**+Helmisimpukkaiset viikonloppuun+**

Poika siis yökylässä mummolassa ja mies baarissa, heitin sen Divaan tasan klo 12. Uhosin kyllä etten hae jos ei ole ihan pakko. (tiedän ettei sillä ole rahaa taksiin) Mutta soittaa saa jos ei muuta kyytiä järjesty. Oli kyllä jo ihan tajuttomassa kännissä kun sinne sen jätin mutta onneksi siskon mies lupasi sen hoitaa kotiin. Ihan kun pikkuvauva mitä saa kaitsea kun on kännissä. Ei meinaa mun hermo kestää, mutta vetäköön nyt niin paljon viinaa ettei tarvitse nyt sitten pariin kuukauteen ottaa.. (niin paitsi varpajaisissa) No, ei tuo viina onneksi ole ongelma, ainakaan enää. Kun lapsia ei ollut niin sitä kulutti molemmat ehkä vähän liikaa. Joka viikonloppu oltiin ihan tuiterissa jos mulla ei töitä ollut. Ei ole vielä tullut ikävä sitä aikaa.



Kysyin mieheltä alkuillasta että oonko mä nykyään ihan hirveä kun aina vaan valitan ja puhisen ja olen pahalla päällä ja en enää jaksa mitään. Odotin jotain tuomitsevaa vastausta mutta mies yllätykseksi sanoi että tuskin itse jaksaisi näinkään hyvin jos olisi mun asemassa. Että ihan ymmärrettävää, että olen väsynyt. Ihanaa. On tullut kauhea stressi mulle siitäkin kun en tiedä mitä mies musta nykyään ajattelee. Kun odotin esikoista niin loppuun asti jaksoin hyvin ja ei ollut oikeastaan mitään kipuja. Ainoa vaiva oli vissiin närästys silloin. Enkä muista näin välittaneeni silloin.



Vedän tässä pähkinäsuklaata napaan. Puoli levyä mennyt ja olo on jo aika huono. Suklaa laittaa aina närästämään, eli pari rennietä ja unta palloon!



Koitetaan jaksaa vielä pari-muutama viikkoa. Eihän tätä enää ihan kauheasti ole jäljellä.



Vauva muuten on kahden viime päivän aikana riehunu silleen ettei koko raskausaikana vielä. Ekan kerran oikeasti sattuu kun se potkii kylkiin.



-sitruuna ja minttuvihtori 37+2-

Eikun mies se kolmen maissa soitteli ovikelloa ja suureen ääneen valitti että joku on vaihtanu sen avaimet kun ne ei vaan sovi tuohon lukkoon. HUOH! Avaimissa tuskin vikaa, mutta avaaja oli yltä päältä hangessa ja toi sisäänkin varmaan 3kg lunta. Arvatakaas pistikö vihaksi. Eikä siinä vielä kaikki-.-.

Kömmin itse takaisin sänkyyn ja kun juuri olin nukahtamassa niin johan joku jo repii housuja pois mun jalasta. Annoin sen sitten edes yrittää mutta puolen tunnin säheltämisen jälkeen totesin että nyt riittää. Ei oikein meinannut mennä kaaliin ukkokullalle ja sinnikkäästi vaan jatkoi yrittämistä. Lopulta jouduin karjasemaan että mua ei nyt vähempää vois kiinnostaa seksi umpihumalaisen kanssa, jolla tuskin edes paikat siinä jamassa toimii. Se sitten tehos, mies veti kauheat herneet ja nukahti samantien kun kylkeä käänsi. Tais vielä kääntyessään sönköttää jotain et olen pihtari. Mua tää kaikki nyt vaan huvittaa yli kaiken. Ja niin varmaan naurattaa miestäkin huomenna kun taas kerron. HArmittaa vaan kun meni itteltään yöunet ihan ketuiksi..kerrankin kun sais nukkua. Jos kohta tulis uni. Vasta n.2,5 tuntia sain nukutuksi ennen kun kännikala rantautui.



Kyllä nuo miehet on ihania. ARGHH!



-sitruuna taas-

Mulla ei sitten unta riittänyt kuin viiteen saakka, mutta kävin kyllä ajoissa nukkumaan. Meillä ei mies ole käynyt kertaakaan baarissa odotusten aikana (kaks peräkkäin). En kyllä itseasiassa ole nähnyt sitä kännissä kuin pari kertaa ja pari kertaa kuullut puhelimitse silloin kun olen ollut matkoilla ja mies on käynyt jossain kavereitten kanssa. Se on kyllä joutunut raahaamaan minua kotiin jonkun kerran..... mutta siitä on aikaa. Ei tosiaankaan ole ikävä baariin tai niitä kamalia krapula-aamuja, yök!!!



Meillä kanssa mahassa käy tosi vilske. Koko vatsa heiluu ja pullistelee. Ei yhtään tunnu siltä että vauva olis tulossa ulos, varmaan menee taas yli... vaikka oltais jo ihan valmiita, ainakin henkisesti. Oikeesti puuttuu vielä esim sänky! Liitoskipuja on jonkin verran, tänäkin aamuna oli pakko nousta ylös lopulta sen takia että kääntyily aiheutti repivää kipua vasemmalla puolella alavatsaa. Parempi seistä tai istua...



