@@TOUKOT UUTEEN VIIKKOON@@
Kommentit (34)
Pikaisia paranemisia sairasteleville meidänkin puolesta. Meillä ollaan tämä viikko oltu suht terveenä ja eilen neuvolalääkäri totesi poitsun tervehtyneen täysin korva-ja keuhkoputkentulehduksesta, mikä oli helpotus sillä pelkäsin korvatulehduksen vielä vaivaavan kun aina syödessä poitsu haroo korvaa. Kasvu ja kehitys mennyt hyvin, pituutta on kertynyt 76,4cm ja painoa 9700g. Eilen vietettiin 8 kk päivää, iso poika.
Meillä poitsu tipahti pinnasängystä viikko sitten, pelästytti meidät kyllä pahan kerran. Poitsu selvisi säikähdyksellä ja suureksi ONNEKSI hänelle ei käynyt mitenkään. Pituuden mukaan hänen ei olisi pitänyt sieltä päästä tipahtamaan, mutta ilmeisesti hän astui jonkin lelun päälle tai jotain, emme ehtineet näkemään. Sydän kurkussa saa olla melkein koko ajan nyt kun hän on niin vilkas ja oppii koko ajan uutta.
Ulkona näyttää olevan kaunis sää =). Kun poitsu herää päikkäreiltä voisi lähteä pulkkailemaan ennenkuin viimeisetkin lumet lähtevät. Pulkalla ei ole vielä kovin paljoa käyttöä ollut tänä talvena. Olemme lähdössä reilun kuukauden kuluttua pohjoiseen, odotan jo innolla reissua. Vielä kun appivanhemmat lähtevät mukaan niin saamme miehen kanssa hieman omaa aikaa. Pieni vaihtelu arkeen piristää varmasti.
Vähän harmittaa kun emme ehtineet toukojen tapaamiseen, toivottavasti seuraavalla kerralla.
Oikein mukavaa, toivottavasti aurinkoista viikonloppua kaikille!!!
-Madre & poitsu-
Täällä sitä taas ollaan linjoilla.
Mukava tapaaminen oli eilen toukoilla. Mukana oli neljä aivan ihastuttavaa vauvaa. Kiitos vaan mukana olleille eli Nelli ja Ada, KirsikkaX ja Santeri sekä Toukokuu20 (menikö nyt oikein - en ikinä muista noita touko-alkuisia) ja Daniel. Vekkuleita nämä 8-kuiset.
Pieni uutinenkin on. Meidän neidillä pilkottaa vihdoin ensimmäinen alahammas. On sitä jo odotettukin. Ehkä se selittää yölevottomuudet tai sitten ei? Me on luisuttu vähän takaisin yötissittelyyn. Pääsen huomattavasti vähemmällä näin kuin silittelemällä neitiä tuntikausia pitkin yötä. Mies on luvannut hoitaa yösilittelyt ja uuden unikoulun, kunhan viikon päästä jää isyyslomalle.
Paranemisia kaikille sairasteleville ja muille mukavaa talvista viikonloppua.
Bamse ja neiti
Voimahali Nennille! Koita sinäkin parantua! samoin muutkin sairastelevat äidit ja lapset,suokaa anteeksi,en pysty kovin tarkkaan vielä lukemaan ja tämä näyttö tekee pääni niin kipeäksi. Mutta eiköhän tämä tästä taas iloksi muutu,kunhan hetki vielä jaksetaan kärsiä. Silmälääkärin mukaan silmässä ollut haava on hyvin lähtenyt parantumaan vaikka viekin aikansa ennenkuin se on taas ennallaan.
Mutta olette ajatuksissa,vaikka en koneelle pääsekään!
