Miksi hankitte lapsillenne vakuutuksen?

Emme ole itsekään juuri koskaan käyttäneet julkista terveydenhuoltoa, joten miksi lapsemme käyttäisi. Täälläpäin ainakaan ei julkiselle puolelle aikoja juuri saa ja usein on suoraan sanottu, että menkää yksityiselle, kun on kuitenkin varaa.

Vaikka lapselta laskutetaankin sairaalapäiviä vain 7 vuodessa. Sairaalakäyntien poliklinikkamaksuistakin saattaa kertyä aika reilusti maksettavaa, jos lapselle jokin vakava sairaus iskee. Toinen syy on se, että esimerkiksi juhlapyhinä tai mahdollisen lakon aikana voi käyttää huoletta yksityisiä lääkäreitä, samoin kuin silloin, jos hoito sattuu olemaan huonoa julkisella puolella (sellaisiakin kuntia on) tai jos jono on julkisella puolella pitkä.



Eiköhän tuossa ollut syitä jo tarpeeksi. Lapsemme on nyt kaksivuotias ja olemme vakuutusyhtiön kanssa suunnilleen tasoissa. Toivottavasti olemme nettomaksajia kaikkina tulevina vuosina!

Vakuutus otettiin siltä varalta, että lapsi olisi sairastanut usein tai olisi ollut joku tiheää hoitoa vaativa sairaus. Tähän mennessä ei olla vakuutusta tarvittu vielä kertaakaan, kun ei ole 2,5 vuodessa ollut kuin tavallisia flunssia. Mutta mielellämme maksamme ja olemme terveitä ja vakuutus pysyy sen huonomman vaihtoehdon varalta.

Suolisto-oireisiin allergioihin perehtyneitä lääkäreitä ei montaa ole Suomessa ja ne harvatkin yleensä pitävät vain yksityisvastaanottoa. Halusin varmistaa, että jos toinenkin on allerginen, voimme hakeutua sellaisen lääkärin vastaanotolle, joka on raudanvarma ammattilainen.



Kaikessa muussa kunnallinen terveydenhoito on toiminut moitteettomasti, mutta allergia-asioissa yliopistollisen sairaalan kiire ja joka kerran vaihtuvat lääkärit, joilla osalla ei ole mitään kokemusta allergioista, aiheuttavat sen, ettei allerginen ensimmäinen lapsemme välttämättä saanut edes asianmukaista, saati sitten hyvää hoitoa. Hänelle ei siis vakuutusta otettu.



Kakkosen paljastuttua vielä allergisemmaksi vakuutus on tullut tosi tarpeeseen, löysimme yksityiseltä puolelta aivan erinomaisen lääkärin.

Meillä vakuutukset on otettu sen varalle että jotakin isompaa sattuu ja tapahtuu ja muuten terveillä lapsillamme on sattunut ja tapahtunut.



Pienemmällä sairaalan hoitovirheen vuoksi oltiin useamman kuukauden sairaalakierteessä ja ihan julkisella puolella pelkistä sairaalamaksuista, lääkkeistä ja sidetarpeista kertyi monen vuoden vakuutusmaksu kasaan. Kun jälkiä korjailtiin yksityisesti plastiikkakirurgilla niin siitä syntyi parin tuhannen euron kustannukset. Tämä olisi toki hoidettu kuntoon julkisellakin puolella ja samat huippukirurgit sielläkin leikkaavat mutta koska vamma ei ollut mitenkään henkeä uhkaava niin aika pitkään olisimme saaneet hoitoa odotella.



Esikoisellamme taas irtosi tapaturmaisesti hammas. Vakuutukset vuoksi pystyimme menemään suoraan yksityiselle ja hoito tehtiin nukutuksessa. Kustannukset n. 1000 euroa.