Nyt olen yrittäny ottaa itseäni niskasta kiinni ja katsoa mitä suuhuni laitan. Kiloja on tullut jo liikaakin ja tuntuu siltä minusta aina että imettäessä on syötävä terveellisesti. Olen keittellyt keittoja joista taapero ja esikoinenkin onneksi tykkäävät. Ja sitten eilenkin illalla leivoin banaanikakkua yönälkään... Mutta pääasiassa syön terveellisesti ; )



Rauhallista viikonvaihdetta kaikille, kohta on helmikuu ja saadaan lueskella synnytysjuttuja!!



Mymmeli ja masumyllertäjä rv 37+4

heippa sitruuna ja kaikki mutkin helmikuiset....

piti lähteä koneelle,kun on mullakin jotain kerrottavaa:)



oon teijän pinoja lukenut mutten oo jaksanut kirjoitella eikä oo tuntunut oikein hirveesti olevan aikaa kun esikoinen vie mehut...



mutta nyt...



tilanne siis tiistaina 3cm auki ja 2 cm kanavaa...pää tuntuu sormiin....torstai illan porasi alas vihloi tajuna.....

perjantaina neuvolassa sanoi että on kiinni ja tosi matalalla....sf mitta ei oo kasvanut 5 viikkoon....



eilen lähti 15.30 supistelemaan...hikivalui päästä...jopa 2 min välein....siinä ähisin ja puhisin 3h äiti lähti tulemaan 500 kilometrin päästä lentokoneella vahtimaan esikoista:)

tuttu tuli omien lapsien kanssa vahtimaan illaksi...soitin kättärille että lähen kohta tulemaan....sitten sinnittelin kauhee plte alapäässä....ja kas illalla noin 22.00 kun äitini saapui ne supparit muuttui kivuttomaksi....ja hiljalleen loppui....kiva!



eikun nukkumaan ja soitto kättärille etten tuukaan....arvatkaa olotila....

mitenkähän paljon nyt oon auki....tänään tullut jo kivuttomia suppareita mutta siinä kaikki.....



toivottavasti pääsen hommiin tänään:)



matten rv 38+2

Täällä vieläkin silmät ristissä istutaan, vaikka jo klo 9.00 nousin ylös. Ei vaan suostu nuo silmät avautumaan kunnolla...



" Ihana" tuo Sitruunan tarina! Vaikka ei varmasti ollut niin mukavaa yön pikkutunteina... Meillä taasen ei mies ole käynyt kuin viimeksi kesällä (veljeni polttareissa) baarissa, vaikka olen hänelle sanonut että vois mennä, saisinpa rauhallisen koti-illan... No, enää en tosin päästä, koska vauva saattaa syntyä koska vaan... Mutta toivottavasti lähtee sitten varpajaisissa...



Josta tulikin mieleen, kuinkahan paljon meillä naisilla on sananvaltaa noihin varpajaisiin? Ajattelin vaan, kun en yhtä mieheni (tai no sanotaan nyt vanhaa naapuria) kaveria haluaisi niihin... Olen kyllä asian ilmoittanut miehelle, joten katsotaan nyt miten käy! Tämä naapuri kun on vähän viinaan menijä, ja muutenkin ärsyttävä tyyppi... Tai kyllä hän kävi meillä tuossa syksyllä, mutta puolen tunnin jälkeen olin jo valmis heittämään hänet pihalle, kun suusta ei tule kuin pelkkää p*skaa ja v***uilee koko ajan...



Meillä kokeiltiin tuota yhtä ässää eilen illalla, mutta eipä ainakaan tuottanut vielä mitään tulosta, paitsi sen että kaveri ei meinannut rauhoittua sitten millään moisen tapahtuman jälkeen, no edellisestä kerrasta kun on tosiaan kolmisen kuukautta aikaa, niin ihmekös tuo!



Mann@ toivottavasti voit jo paremmin ja flunssa on hellittänyt otettaan. Mulla on ollut nyt pari viikkoa joka toinen päivä nokka tukossa (niinkuin tälläkin hetkellä), mutta ei muuta... Onneksi! Täytyy katsoa sitä ensi viikkoa, mulla ei ole kuin maanantaina neuvolameno, joten muuten näyttää tyhjältä koko viikko... Mutta katsastan tän mun tilanteeni sitten lähempänä, kun ei tuo autossa istuminenkaan enää ole kovin herkkua, saati sitten ajaminen...



Täytyy tästä mennä sohvalle pötköttämään, kun ei tuo kaveri masussa oikein tykkää tästä istumisesta...



Napero ja masukki 38+2

Puoli 11 sitten heräsin kun 6 maissa sain vihdoin nukuttua. Soitin vaan anopille että pojan haen vasta vähän myöhemmin. Mies se vielä yöllä putos sängystä, en ole vielä kattonu kärsikö pinnis kauhesti kun hirveä röjähdys kuului. Milloin putoilee poika ja milloin mies. Nyt se tuskin tuolta nousee ennen iltaa.



Ei ole yhtään vielä ikävä juu krapulapäiviä, mutta kyllä sitä välillä miettii että kun sais sellaisen pienen hiprakan ja pari tupakkia, vaikken ole polttanutkaan sen jälkeen kun esikoisesta tein plussatestin niin silti toisinaan tekee mieli.. Tai siis kyllä mä poltin tossa imetyksen ja tän uuden raskauden välissä mutta vaan oikeastaan kun otin alkoholia. Toivottavasti en nyt lankea edes siihen. On kiva olla talvellakin " savuton" kun ei tarvitse 20 asteen pakkasessa raahautua ulos pelkän tupakan tai kauhea tupakanhimon takia.