Voimia teille kaikille joilla lapset kipeinä! Meillä Danielilla on ollut pari pientä nuhaa, mutta muuten poika n ollut terve. Ongelmana on vaan aamu(yöt), jolloin poika herää aivan liian aikaisin! Loppiaisena aloitimme unikoulun, jonka tarkoitus oli yösyötön poisjättäminen. Ennen tätä Daniel söi viiden aikoihin. Yösyöttö on nyt historiaa, mutta nyt herätään jälleen (tasan) 5.18 joka aamu (!) Tänään ajattelin antaa pojan touhuta omassa sängyssä, jos vaikka ois nukahtanut uudestaan. No eihän Daniel nukahtanut... huokaus... Nelkyt minuttia kuuntelin tutin kanssa leikkimistä, jonka jälkeen huuto yltyi ja hain pojan meidän sänkyyn. Kudelta syötin, ja onneksi poika nukahti uudestaan puol seitsemältä ja nukkui tunnin. Itse sain nukuttua pienen hetken. zzzz... Mulla alkaa oikeasti nousta öistä paniikki kun en saa nukkua... Ennen tätä aamuista herätystä on yleensä yks herätys jolloin tutin laitto auttaa. Oisko jollain vinkkejä... %(
Päivisin poika on kyllä iloinen ja suloinen. Ryömii pitkin lattioita (johtojen luokse), istuu tukevasti ja nousee konttausasentoon huojumaan. Käsistä pidettäessä tai laittaessa kädet tukea vasten seisoo jo melko tukevasti.
Kysymys teille jotka vielä imetätte:
Montako kertaa päivällä ja yöllä vielä imetätte? Itse imetän vielä viis kertaa, eli joka ruokailun yhteydessä. Ollessamme liikenteessä välipala ruokailun yhteydessä poika ei välillä keskity imettämiseen.
Miten kauan aiotte vielä imettää?
Osaksi kysyn siksi, että olemme mieheni kanssa maaliskuun lopussa lähdössä kahdestaan reissuun, ja mietityttää saanko tarpeeksi pumpattua. Tuleeko muilla vielä paljon pumpattaessa? Mulla tulee vaihtelevasti, mutta välillä ei ollenkaan :( Reissu ahdistaa muutenkin. En tiedä pystynkö jättämään pienokaista niin pitkäksi aikaa. Meidän piti lähteä vasta pojan ollessa vuoden ikäinen, mutta meistä riippumattomista syistä meidän täytyisi lähteä nyt. Varasin jo liputkin, la-ma, mutta varmistin, että voimme hätätapauksessa ottaa pojan mukaan lennolle. Daniel menee muuten hoitoon äidilleni, joka on hoitanut poikaa paljon, mutta kun pelottaa että poika saa traumoja ja olen huono äiti... :(
Tällaisia ajatuksia tänään,
Mamma ja Daniel, vajaa 8kk
ja kiva kuulla että siiri jo voi paremmin, " kohtalotovereita" kun ollaan =)
Imetys jäi nyt minulta tämän sairastumisen myötä ja voimakkaiden lääkkeiden takia, mutta sitä ennen imetin 3 kertaa, 2 kertaa öisin ja kerran aamulla.
Meillä ollaan ahkerasti opeteltu uusia asioita vaikka ollaan sairasteltu, tyttönen oppi tiistaina pinsettiotteen, eilen nousemaan itsekseen istumaan ja tänään konttimis-suunta oli enemmän eteenpäin kuin yleensä on mennyt taaksepäin. On kyllä osannut mennä eteenpäin jo viikkoja, mutta ei vain ole harjoitellut taitojaan, mutta nyt se tuntui selvinneen että eteenpäin voi päästä yhtä nopeaa kuin taaksepäin. Tyttö on syntynyt 22.5 eli on nyt aika tasan 8 kk. Yöunet ovat risaiset, nyt on isä valvonut viikon päivät, tutti irtoaa, ja muutenkin itkettää, välillä valvoo tuntikausia kesken yön. Voi kun yöt jo alkais sujua!
