Asiallinen ajatus sektiosta ja siitä, mitä se voi tuoda mukanaan....

Vierailija:

Poikkesin tuossa lukemassa odotus-palstaa, jossa joku kyseli sitä, kuinka pitkä tauko tulee olla sektion jälkeen, että uskaltaa tulla taas raskaaksi. Jollekulle vastaajalle oli neuvottu, että vaikka heti ja ettei enää suositella pitämään reilua taukoa raskauksien välillä.

En suosittele kenellekään -omasta kokemuksesta johtuen, uutta raskautta heti sektion jälkeen. Itselläni on ollut 4 vuoden sisällä 3 synnytystä, joista 2 viimeisintä molemmat sektioilla ja eroa näillä alle vuosi; lopputulos oli, että kohtuni repesi jo odotusajan lopulla ja kipuilin sitä pitkään. Vasta synnytyssalissa asia selvisi ja vältyimme nippa nappa pahimmalta eli olisimme voineet molemmat menehtyä kohturepeämän seurauksiin. Tämä viimeinen raskaus oli ns. yllätysraskaus, joka pisti jo alussa miettimään tilannetta.

Älkää siis suhtautuko sektioon vähätellen; se on leikkaus, jolla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia. Enää en voi lasta saada; henki lähtisi hyvin todennäköisesti. Kiitän siis saamistani lapsista ja toivon, että kirjoitukseni sai edes jonkun odottajan miettimään sektion tarpeellisuutta omalla kohdallaan.

Loppuun vielä: en halua mitään provo-vastauksia tähän asialliseksi tarkoitettuun viestiini. Asialliset ja kantaa ottavat kommentit ovat tervetulleita. Erilaisista asioistahan ja näkökumista tuleekin keskustella.

Nyt en ihan ymmärtänyt...???

Kohtu repesi, mutta sitä ei huomattu????Uusi raskaus olisi liian iso riski??

Tuota noin, ystäväni kohtu repesi.Onneksi oli jo sairaalassa, olisi nimittäin kuollut muuten.Vauva otettiin ulos hätäsektiolla välittömästi ja kohtu poistettiin, koska sillä ei tee enää mitään.

Olisi tosi mielenkiintoista kuulla, miten kohtu voi revetä niin, ettei siitä seuraa välitön hengenvaara äidille ja vauvalle!

epikriisissäni, että havaittavissa oli jo vanhoja repeämismerkkejä kohdussa. Ymmärsin myös, että kohturepeämä on erittäin harvinaista. Itse olin kärsinyt ns. issiaskivuista jo pidempään ja tämä menee yksiin tapahtuneen kanssa. Ei minua kukaan osannut ' varoittaa' että näin lyhyellä aikavälillä kahden sektion kanssa voi tulla tällainen tilanne eteen.



Se, miksi pahin tapahtui vasta synnytyssalissa, on minulle mysteeri; otin loppuodotuksen todella varoen vaikka kotona 2 pientä olikin. Se kai auttoi jaksamaan ja selviämään.



Any way....pointtina tässä minulla, että kohtuni - minun siis, ei kestänyt tätä raskauksen tuomaa rasitusta ja kohdussa oli tämä vanha sektioarpi, jossa oli myös repeämisen merkkejä. Nämä kai yhdessä johtivat tähän lopputulokseen.



Joko nyt selvisi?

ettei kannata heti pamahtaa uudelleen paksuksi, jos on sektiolla synnyttänyt. Tosi urpoja lekureita, jos antavat sellaiseen luvan.

Minulle sanottiin, että kaksi vuotta olisi ainakin odotettava. Ja ei kovin moni halua muutenkaan samantien olla raskaana, kun juuri on vauvan saanut.

Ja tuskin kukaan montaa sektiota haluaa kropalleen tehtävän. Ellei ole uskovainen ja siksi suurperheen.

Vierailija:

ja siksi suurperheen.

raskauksien välille vähintään: Siis sektion jälkeen uutta raskautta saa yrittää aikaisintaan vuoden kuluttua riskien minimoimiseksi. Näin minulle kertoivat sekä lääkäri että kätilö keisarileikkauksen jälkeen.

... että näin lyhyellä aikavälillä kahden sektion kanssa voi tulla tällainen tilanne eteen.



Tarkoitin: sektion ja heti uuden raskauden kanssa voi tulla tällainen tilanne eteen.