Nyt vain odotan tuota maagista päivää 16.2. Enää vajaa 20pväivää.. tietysti +-14 mutta niitä en kestäisi nyt ajtella.. ainakaan jos menee yli!



ja taas sitruuna..

Täällä on takana hyvin nukuttu yö, menin klo n. 12 nukkumaan ja heräsin 9 jälkeen, 2x kävin vessassa ja yhdellä vessareisulla vein kuopuksen takaisin omaan sänkyyn, kun yrittää aina väliin nukkumaan.



Aamulla on sitten heräsin hyvin pirteänä ja olo oli ihme kevyt, sanoinkin miehelle ettei tunnu yhtään että olisin raskaana viimeisillä. Mies sitten ehdottikin että sitten voitais kokeillakin ässää, ja kyllä toimi...



Vaavi on nyt pari päivä ollut tosi hiljainen, saan kyllä ne 10 liikettä tunnissa, mutta tosi hentoja, onkohan se normaalia??? kuopus syntynyt yli 4v. sitten, en oikein muista enää miltä ne liikkeet tuntuu lopussa.



Täällä on tällä hetkenä vaivana lonkat ja päätä särkee hieman.



Jeltsu&masumuru 39+3

Eli toivomus mulla on että ne olisi pidetty ennen kuin sairaalasta kotiudun ja talo tietysti siivottu niiden jäljiltä. Tietysti jos osuu pahasti viikolle niin varpajaiset pidetään varmaan pari kk myöhässä...

Mekin ollaan urakalla kokeiltu vaikka mitä että sais jotain vipinää tähän vauvan syntymiseen. Liitoskivut vaivaa ihan sikana ja vaikka muuten olo onkin ihan hyvä ja yöllä saan peräti nukuttua vessareissujen välit, niin kyllä sitä alkaa olla aika kypsä jo olotilaansa...



Lisäksi kaikki soittelee ja tekstailee, että no joko se on syntynyt ja tuntuisko, että kohta syntyy...Pitäis varmaan tehdä sellanen viesti kännyyn valmiiks jossa lukee: " ei ole vielä syntynyt eikä tunnukaan vielä siltä, että syntyis" ja lähettää se joka ilta kaikille :) No, pitää yrittää ymmärtää, varsinkin näitä ylihössöjä mummoja. Onko teillä muilla samanlaista " ongelmaa" ?



Mun miekkosella on nenänvalkaisut menossa, ei ole pariin viikkoon ottanu edes saunaolutta jos sattuu että tulee lähtö. Se elää kyllä niin mukana tässä hommassa, että en voi kuin ihmetellä sitä. Sitten mua kaivelee, kun mä sille ärisen joskus ihan ilman syytä ja valittelen vaan kipujani kun se haluais vähän vipinää vällyjen alla...no, tänä aamuna sitten ajattelin, että vaikka kaikki paikat repeis niin nyt sitten vähän harrastellaan :) Ja kyllä oli miehellä sitten hymy herkässä aamupalalla :)



Masussa myllerretään ihan kivasti, liikkeet ei tunnu enää niin voimakkailta, mutta vauva reagoi ulkopuoliseen kosketukseen tosi herkästi. Pikkuisen hieroo mahaa niin heti alkaa liikettä tuntumaan. Tänään taas hikkailtiin kovasti, sitä vaivaa ei ole pariin päivään ollutkaan. Iltaisin yleensä tungetaan jalkoja tuonne kylkeen ja pari kertaa on kyllä oikein ottanut kipeääkin, mitä lie siellä varpaillaan puuhaa... Käsien liike tuntuu myös selvästi ja välillä alamahassa tuntuu kamala nyrkkiottelu :)



Eipäs muutakuin mukavaa viikonloppua kaikille, koitahan Sitruuna saada miehes elävien kirjoihin :)



Sasuliini ja hajuherne 39+1

Meillä Sitruunan tavoin on poika mummilla yökylässä. Vein sen sinne eilen ja ompelin samalla reissulla yhtä kestovaippaa. Eilen illalla käytiin miehen kanssa ravintolassa syömässä ja sitten tultiin kotiin katsomaan leffaa. Sitä ennen kävin kylläkin tokan kerran tässä kämpässä kylvyssä. Ennen kuin muutettiin syksyllä tänne, olin ihan innoissani tosta kylpyammeesta (mun lapsuudenkodissani oli kylpyamme, jota rakastin), mutta kerran olen sitten vain " ehtinyt" täällä kylpyyn. Mies ois luonnollisesti halunnut mukaan, mutta en ottanut. Ei ois kyllä mahtunutkaan, kun hyvä kun itse mahduin mahani kanssa. Ekan kerran oli sellainen olo, että olen oikeasti kuin joku virtahepo =) " Kuivalla maalla" sellaista oloa ei onneksi ole. Nukuin ihan hyvin 10 h yöunet kahdella vessassa käynnillä. Kohta lähdetään miehen kanssa kaupungille asioille (aion kävellä sinne ja takaisin, yhteensä noin 4 km). Illalla tulee kaveripariskunta kylään, joka tuo pojan samalla (asuvat mun äidin lähellä) kotiin. Syödään ja istutaan iltaa. Mä olen kyllä edelleen aika kiinni tossa pojassa, kun heti kun eilen illalla tultiin kotiin ilman poikaa, niin tuli kamala ikävä! Mitenköhän kestän olla sairaalassa ilman esikoista, nyyh!



