Vauva ei hyväksy isää hoitamaan
Onko muita, joiden vauva haluaa olla vaan äidin kanssa? Meidän vauvalla on ikää puoli vuotta ja on todella kiinni äidissä. Jos menen toiseen huoneeseenkin niin heti alkaa itku. Meillä isä hoitaa yleensä iltapesut ja vellin syötön ja lähes aina vauva alkaa itkunsa pesujen jälkeen kun pitäisi pukea. Jos äiti hoitaa tämän homman, vauva touhuilee tyytyväisenä eikä itkusta ole tietoakaan. Välillä huutaa niin ettei edes huoli velliä isältä. Kun äiti ottaa syliin niin vauva hiljenee ja alkaa tyytyväisenä syömään. Myöskään nukuttamiseen vauva ei isää kelpuuta. Muutaman kerran isä on yrittänyt nukuttaa mutta mä en ole pystynyt kuuntelemaan vauvan sydäntäraastavaa itkua puolta tuntia kauempaa. Ja tämä ei ole mikään yhtäkkinen ilmiö, vaan näin on ollut lähes alusta saakka. Tietenkin hoidan vauvaani mielelläni itse, mutta isä on pahoillaan kun vauva itkee aina hänen hoitaessaan. Ja joskus voi äidillä olla esim. joku meno ja silloin olisi hyvä jos vauva tulisi paremmin toimeen isänsä kanssa. Olisko kellään mitään vinkkejä miten isäkin hyväksyttäisiin hoitajaksi?
Kerttuli
Kommentit (5)
Luin jostain, että lapset ovat kuin koiria, kiintyvät niihin jotka niitä syöttävät ja hoitavat (varsin luonnollista). Uskoisin, että tämä on myös ainoa tapa tasa-arvoistaa isän roolia, eli enemmän hoitovastuuta.
Voisiko auttaa, jos lähtisit viikonlopuksi / illaksi / yöksi/ päiväksi välillä yksin johonkin? Harrastamaan, töissä käymään, kavereiden kanssa, yksin leffaan, urheilemaan, viikonloppumatkalle kavereiden kanssa jne. Näin isän ja vauvan suhde saisi vähän syventyä...
Mutta kukin tavallaan, tilanne varmaan tasoittuu muutenkin ajan kanssa.
nimittäin tämän pikkukakkosen kanssa. Esikoinenkin vierasti jo aika pienestä lähtien, mutta sentään sekä äidin että isin syli kelpasi. Kuopus puolestaan on täysin äidin tyttö. Isin sylissä itku alkaa lähes välittömästi. Muutoin varmaan olisin antanut samanlaisia vinkkejä kuin edelliset, mutta meillä vauva (3kk) on paljon isänsäkin kanssa enkä usko,että isän otteissa tms. olisi " vikaa" . Mutta huolissani en juuri ole. Esikoinen on nyt hyvin sosiaalinen 3-vuotias eli eiköhän tämä äitiriippuvuus yli vuosikkaan kanssa ala hellittää pikku hiljaa. Nautitaan nyt vauvan kanssa : ). Vielä se " tyhmä äiti" -kausikin tulee! Isille toki jaksamista ja kärsivällisyyttä tilanteen suhteen.
isää ei juuri haluttu hommiin, mutta nyt on muutamassa kuukaudessa homma vaihtunut ja isä on suosittu henkilö - erityisesti ilta/yönukutushommat on kokonaan hänen hallussaan, kun ne hoituu niin simppelisti, äitiä on vaan helpompi pompottaa!! ELi homma voi muuttuakin, lohduttelen täältä. Eka vuosi otti koville, kun en voinut suihkussakaan käydä ilman että neiti huusi toisaalla...
Olipas mukava kuulla että jollain muullakin on ollut samanlaista " isän syrjintää" ja että se on mennyt ohi! Välillä tuntuu tosi raskaalta kun yksin pitää huolehtia vauvasta jos ei halua kuunnella itkua ja tietysti tuntuu pahalta isän puolesta. Isän hoitohalutkin tuntuu vähenevän kun vauva aína protestoi. No ehkä vielä joskus meilläkin tapahtuu muutos parempaan ja lapsi on mielellään isänkin kanssa!
En tiedä hermostuttaako isiä hoitaa vauvaa kun sinä olet paikalla ja siksi vauvakin hermostuu? Tai voisiko olla ettei isä ole varma taidoistaan ja tarvitsisivat aikaa kahdestaan harjoitella ja totutella? ellei ole eroahdistusta, niin kyllähän vauvan pitää isä hyväksyä. Siis mielestäni sitä voi jo vaatia puolivuotiaalta, ensin lyhyen aikaa ja aloittaen mukavista asioista (siis vauvalle mukavista) ja ehkä voisit kertoa jotain leikkejä tai lauluja mitä itse vauvalle laulelet rauhoittaaksesi sitä hoitotoimissa ja isä voisi matkia? Jos isi ei kehtaa tai osaa leperrellä...?
Muuta en keksi...