-ap

Yleensähän tuo sektioidun kohdun repeämisriski on nimenomaan seuraavassa alatiesynnytyksessä, ei itse raskaudessa tai toisessa sektiossa.

synnyttämään alakautta, mutta se loppui alkuunsa.



Ja tuossa joku viittasi siihen, että hölmöähän on heti raskaaksi pamahtaa synnytyksen jälkeen; Niin on. Mekin käytimme ehkäisyä, kondomia, mutta sepä petti. Aborttia emme halunneet edes harkita. Eli tällainen tarina tällä kertaa.

JA siihen nimenomaan liittyy se repeämisriski myös.



Samoin vauvojen kohtukuolemat ovat jo yhden sektion jälkeen 8 kertaa todennäköisempiä kuin jos edellinen/edelliset lapset on syntyneet alakautta.



Mun mielestä ap:lla oli ihan asiapointti tässä. Siis ettei niitä sektioita " valittaisi" ihan vaan oman mukavuuden vuoksi...

Mutta kun jokainen meistä on yksilö, erilainen.

Itsellä esikoinen syntyi 12/03 sektiolla perätilan takia.

Leikkaava lääkäri antoi luvan seuraavalle raskaudelle vaikka heti, no hormonitoiminta käynnistyi imetyksen vuoksi vasta kun esikoinen oli 7kk. No meilläpä onnellisesti nappasi samatien, ja kuopus syntyi 04/05 myöskin perätila-sektiolla. Eli ikäeroa 1v4kk, mitään ongelmia ei ollut.



Kolmannesta mahdollisesta raskaudesta keskusteltaessa lääkäri antoi ohjeen että nyt olisi hyvä odottaa se vuosi ennen raskautumista.



Mitä tahdon sanoa, olen itsekin ns. mukavuussektioita vastaan, ja ap:lla tosiaan on ihan hyvä pointti aloituksessaan.



Mutta mikä pätee toiseen, ei välttämättä päde toiseen, tässäkin asiassa.



Joidenkin kroppa kestää vain 2 sektiota, useimpien sen 3. Viime kerralla lääkäri totesi että kohtu on sellaisessa kunnossa että kolmannelle raskaudelle ei ole estettä (tulee muuten automaattisesti sektio, oli sitten perä-tai raivotarjonta) ja EHKÄ myös neljäs raskaus/sektio voisi tulla kyseeseen.

Vierailija:

JA siihen nimenomaan liittyy se repeämisriski myös.

Samoin vauvojen kohtukuolemat ovat jo yhden sektion jälkeen 8 kertaa todennäköisempiä kuin jos edellinen/edelliset lapset on syntyneet alakautta.

Mun mielestä ap:lla oli ihan asiapointti tässä. Siis ettei niitä sektioita " valittaisi" ihan vaan oman mukavuuden vuoksi...

Hyvin on media teidät aivopessyt uskomaan tämä täysin käsittämätön termi. En pysty kuvittelemaan ketään, jonka mielestä vatsan alueen leikkaus olisi " mukava" tai " helppo" .

Suurin osa suunnitteluista sektioista perustuu lääketieteellisiin faktoihin. Kaikista pienin osa perustuu pelkosektioihin, jotka taas perustuvat aiemmin koettuun traumaattiseen alatiesynnytykseen, pedofiliaan, insestiin tai muuhun genitaali-alueen väkivaltaiseen käsittelyyn.

kärsinyt supisteluista, hyvä kun joskus supisteli. Se kai auttoi tässä minunkin tilanteessani, kun kohtu pysyi supistelematta eikä aiheuttanut lisärasitusta. Nuo kivut, joita minullakin oli, olivat todella kovat enkä tahtonut päästä kunnolla kävelemään. Neuvonkin siis kaikkia odottajia ottamaan yhteyttä omaan terveydenhoitajaan/synnytyspolille, jos alatte oudosti kipuilemaan. Turhia soittoja ei olekaan.



Nämä ' odotus- ja synnytyskomplikaatiot' on niin monen tekijän summa. Itse en halua tässä enempää vaivata ketään tai pelotella. Tärkeintähän loppujen lopuksi on, että äiti ja lapsi voivat hyvin synnytyksen jälkeen.



Mukavaa kevään odotusta kaikille!



-ap