Meillä mies käy baareissa tms. kyllä todella harvoin. Ehkä 3-4 kertaa vuodessa. Mun puolesta sais käydä useammin, kun ei siellä kuitenkaan kamalasti ryyppää. Mies on kuitenkin aikamoinen kotikissa (niin kuin mäkin) ja juo sitten kaljansa täällä (tyyliin 1-2/ilta viikonloppuisin). Mä en ole kertaakaan esikoisen syntymän jälkeen tullut edes hiprakkaan, mikä on aika tylsää. En haluaisi olla kännissä (ja krapulassa), mutta se pieni hiprakka ois kiva. Ja ravintolaan haluan kyllä tanssimaan!!!



Mies ei ole myöskään yhtään varpajais-tyyppiä. Esikoinen kun syntyi, niin oltiin seuraavat 3 vuorokautta kaikki perhehuoneessa, enkä ois sen jälkeen edes hyväksynyt sitä, että miehen kaverit ois tullut meille ryyppäämään ja me oltais vauvan kanssa jouduttu johonkin evakkoon. Sama juttu on tälläkin kerralla. En todellakaan suostu lähtemään vastasyntyneen vauvan kanssa pois kotoa siksi, että miehet jäisivät sinne ryyppäämään. En olisi silloin myöskään vauvan kanssa kotona. Ja vaikka ei oltais oltu esikoisen kanssa perhehuoneessa, ois mies kuitenkin " asunut" siellä niin paljon kuin ois voinut, joten siihen yhtälöön ei ryyppääminen ois oikein sopinut. Mies itse välillä ihmettelee tota varpajais-touhua, mutta tapansa kullakin. Muutaman kerran ollaan vaan kuultu niistä " bileistä" , että kun vaimo on tullut vauvan kanssa sairaalasta kotiin, niin kämppä on ollut aivan sekaisin ja mies hirveässä krapulassa. Se ois tosi kurjaa =(



Nyt on pakko lähteä, että ehditään ennen kavereiden ja pojan tuloa jotain tehdäkin. Pitää kaupunkireissun jälkeen vielä siivota, leipoa yksi kakku ja mun täytyy (tai kerrankin on hyvä syy) laittaa itseäni hieman edustuksellisempaan kuntoon (jos vaikka kävis suihkussa, laittais tukan ja meikkaisi, mies saa sillä aikaa hoitaa sen siivouksen...).



IHANAA VIIKONLOPPUA KAIKILLE! Ajatelkaa, että tämä on viimeinen viikonloppu ennen helmikuuta!!!



T:Fassiloora rv 36+6

Täällä edelleen ja taju on ihan kankaalla. Kamala flunssa - ei tarvii onneksi synnyttämään sentään lähteä , eihän sitä kukaan tässä kunnossa jaksais edes mitään tehdä. mulla meni koko eilis ilta sohvalla ja vintti ihan pimeenä , pientä kuumetta ja yök... ja menee varmaan myös tää päivä sohvalla.. Kurjaa :(



Varpajaisista : meillä on iiisoooot... ja vauhdikkaaaaat... varpajaiset mutta silloin kun mä en oo vielä kotona ja kyllä on koti myös siivottu kun vaavin kanssa kotiudutaan. Eli pojat pitää ne sinä yönä kun oon sairaalassa . Mies ei ota väkeviä vaan kaljaa niin uskon että ihan sellai normaali humala ... Itsellä ei ikävä sitä krapulaa , mulle tulee ihan järetön " jysäri" kun juon. En muista milloin olis ollu ihan kunnon päihteessä. Nyt tietenkään en oo ottanu, se kuuluu ihan asiaan. Mutta kun Sitruuna tuossa mainitsi olis mukava ottaa se pari siideriä ja tupakka hyvien kavereiden kesken -no ehkä sitä ensi kesänä muutamalle pääsee !



Ainiin meillä yks ihana kerholainen ( 4vee ) sanoi mulle että miks mä oon lihonnu näin paljon kun en kuulemma viimeksi ollu näin lihava kun nähtiin ennen joulua .Siihen sitten sen kaveri (5 vee) sanoi että no kun on syöny niin paljon -on lihava. Mä nauroin ihan kippurassa ja selvitin näille meidän pienille " kerholaisille" että se on vauva siellä masussa :)

Ilmeet oli aikas hassuja mutta sitten ne taputteli ( poikia ) iha tohkeissaan mun mahaa niin että " osku" sai kunnon kyytiä :)



No nyt menee jutut jo hämärän rajamaille että pakko lähtee soffalle...



minkki ja osku 36+4

Tuntuu siltä, että räjähdän kohta, siis fyysisesti. Kysymys on siis vaan tavallisesta ummetuksesta eikä supistuksista. Pari päivää on olo ollu jo tosi täysinäinen. Eilen ja toissapäivänä otin ummetustabletin, mutta vieläkään ei oo tapahtunu mitään. Enkä tiedä uskallanko ottaa enää tänään, kun niistä saa aivan järjettömät kouristukset jos erehtyy ottamaan liikaa. Jotain on tehtävä, kun oksennus kutittelee koko ajan kurkkua ja maha tuntuu siltä että halkeaa.



