Minua on opetettu olemaan sekaantumatta toisten asioihin.
Omat vanhempani ovat siis kasvatuksessa painottaneet sitä, että muiden asiat ovat muiden asioita eikä niihin koskaan tarvitse sekaantua. Äskettäin äiti kertoi minulle jostain naisesta, jota mies kuulemma pitää kotona ja hakkaa. Ihmettelin että miksihän nainen ei lähde. Noh, mies pitää lääkkeissä. Ja sitten sanoi vielä että, se on muuten repinyt tongeilla hampaitakin siltä naiselta irti. Kysyin, että voitko olla tosissasi. Jos tuollaista oikeasti tiedät, niin miksi et ilmoita poliisille. Äitini raivostui suorastaan minulle ja huusi että tässä toisten asioihin sekaantumaan. Sanoin vain, että on ihmiset sitten välinpitämättömiä jos ei sekaannuta vaikka toisen henki on suorastaan vaarassa. En tiedä kenestä oli kyse, mutta huolettaa. Mietin että oliko vain juoruja vai tietääköhän äitini todella tuollaista, eikä välitä!? Eikö tuo ole ihan sairasta, että tuollaiseen ei sekaannu?
Kommentit (2)
jos tämä on totta eikä provo niin kyllä sun pitää uhkailla äitiäsi poliisilla tms. Et voi jättää asiaa vaille selvyyttä. Tai sitten äitisi on sekoamassa: miksii kukaan muuten keksisi tuollaisia juttuja?!!!
minusta ainakin aivan kieroutunutta ajattelua jo että edes suoranaiseen kidutukseen ja vapaudenriistoon ei muka saa puuttua.
Se että äitisi raivostui, kertoo mielestäni siitä että hänkin jollain tasolla tietää varsin hyvin toimivansa väärin (tai siis jättää toimimatta, mikä tässä tapauksessa on yhtä väärä valinta).