Palkansaajille yrittäjänä olemisen riemuista noottia:

Täällä on aika paljon vastakkain asettelua: yrittäjät vastaan palkansaajat. Keskustellaan kumpi presidenttiehdokas olisi parempi.

Tässä hiukan yrittäjän näkökulmaa asiaan:



Tiesittekö, että pieni vähittäiskauppa, jonka verollinen myynti on 110 000¿/vuosi pystyy maksamaan hikisesti yhden ihmisen pienen palkan (yrittäjän), joka minun tapauksessani vuodenajasta riippuen 1000-1500 ¿ netto. Siihen teen töitä 6pv/viikko, 8h/ark päivä, la 4h. Eikä siinä kaikki, teen töitä myös kotona. Aina pyörii yrityksen asiat mielessä. Jos jaksan sinnitellä vielä 2,5 vuotta (2,5 vuotta olen yrittänyt) Yritys on velaton ja voin joko palkata apulaisen tai nostaa itselleni enemmän palkkaa.



Tiesittekö, että yritykseni tuloksesta maksan 28% veron.

Tiesittekö, miten kallista työntekijän palkkaaminen oikeastaan yrittäjälle on? Minulla ei ole mitään mahdollisuutta palkata edes kesätyöntekijää!



Jos sairastun tai lapset on kipeinä, en saa minkäänlaista korvausta 9 päivään. Ja joudun palkkaamaan sille ajalle tuuraajan, jolle maksan tessin mukaisen palkan. Sos kulut ja lakisääteinen vakuutus +50% palkkaan lisää.



Suomessa pienyrittäjän arki ei ole ruusuilla tanssimista. Yrittäminen on tehty vaikeaksi ja kalliiksi. Enkä tosiaankaan miellä itseäni porvariksi. Tällä hetkellä mieluummin olisin palkansaaja. Työpaikan oven sulkiessani olisin todella vapaalla. Kesälomat tulisi kuin Manulle illallinen. Nythän en pysty pitämään kesälomia viiteen vuoteen.



Olkaa onnellisia, että on isoja ja keskisuuria yrityksiä, jotka pystyvät työllistämään ihmisiä ja arvostakaa yrittäjiä enemmän, he tuovat tähän maahan hyvinvointia! Ilman yrittäjiä, ei olisi työpaikkojakaan! Ja ilman työpaikkoja ei olisi verotuloja. Ja ilman verotuloja ei olisi sosiaalietuuksia, kunnallista terveydenhuoltoa jne.