Mies oli eilen laskemassa noita ennakkoääniä ja mä annoin uhkarohkeena sille luvan mennä kaljalle sen jälkeen. Tosin tuli kiltisti kotiin jo ennen kymmentä. Siinä oliskin ollu naurussa pitelemistä jos olis pitänyt lähtee laitokselle. Meillä on se 3-4 tunnin matka sairaalaan, niin ei sinne noin vaan taksilla lähdetä.



Mulle maistuis kanssa pikku hiprakat. Se on niin ihanaa laittaa itsensä nätiksi(ei kyllä nyt onnistuis) ja lähtee tyttöjen kanssa baariin kikattamaan. Mutta niitä aamuja ei ole yhtään ikävä. Musta tuntuu, että mulla menee aina koko seuraava päivä toipumiseen.

Ens kesänä viimeistään pääsee muistelemaan sitä järkkyä oloa, yäk!



Täytyy taas tänään mennä lyllertämään pitkin metsäteitä, jos se auttais tähän olotilaan. Olin eilenkin tunnin lenkillä josta seurauksena oli 2 isoa pierua(ai kun sitä ollaan taas naisellisia,sorry). Mulla toi liikkuminen saa yleensä vatsan toimimaan, mutta nyt ei tunnu mikään auttavan.



Ei vieläkään vauvauutisia? Tikulta varmaan kuullaan aika pian synnytystarinaa. Vai onks hän käyny pinoutumassa ilman, että oon huomannu?



Tintti & Masu-ukko 37+4

Mukava lueskella kirjoituksianne, ne saa hymyn huuleen.

Omasta elämästä kun tuntuu välillä huumori loppuvan, varsinkin pari viime päivää olen ollut aivan pinnana ja tiuskinut aiheettakin, niin ja itkukin on ollu tosi herkässä. Taitaa synnytys olla lähellä kun tunteet heittää häränpyllyä. Tai sitten johtuu vain alhaisista Hg arvoista, viimeksi 109. Niin ja tää närästys on tehdä hulluksi...

Yleensä olen kuin viilipytty joten ihmetyttää tää oma käytös.

Aikaisemmista raskauksista kun en vastaavaa muista.



No, tänään kaveri haki mut ulos tuulettumaan ja mentiin meidän tallille hevosia moikkaamaan. Oli tosi ihana ilma joten lähdettiin sitten vielä maastoilemaan. Enpä olisi uskonut pystyväni vielä nousemaan hevosen selkään, kaveri nauroi jo että tarviiko tilata

Pekka Niska nostamaan :), mutta se suomalainen sisu....



Nyt illasta vasta tuntuu et paikat on vähän arat tosta satulassa olosta ja

käyntiähän me vain mentiin, ettei vaan satu mitään ikävää.



Meillä mies käynyt tän raskauden aikana vain muutaman kerran ulkona kavereiden kans, mut ottanut kyl sit senkin edestä.

Varpajaisia meillä mies tuskin himassa viettää kun on nuo isommatkin lapset tuossa. Lähtee sitten kaveriden kanssa kun kotiudun.



Ens viikonloppuna ois MP- messut ja tarkoitus lähteä miehen kans sinne ja lupasin et muutaman oluen voi nauttia. Toivottavasti toukka pysyy vielä masussa, en haluaisi missata messuja.

Meillä on yhteisenä harrastuksena moottoripyöräily, mutta vain yksi pyörä taloudessa joten ensi kesä tulee olemaan mielenkiitoinen siinä suhteessa että kumpi sillä pyörällä ajelee kun ei yhdessä päästä.



Onkos täällä sivuilla ketään moottoripyörä kärpäsen puraisemaa mammaa?

Itse ajoin kortin pari vuotta sitten.



Johan tuli taas kirjoitettua, josko lähtis välillä sohvalle.

Hyvää viikonloppua kaikille!



- Katerina & toukka 36+2

Miten musta tuntuu, ettei telkastakaan tuu mitään katsottavaa, nyt kun tarvis jotain muuta ajateltavaa kuin tää raskaus? Kylhän nyt joskus ennen tuli lauantaisin ihan hyviä leffoja ym. Me ollaan aika liikkuvainen perhe ja nyt kun olosuhteiden pakosta jumitetaan viikonloppuja kotona, tuntuu että nää iltatunnit matelee...



Meillä kans oli mies eilen viihteellä, työpaikan " pikkujouluissa" , eikä edes ihmeemmin ollut ottanut, mutta se on sellainen raukka, että sen kaks kertaa vuodessa kun juo, niin pyörii ja hyörii ja voihkii unissaan ihan kuin ois kunnon humalassa. Mulla meni sitten yö ihan repaleiseksi ja sen näköistä naamaakin olen tänään täällä näyttänyt. Olin niin kärttyinen, että käskin miehen siivota koko talon ja viedä tytöt luistelemaan, että saan levättyä. No, on se raasu tossa touhunnut hullun lailla nyt koko päivän.



