Otatteko aluksi vauvan viereenne nukkumaan??

Imetin aina yölläkin istuen nojatuolissa. En osaa nukkua, jos joku tuhisee vieressä.

Imetyksen jälkeen pidän lasta pystyasennossa rinnallani hetken, yleensä silloin röyhtäisee. Taputtelen samalla pyllyä tai silittelen selkää.

Se oli helpointa juuri imettämisen kannalta ja mieskin nukkui melkein joka yö olohuoneessa, että jaksoi aamulla töihin, joten saimme vallata koko sängyn.

Nukkui n. kaksi kuukautta vieressä ja sitten ruvettiin laittaan poikaa omaan sänkyyn ja hienosti meni, ei mitään vaikeuksia.. ja mieskin on päässyt takaisin pehmoiselle pedille! Nukutettiin aiemmin sitten päiväunilla omassa sängyssä niin tottui hieman..

Välillä tuppaa kyllä aamuyöstä vieläkin jäämään viereen, kun laiskottaa eikä jaksa omaan sänkyyn nostaa..





Emmuli + poitsu 4 kk

just mainitsemistasi syistä: imettäminen & turvallisuus. Musta se on maailman luonnollisinta, eikä vauvaa voi " opettaa" olemaan lähellä, koska se osaa sen luonnostaan. Sitte pikku hiljaa itsenäistyy omaan tahtiin, ku kasvaa.



Ihan ekan kuukauden röyhtäytin vauvan joka kerta, mutta en enää, koska olen huomannut, ettei vauvani sitä tarvi.



Kukin tavallaan - varmasti löydät omasi =)

Tsemppiä!

sänkyyn ja sen jälkeen opetettiin omaan sänkyyn, aina helposti kävi. Nyt jos toinen lapsi tulee,aion pitää vieressä pidempään, se on niin helppoa ja ihanaa pitää pientä tuhisevaa lähellä. Röyhtäytys siinä välillä " unohtui" ,kun poika imi monta kertaa yössä ja itsekin siinä nukahtelin, mut kun siirtyi omaan sänkyyn tuli röyhykin helpommin kun oli pakko nousta ylös itsekin..

omassa pinniksessä meidän sängyn vieressä.

Meillä tämä oli ainoa hyvä vaihtoehto. En siis ikimaailmassa osaisi nukkua jos pikkanen ois siinä vieressä! Tuskin uskaltaisin liikahtaakkaan koko yönä ja kun olen sellaista liikkuvaista tyyppiä nukkuessa :)

Sänkymme myöskin aika kaponen, hyvä että me miehen kanssa siihen mahutaan, niin aika toivotonta ois ollu vauvaakin vielä sinne mahduttaa. Ja ei tarvitse sitten myöhemmin ainakaan opettaa omaan sänkyyn, kun on alusta asti oppinut sinne nukahtamaan.

Mutta tässä asiassa siis kaikki tyylillään. Mikä itsestä parhaalta tuntuu! :)

Mulla oli alkuaikoina hirveetä hakemista sopivan röyhtäytys asennon etsimisessä.

Lopulta parhaaksi koin tämän: vauva pystyssä selkä minuun päin, oikea käsi kainaloitten alta ja vasen jalkovälistä, siinä sitten roikottaa ja hitaasti vaikka heijaa eteen ja taakse tai sivulta sivulle.

Tämä tyyli neuvottiin synnärilläkin ja meillä toimi mainiosti.

Röyhtäytyksen tarvekkin varmasti aika vauvakohtaista, toisilla ilma jää tosi tiukkaan sinne masuun pyörimään ja toisilla (kuten meillä) ei röyhtäytys edes ollut välttämätöntä. Ei tullut kertaakaan kitinää, vaikka olisi unohtanut röyhtäyttää.

Niin, ja yöllä en ole ikinä röyhtäyttänyt, koska ei ole sitä tarvinut.

Meilla on vauvat aina nukkunut vieressa, kaksi ensimmaista royhtaytin, mutta taman viimeisen laakari sanoi, ettei imetettya vauvaa ole pakko royhtayttaa, joten ilomielin olen jattanyt royhtayttamisen oisin pois. Vauva syo nyt 4kk ikaisena viela monesti yossa, joten en tieda miten jaksaisin aina itse nousta ylos syottamaan. Toisaalta jotkut sanovat, etta juuri vieressa nukkumisesta johtuen vauva syo usein - tieda sitten mika on totuus. Joka tapauksessa itsestanikin on ihanaa nukkua pikku tuhisijan kanssa. Ainut huono puoli, etta sanky alkaa kayda ahtaaksi, kun isommat hipsivat lahes joka yo myos viereen.. Miesrukka pakenee useimmiten vierashuoneeseen nukkumaan.

neiti on alusta asti heränny vain kaks kertaa yössä syömään ja nyt itkän aikaa niin että herää vasta puol seiskalta ekan kerran ja jatkaa unia kymmeneen ja on VIERESSÄ nukkuja, joten ei varmaankaan vaikuta syömisen tiheyteen elkästään. Joissakin tapauksissahan voi vaikuttaakin..



t. viikunapuu ja neiti 4kk

minusta tuntuu äitinä että vauvat ansaitsevat vanhempiensa läheisyyttä siinä missä itsekin nautimme puolisoiden vieressä. vastasyntyneet tietysti vielä enemmän kuin isommat. kyllä vauvan vieressä oppii nukkumaan vaikka alussa tuntuu vähän hurjalta. ja tosiaan imetys on sekä äidille että vauvalle helpointa kun vauva ei ehdi herätä kunnolla kun äiti ja maito ovat niin lähellä että saa äkkiä kun vähän ähisee merkiksi. ja äitikin voi jatkaa uniaan heti imetyksen loputtua, tai itse asiassa välillä sitä ennenkin jo. meillä isäkin nauttii kovasti lasten vieressä nukkumisesta. tottakai vanhempien keskinäinen haliminen ja muukin jää vähemmälle jos on vauvat sängyssä, mutta lapset on vauvoja tosi lyhyen aikaa ja läheisyyttä voi ja pitää vanhempien välillä harrastaa päivisinkin ja silloin kun siihen on rauhallinen mahdollisuus. ja vieressä nukkujat oppivat kyllä pois perhepedistä aikanaan, tutuilla yllättävänkin helposti, meilläkin isompi (2,5 v) osan ysötä, välillä koko yön omassa sängyssään vanhempien sängyn vieressä. niin ja sängyn voi uusia ja hankkia leveämmän, meillä 160 cm.

(vauva nyt 6,5 kk). Nukkuu kovin tyytyväisenä ja rauhallisena vieressä, syö muutaman kerran yössä (ei häiritse, tissi suuhun ja voi jatkaa uniaan). Katellaan tässä parin kuukauden päästä, että josko siirtyisi omaan sänkyyn. Tai sitten myöhemmin...