Ei vakuutusta varmaan ole järkeä perusflunssien vuoksi pitää ja maksaa mutta on tilanteita joissa vakuutuksen turvin pääsee nopeammin hoitoon ja hoito on mahdollista toteuttaa miellyttävämmin ja kenties paremminkin (voi esim. valita haluamansa lääkärin hoidon). Lisäksi oman lapsemme tapauksen jälkeen tuo julkiseen hoitoon vieminen ei suuremmin houkuttele: Hoitovirhe johtui hoitajien huolimattomuudesta kiireessä (kaikki kunnia heille jatkuvassa henkilöstöpulassa) ja sen jälkeen siitä, että kiertävä lääkäri ei älynnyt tilanteen vakavuutta eikä ohjannut lasta ajoissa erikoislääkärille.

1 en jaksa jonottaa yhtään, vaan haluan varata ajan netistä yksityiselle

2 lapset sairastavat talviaikaan aika paljon eli lääkärikäyntejä tulee aika paljon

en halua lähteä lapseni kanssa jonottamaan useiksi tunneiksi juoppojen pahoinpideltyjen ja muiden sekopäiden sekaan. Tällaista on ainakin meidän ensiavaussa pääkaupunkiseudulla.

Helsingissä on päivystykseen törkeät jonot ja odottaminen kaiken maailman hörhöjen kanssa on tuskaa. Ja mieluummin menen suoraan jonottamatta erikoislääkärille, joka osaa alansa. Siksi vakuutus.

meilläkin vakuutus on otettu. Vauva on vasta tulossa, mutta vakuutus on jo, koska itse olen ollut ihan järkyttävä korvakierrelapsi ja suvussamme on myös astmaa ja allergioita itsellä ja muilla. Kaverin lapsella on todella pahasti atooppinen iho ja hänen lääkerasvansa maksavat KOLMATTA SATAA EUROA kuukaudessa. Ja niistähän ei Kela korvaa kuin hiiren paskan verran. Aika kusessa meidän perheessä oltaisiin, jos sama sattuisi meidän kohdalle eikä vakuutusta olisi! Koskaan ei voi tietää. Eihän sitä vakuutusta kaipaa, ennen kuin jotain sattuu...

meillä on kaikilla henkivakuutukset ja myös kotivakuutus... miksei olisi?

Sitä maksaa itsensä kipeäksi ja kuitenkin toivoo, että mitään ei sattuisi.



Itse en uskaltanut olla ottamatta (vielä syntymättömälle) lapsellemme vakuutusta. Itselläni on allergioita sen verran, että olen varma, että lapseni tulee perimään atopiani. Atooppisella lapsella on keskimääräistä suurempi taipumus herkistyä yleisimmille allergeeneille. Kunnallisella puolella allergioihin ei aina suhtauduta kovinkaan hyvin (näin kävi aikoinaan itselleni ja tiedän monta muutakin, joilla näin kävi). Haluan lapselleni parhaan mahdolisen hoidon ilman, että joudun taistelemaan siitä.

Ja mitä jos sattuukin, että lapsella on jokin vakavampi tauti/syndrooma ja joutu olemaan koko elämänsä rankoissa hoidoissa. En haluaisi siinä vaiheessa joutua miettimään kaiken muun lisäksi taloudellista rasitetta.



Ovathan vakuutukset kalliita, mutta jo miettii, että esim. meidän lapselle otettu vakuutus maksaa ensimmäisenä vuonna saman verran kuin talomme vakuutus, niin en pidä sitä enää niin pahana. Enemmänkin pitäisin outona, että on valmis maksamaan niin paljon talon vakuutuksesta, mutta ei lapsensa.



Ja sitä paitsi, jos lapsella ei ensimmäisten elinvuosien aikana todeta mitään perussairautta, voi vakuutuksen vaihtaa halvempaan ilman, että tulee sen suurempia rajoituksia vakuutusehtoihin.



Itse sanoisin, että kyse on enemmänkin priorisoinnista ja toisaalta, tk:ssa saattaa kesälääkärinä olla neljännen vuoden opiskelija..