Mulla on olo ihan selvästi huonontunut sitten torstain. Enää ei oo makuullakaan hyvä, painaa ihan hulluna tosta vasemmalta ylhäältä, heti tissin alta, ihan kun ois joku jalka tai jotain työnnetty tonne kylkiluun väliin. Päivälläkin olin ihan väsynyt, mutta nukuin vaan vartin pätkissä ja heräsin aina tohon samaan kipuun. Ja viime yönä kaiken muun levottomuuden lisäksi kärsin 2 tuntia sellasista pitkäkestosista suppareista, joihin oon erikoistunut jo aiemmissa raskauksissa. Hiki vaan valuu ja kipu kestää ja kestää, ei mee välillä pois ollenkaan, se on ihan kamalaa! Onko kellään muulla samanlaisia suppareita? Kyllä tuli heti tänään pakattua kaikki kassit kuntoon, tuli ihan sellainen olo.



Ihan käsittämätöntä, että pari päivää tammikuuta jäljellä ja 4 (?) helmivauvaa vasta syntynyt??? No, ehkä kohta rupeaa uutisia satelemaan...



adalmiina 36+3

Mulla on ollu kans ihan raivo-olo koko päivän. Mitään ei oo normaaliäänellä pystynyt sanomaan vaan kaikki huutamalla ja tiuskimalla. Vaikkei oikiastaan mitään syytäkään oo, ärsyttää vaan ihan kaikki. Tuntuu että tavarat on kokoajan levällään pitkin lattioita ja pöytiä vaikka niitä kokoajan kerään ja siivoan. Ja pöydän alusta täynnä muruja vaikka olisin just imuroinu..ärsyttävää. Eteinenkin on niinku kaatopaikka kun ei kukaan tässä talossa saa vaatteita naulakkoon muu kuin minä. Mieskin kehtaa takkinsa nakata vaan eikä laita naulakkoon. Kaikkeen sitä ihminen ryhtyykin...



Adalmiina33, kokeileppa nukkumista/makaamista oikealla kyljellä. Minä en oo pystyny aikoihin nukkumaan muuten. vasemmalla kyljellä jo erehtyy nukahtamaan niin tuloksena on mieletön kipu just tuossa rinnan alla (mahalaukussa). mulla ainakin jotenkin maha menee " läjään" ja siitä tulee hirveät tuskat. selällään ollessa tuntuu kauhkot painuvan kasaan eikä mahallaankaan sattuneesta syystä ole oikein hyvä olla joten ainoaksi vaihtoehdoksi jää oikealla kyljellä olo. Tosin sekään ei enää tunnu kovin kivalta. Ei mikään. Haluaisi vaan jo eroon tästä hitsin pallosta joka on aina tiellä, milloin sillä törmää oviin, milloin kuumaan hellaan ja ikinä ei sovi menemään siitä mistä on aikonut vaan juuttuu kiinni tai tiputtaa tavaroita mennessään. Sitten pitäs taipua niitä keräileen.



Äitikin soitteli ja sano että ala nyt jo mennä synnyttään. Voi kun sitä voiskin vaan mennä ja sanoa, että " hei ajattelin tulla synnyttämään" . Ei ne taida alkaa millekään... Voi nuita lapsiraukkoja ja miestäkin jos tässä vielä kauan menee. Ärsytyskynnys on tosi matala nyt.

tekis mieli mennä ja lukittautua loppuajaksi makkariin vaikkapa. Tai johonki yksinäisyyteen...



Sori...Tämmönen päivä tänään.



Taitaa Tikulla olla jo vauvelit kainalossa kun ei ole kuulunut mitään?? Ja miten lie Marcelin ja muiden taysilaisten laita...Elekää hermostuko...Alkaa vaan pelottaa että eikö helmikuiset meinaa alkaa jakaantumaan ollenkaan...



matilda 38+5

Tässä olen illalla saunan jälkeen ihmetellyt että mahtaakohan supistella. Tai siis supistaa, mutta onko näissä mitään säännöllisyyttä? Ei ole kivuliaita, mutta elättelen toivetta että tälläkin kertaa menis samalla kaavalla kuin ekalla, eli illalla supisteli kivuttomasti säännöllisehkösti, ja aamulla alkoi sitten oikeat. Toivossa on hyvä elää... Muutenkin on jotenkin hassu olo ja vauvelikin on ollut aika hiljakseen tänään. Miehelle en viitsi mitään sanoa, sen mielestä mä kumminkin vaan vouhotan. Mieluummin herätän sen sitten yöllä/aamulla ja ilmotan että nyt mennään...



Mutta siis mitä luultavammin huomenaamuna ei kuitenkaan tapahdu mitään ja jatkan täällä huokailevaa kirjoittelua, " syntyis jo..."



