko parempaa lahjaa saada) olleessaan 1 v 8 kk ja nyt kävelee jo ihan täysiä niin ulkona kuin sisälläkin eikä siis ollut kyse mistään häiriöstä tai vammasta vaan yksinkertaisesti siitä, että toiset oppii kävelemään vasta lähempänä kahta vuotta. Kiitos teille kaikille, jotka annoitte tällä palstalla neuvoja ja tukea, niitä todella tarvittiin monta kertaa. Nyt on kuitenkin suuri kivi pudonnut harteilta ja voimme jättää tämän asian huolehtimisen ja murehtimisen. Eli jaksamista teille kaikille jotka odottelette lapsen kävelemään lähtemistä ja muistakaa, että kyseessä ei tarvitse olla mitään poikkeavaa!
Kommentit (3)
Meidänkin nuorimmainen on peppukiitäjä 1v4kk, ei ikinä ole ryöminyt eikä kontannut. Nyt on lähiviikkoina alkanut hiljalleen ottaa askelia ja askeltaa jo muutaman metrinkin kerrallaan. Mieluummin kuitenkin kiitää pepullaan, on kovasti iloinen ja reipas veitikka :) Vielä ei nuorimmainen puhu, muutama sana sentään on hallussa. Kaksi vanhempaa lasta ovat ryömineet ja kontanneet normaalisti ja kävelleetkin kovasti paljon aiemmin (11kk ja 8kk), mutta joutuneet molemmat käymään puheterapeutilla. Ekaluokkalaisemme oppi tänä vuonna lukemaan ja samaan syssyyn sanomaan ärrän. Eskarilainen puhuu vielä kovin epäselvästi (mm. ä,ö,y,r ja s puuttuvat). Muuten ei isommilla mitään ongelmia ole ollut.
Tavallaan siis perheessämme yhtyvät lievät puheongelmat ja nuorimmaisen peppukiito. Tiedä silti, vaikkei nuorimmaiselle jatkossa puheongelmia tulisikaan.
Vielä jokunen viikko sitten huolehdin kovasti nuorimmaisen kävelystä. Nyt huomaan, että kyllä se siitä. On mukavaa lukea samanlaisista kokemuksista.
:)
meidänkin tyttö oppi tosi myöhään kävelemään oli vasta 2v ja 3kk kun lähti itse kävelemään ja nyt hän on melkeen 3v kävelee ja menee kuin normaalit kolmivuotiaat. toki huolestutti silloin tällöin että mikä on vikana kun ei itse kävele ja lastenlinnassa käyty tuon tuostakin ja lähinnä siellä todettiin karkean motoriikan viive.
Minullahan ovat lapset kanssa lähteneet kävelemään myöhään, tämä nyt puheterapeutin tutkimuksissa oleva poika ( 5 v.) lähti kävelemään miltei 1 v 7 kk.
Ajattelin vain sanoa, että nyt kun meillä tutkitaan pojan hieman erilaista puhetta ( ja mahd. pragmaattista dysfasiaa), sanoi fysioterapeutti että näillä peppukiitäjä-lapsilla on kaikilla samanlaisia puhehäiriöitä. Lapsilla on hiukan jäykähköä puhetta, sen myöhäistä oppimista ja myös omia sanoja. Näihin kuulemma auttaa puheterapia, eivätkä ne ole mitenkään hankalia häiriöitä. Eivät ole pysyviä. Että jos teillä myöhemmin tulee vastaavia puhe-häiriöitä, niin kysymys voi olla vain tuosta peppukiitämisestä. En siis halua tässä varoitella, mutta kerron siksi kun meillä on nyt ajankohtaista ja pojalla oli myös tuo peppukiitäminen. Minulle oli ihan uusi asia että näillä olisi näin selkeä yhteys.