Suurimmassa osassa syyt olivat

varmuuden vuoksi (tuntuuko jotenkin, että oman lapsen eteen on ostettava ja tehtävä kaikki mahdollinen?)

kärsimättömyys odottaa aikaa (erittäin harvoin tapahtuu mitään sellaista, että heti on päästävä lääkäriin, yksityisen voi maksaa silloin tällöin ja jää vielä voitollekin)

julkisten palveluiden epäileminen (samat lääkärit samalla koulutuksella pyörivät molemmissa, yksityisellä rahanhimoisemmat julkisella kutsumustyötä tekevät, asiat hoituvat ongelmitta julkisellakin puolella, tosin toisinaan joutuu vaatimaan ja pyytämään - mutta teen sen ilomielein, en nyt sen vuoksi alkaisi maksaelemaan vakuutusyhtiön pussiin rahaa)

Esim. en olisi saanut lainkaan oikomahoitoa lapsena. Samoin kun joskus aloin saada kohtauksia, olisi terveyskeskuslääkäri suostunut kirjoittamaan lähetteen vain psykologille, vaikka ongelma oli selvästi neurologinen, ja yksityinen neurologi sen sitten hoitikin, mutta eipä olisi ollut vanhemmillani rahaa itse kustantaa magneettikuvauksia sun muita, ellei olisi ollut vakuutusta.

Asioista, jotka voivat ihan ratkaisevasti vaikuttaa hänen loppuikänsä terveyteen, hyvinvointiin ja pituuteen. Onko sinusta oikeasti jotenkin HUONO asia vanhemmalta tehdä kaikki mahdollinen tämän eteen?

varmuuden vuoksi (tuntuuko jotenkin, että oman lapsen eteen on ostettava ja tehtävä kaikki mahdollinen?)

Ja toiseksi, meillä työssä vaaditaan yhdestäkin poissaolopäivästä lääkärintodistus. Jos lapsellani on esimerkiksi aamulla kuumetta, mutta muuten ok-kunto, vien hänet yksityiselle, josta saan sen työnantajan vaatiman todistuksen heti.

Vierailija:

erittäin harvoin tapahtuu mitään sellaista, että heti on päästävä lääkäriin

Lääkettä, joka tehoaa hänen syöpäänsä, ei kela korvaa.Lääke maksoi useita satoja euroja kuukaudessa.Että kannattaa ottaa vakuutus!!!

No, toka sitten on vammainen eikä sen takia tehdä vakuutuksella yhtään mitään. Yhteiskunta maksaa terapiat ja apuvälineet kokonaisuudessaan ja Kelalta saadaan vielä hoitotukea. Itselle jää vain matkakulut terapiaan, tosin niitäkään ei voi enää kuluiksi sanoa, kun työn takia on muutenkin seutulippu käytössä.



En ole kuitenkaan vielä vakuutuksista luopunut ja hyvä niin. Päivähoidossa/eskarissa lapset aloittivat viime syksynä ja lääkärikäyntejä on ollut aika monta sen jälkeen.

Se on totta useimpien YLEISLÄÄKÄRIEN kohdalla, mutta harvempi lastenlääkäri (poikkeuksiakin on) työskentelee esim. terveyskeskuksessa. Neuvola- tai sairaalalääkärinä kylläkin. Ja tiedän mistä puhun, koska olen itse kandi.

So far so good, ova tolleet aika terveitä ja olen käyttänyt vuoroin yksityisellä, vuoroin julkisessa normaalien lastentautien vuoksi. Tytöllä putkitettiin korvat 10kk:n iässä, mutta se hoitui myös julkisen th:n kautta alle kuukaudessa, eli eipä valittamista.

ihan sitä varten että jospa jokin olisi hullusti ja lapsessa todettaisiin jokin synnynnäinen vika tms.



Molemmat olivat siis terveitä ja nyt kun lapset ovat 3 ja 5, katkaisimme vakuutukset, koska molemmat ovat sairastelleet vain noita tavallisia yskää ja flunssaa.

( Lukuunottamatta pojan infektioastmaepäilyä joka meni iän myötä ohi, silloin kyllä lääkkeet olivat hieman kalliimpia.)



Käymme silti lasten kanssa edelleen yksityisellä,koska meidän terveyskeskukseen ei saa aikoja " kun joskus ensiviikolla" !



Ja kun omavastuu oli meillä 42,-, niin saimme aina n.10,- takaisin vakuutusyhtiöltä, eli kun laskee mitä ne vuodessa tekee niin päätettiin luopua niistä!