Mun mies ei ole viimeaikoina baarissa käynyt, en edes muista milloin viimeksi. Jotain keikkaa varmaan kävi syksyllä katsomassa. Alkoholiakin käyttää tosi vähän, käytännössä ei enää ollekaan koska sillä taas on vähän sellainen " vaiva" että kun ottaa niin sitten sitä tulee lipiteltyä vähän joka ilta. Eli ei juo paljon kerrallaan eikä känniin asti, mutta niitä pulloja vaan kertyy kaappiin. Joten vissylinjalla on. Ennen toki maittoi vahvemmatkin ja sen sitten huomasi, sille ei terävät sovi ollenkaan. Tupakan polton kun lopetti niin on baarin tupakansavukin alkanut sitä oksettamaan. Monet ihmettelee että mitä mä sillen olen sanonut tai tehnyt kun on tuollaiseksi ryhtynyt, mutta niin vaan kävi kun se ryhtyi (työttömästä)sohvaperunasta urheilemaan. Oon sairaan tyytyväinen :)



Jaa, eipä näistä selvää ota. Paras kai mennä nukkumaan vaan, aamullahan sen näkee miten käy. Mies taitaa elätellä toiveita siitä seksistä, voishan sitä kokeilla, jos tässä nyt on jotain tapahtumassa niin onpahan viime hetkillä sitten saanut kun ei vähään aikaan ole sitten sitä luvassa. Ja jos se vaikka vauhtia antaisi. Jos ei, niin saanpahan ehkä pari iltaa olla taas rauhassa.... ;)



t. Tuuliina 37+6

ei tuu vielä uni, valvon aina myöhään. mullakin supistelee, mutta olen vielä huoleti, en edes laukkua vielä pakannu... viime keskiviikkona ä-polilla kun tarkistettiin tarjontaa, paikat oli tiukasti kiinni ja vauva kylläkin raivotarjonnassa muttei kiinnittynyt, joten menee varmaankin yli lasketun ajan ennenkuin tulee lähtö synnyttämään. tai eihän sitä tiedä.



mulle ei tuo sauna, siivous ja seksi taida mitään vaikuttaa, minä kun saunon joka ilta, ja tykkään istua kovissa löylyissä. sit siivoon heppatallin joka päivä ja toki talous pitää kans hoitaa, seksistä puhumattakaan.



vauva aina innostuu saunan jälkeen hillumaan ja nytkin punnaa kylkiin, mahtuu peppu hyvin liikkumaan, koko maha hytkyy puolelta toiselle, vinkeän näköistä, heh. supisteleekin, mutta harvakseltaan.



tänään kävin sentään shoppailemassa loppuja tarvikkeita, jospa sen laukunkin ensi viikolla pakkaisin, löysin kahdet imetysliivit, sitten siteitä ja muuta tarpeellista, apteekista tarvii vielä hakea panadolia ja bebanthenia. esikoisen syntymästä on jo kuusi vuotta että piti oikein miettiä mitä kaikkea sitä tarvii, osan tavaroista kun olen laittanut jo siskolle kiertoon kun luulin ettei lapsia lisää tule.



meillä ei baarissa vietetä aikaa, täältä maalta on sen verran matkaakin ettei tuu lähettyä, mieskin tuumasi ettei tarvi kaljaa kaupasta tuua, ostaa itse jos mieli tekee. mutta alkoholitonta siideriä tulee juotua jonkin verran, maistuu ainakin mulle näin saunan jälkeen.



onko teillä muilla ollut vaivana suonenvedot? mulla oli keskiraskaudessa sillai että keskellä yötä saattoi alkaa jalat kramppaamaan ja vetää suonta. olen sitten juonut ahkerasti kivennäisvettä, (novellea, siinä ei oo suolaa) ja magnesiumkloridi jota tässä vedessä on, on auttanut. ei oo enää suonenvedot vaivannu.



terveisin lapanen 38+6

Täällä pyöritään ja pähkätään oikein urakalla. Mulla on jo viikon ollut semmoinen olo, että vauva on kääntynyt perätilaan. Eilen kävin sitten mieheni siskolla (joka on kandi) kuulostelemassa tilannetta ja samaa veikkaili hänkin. Nyt sitten tietenkin pelottaa kuinka tässä käy. Yrittävätkö vielä näillä viikoilla kääntää, mahtuuko tulemaan perätilassa, entä jos lähtee itsestään tulemaan eikä tarjonnasta tietoa... Eihän näitä kannattaisi miettiä, mutta kun minkäs teet! Neuvolantäti on yhäkin sillä saikulla ja onnekseni maanantaiksi sain kumminkin ajan sijaiselle. Pitäisi odottaa vielä päivä...



Supistelee kipeästi muttei säännöllisesti. Kumminkin sillä lailla että herättelee öisin. Kunpa tämä vauveli nyt vain kääntyisi ja päättäisi saman tien sujahtaa maailmaan!



Kun maha alkoi kasvaa, niin ostin Löyttäristä mummoalkkareita kokoa 46/48. Nyt nekin kiristää. Kunhan pääsen tästä mahasta niin poltan nämä roviolla ja tanssin nuotion ympärillä!



Toivottavsti teidän yöstänne ei puuttunut mielenrauha!



Noora 38+4

Tein poikkeuksen ja tulin koneelle ennen aamupalaa. Mies ja poika lähti uimahalliin, joten mulla on vapaa aamupäivä. Aamupalan jälkeen lähden rannalle kävelylle, kun on niin hieno ilma.



Viime yö oli tuskaa! Ekan kerran en tän raskauden takia saanut nukuttua juuri ollenkaan. Myös poika jaksoi herätellä meitä ehkä 6 kertaa, kun alkoi täyttä kurkkua karjumaan. Menin eilen jo ennen puolta yötä kerrankin nukkumaan (heti kun kaverit lähti kotiin), mutta heti alkoi särkeä selkää. Sitä särkee nykyään tosi usein ennen kuin nukahdan. Sitten alkoi jomottaa lonkkia niin ettei oo ennen jomottanutkaan. Mikä siihen oikein auttaisi??? Vaikka mulla ois missä tyynyjä, niin ei auta siihen särkyyn. En siis voinut nukkua kyljellään, enkä myöskään selälläni, kun tulee huono olo. Yritin nukkua tyynyjen avulla jopa mahallani, mutta eihän siitä tullut mitään. Koko yö meni siis hyvää asentoa etsiessä, eikä sitä kyllä löytynyt. Nyt on jo valmiksi paniikki ensi yöstä, jos en saa silloinkaan nukuttua. Miten ja missä asennoissa te nukutte, jotka vielä pystytte jossain asennossa nukkumaan??? Auttaako särkylääke tohon lonkkasärkyyn?



Nyt käyn haukkaamassa aamupalaa ja lukemassa Hesarin (ihanaa, rauhassa) ja tulen sitten vielä tänne istumaan, kun en voi kuitenkaan täydellä vatsalla lähteä kävelylle. Jossain vaiheessa ajattelin tänään vihdoinkin katsella vauvan kotiintulovaatteet valmiiksi ja ehkä vähän pakata sairaalakassia. Tänään tuli nimittäin täyteen rv 37! Tota aina odotan, kun nyt pääsisin seuraavan 5 viikon ajan Haikaranpesään, jos siellä on tilaa ja kaikki on mulla hyvin =)



T:Fassiloora rv 37

Nyt tulee sitten raivon purkua.... Hypätkää yli jos omakin olo vituttaa!!!!

Mä laukkasin koko yön tunnin-parin välein vessassa,hirveä paine hanurissa mutta ei se pissakaan oikein tule. Mistä sitä muka niin paljon riittäiskään??! No siinä sitten mietin että voisko mulla olla virtsatieinfekstio tms. Itse kuitenkin hoitajan tiedän oireet eikä tää nyt sitäkään ole. Yritin sitten sen miljoonannen kerran hakea hyvää asentoa sängyssä kun kissa saa jonkun yöhepulin,raapii seiniä ja sohvaa,mouruu ja huutaa. Potkin miehen hereille koska se on ns sen kissa ja olin just löytänyt hyvän asennon. Kissa hiljenee mutta koira herää... No se vehtaa sitten aikansa mutta nukahtaa kuitenkin. Mä torkahdan ja klo5 havahdun kun supistaa,vaihdan vähn asentoa ettei tee niin kipeetä ja yritän olla. Koko alakroppa tuntuu olevan tulessa,supistaa tasaisesti 8min välein eikä mitenkään kivuttomasti. Seurailen siinä torkkuen tilannetta klo6.30 asti,sitten jo mieskin herää kyselemään että onko kaikki hyvin. Käsken sen vaan jatkaa unia,valehtelen että selkä vain jumittaa. Nousen sitten syömään koska nälkäkin on valtava. Mietin että jos tässä lähtö tulee niin en ole sitten nälässä. (edellinen synnytys kesti itsessään 15h ja syömättä olin n26h) Syömisen jälkeen sitten vähän kävelin asuntoa ympäri ja supistukset jatkui,tullen edelleen sen 8min välein. Istahdin sohvalle katsomaan jotakin chattia ja olin nukahtanut. Siitä sitten heräsin vähän ennen kymmentä ja olo on ihan normaali!!!!!! Ei supistuksen supistusta taikka mitään kipuja!! Rupes olo heti ärsyttämään ja päätin että perkele tänään ollaan koko päivä jalkeilla eikä välitetä mistään kivuista. Lähdin koiran kanssa reippaalle kävelylle ja kotiin tullessa kävelin raput ylös enkä käyttänyt hissiä niin kuin yleensä. Eniten ottaa just päähän se että tätä juupas-eipäs leikkiä on jatkunut jo viikon. Unet on vähissä ja hermo aivan totaallisesti kadotettu. Voisin nytkin vaan huutaa ihan suoraa huutoa periaatteessa ilman syytä,karjua vain!!!! Eilen harrastettiin hikistä seksiä ja kävin pitkällä kävelyllä. Niinkuin moneen kertaan sanottu,tuskin mistään on apua mutta pakko jotain on tehdä ennen kuin hulluksi tulee!!!!



Varpajaisista on ollut puhe. Suon miehelle sellaiset varpajaiset kun haluaa ja varmaan meteli on kova ja viina virtaa... On varpajaisensa ansainnut jos kaikki menee hyvin,viime vuonna pojan syntymä toi vaan surua ja sitä juotiin muusta syystä... Sillälailla rajoitan tietysti että miehen on kyettävä sairaalaan meitä katsomaan ja elukat hoidettava!!! Viinan hajuista tai kännistä isää en kyllä katsele sitten kotiin päästyäni. On kännännyt ihan tarpeeksi jo tämän raskauden aikana ja se tietää aina sitä että meikäläisellä on valvottu yö takana ja krapulainen mies " hoidettavana" seuraavana päivänä.



No niin,nyt olen taas rauhoittunut!!! Rupeaa käymään vaan niin päähän tämä odottaminen!!! Voin mennä rauhassa tiskaamaan ja astiatkin pysyvät varmaan ehjinä!!! : )



Aurinkoista sunnuntaita kaikille ja yritetään taas jaksaa!!! Toivottavasti moni pääsisi jo pian " telakalle" ja olisin yksi heistä....

Devil&Toivo 37+2