Aloitan sepustuksen, joka tod näk jää kesken kun poika varmaan kohta heräilee ja sitten lähdetään kyläilemään, mutta aloitan kuitenkin :)
Edelleen suuret sympatiat sairastaville pienille ja isoille!! Taas täytyisi muistaa olla kiitollinen terveistä päivistä eikä valittaa turhasta - puhun siis itsestäni. Voimia myös yövalvojille. Toukokuu20 (meniköhän nimimerkki oikein), tuntuu niin tutulta kun sanot että paniikki alkaa nousta aina yötä kohden mentäessä. Niin se oli minullakin silloin kun poika heräili yhtenään. Nyt on pitkän tovin nukkunut kokonaisia öitä ja olen yrittänyt nauttia siitä. Silti aina vähän välillä jännittää jos on ollut hankalampi ilta, että mitenkähän yön käy. Nyt on tulossa varmaan hampaita lisää tai sitten eroahdistusta kun pari kertaa yössä on kuulunut pientä huutelua ja nukkumaan mennessä on tavallista enemmän älämölöä, mutta onneksi on rauhoittunut toistaiseksi pian punkkaansa itsekseen. Neuvoja en oikein muille osaa antaa, sympatiaa vaan... Imetyksestäkään en voi kommentoida, kun meillä se jäi joulukuussa. Niin, ja et ole huono äiti, vaikka oletkin jättämässä lapsesi hoitoon!!!
Tunnustan, että itse oikein odotan helmikuussa häämöttävää tanssikurssia Hesassa. Isä on kotona hoitamassa poikaa ja minä olen viikonlopun poissa. Ihan varmasti tulee ikävä, mutta odotan sitä pientä breikkiä kuitenkin tosi innoissani.
Tällaista sekavaa sepustusta tänään. Ai niin, päikkäreistä piti kysellä että onko kenenkään toukomuru siirtynyt jo yksiin päikkäreihin?
Voimia ja paranemisia!!
Lillakka
Pikaista parenemista myös täältä kaikille! Olikohan Elina Siirin äiti, onneksi Siirillä on noin hyvin laskenut tulehdusarvot. Nennille myös pikaista paranemista. Mulla oli neljännen odotusaikana myös munuaistulehdus, ja on kyllä aika kurja. Ja ei oo kyllä kiva sairastaa muutenkaan. Ja Höntälle myös pikaista paranemista. Ja olikos Mutsi plussannut. Onnea oikein paljon.
Meillä myös noustiin eilen ensimmäistä kertaa istumaan. Ikää siis tasan kahdeksan kuukautta. Viime yö oli kolmas ihan kamala yö, ja nyt kyllä väsyttää jo ihan hirveesti itselläkin. Hampaita kai tulossa ku ikenet niin pullottaa.
Meillä ois huomenna neuvolalääkäri. Ihan kiva kuulla uusia mittoja. Täällä on sitten seuraava neuvola vasta 1v. Aika pitkä tauko tulee, vaikka aika kyllä menee niin nopeasti, että kohtahan se toukokuu taas on.
Nyt täytyy mennä.
Pipsa
Ollaan täällä mummolassa remppaa karussa. Eilinen junamatka meni hyvin. Neuvola oli maanantaina ja neuvolalääkäri eilen. Kaikki on ok, mistä olen kiitollinen. Paino on 8705g, pituus 71cm, pää 46, käyrillä siis. Hilla on oppinut pinsettiotteen, joten pitää olla tarkkana mitä lattialla lojuu, ja seisomaan pitäisi nousta koko ajan. Tyttö vaan ei osaa vielä laskeutua alas kiipeämisen jälkeen, puolinojasta kyllä.
Meidän tyttö on oikea tissitakiainen, eli maitoa juo tosi monta kertaa päivässä ja yössä. En ole laskenut, mutta yli kymmenen kertaa varmaan... Tytön kiinteiden syöminen on aika niukkaa, joten maitoa menee paljon siitä syystä. Nyt tosin on soseet alkanut maistua, kun ruokavalio on uusittu. Ihokin on paranemaan päin.
Nyt se heräs. Pitää mennä. :)
Ja meiltäkin parantavia ajatuksia kaikille sairastaville. Se on kyllä kurjaa kun pienillä on jotain... eikä se kyllä isommillakaan ole mukavaa.
Meillä oli tänään 8 kk neuvolalääkäri, eipä siellä ihmeempiä ollut, aivan terve tyttö meillä ja kasvaa käyrien mukaan. Painoa oli 8230 g ja pituus 69,8 cm (tarkkaa!). Seuraavan kerran neuvolaan mennäänkin sitten taas vasta maaliskuussa.
Me ollaan lähdössä lauantaina viikoksi pohjoiseen lomaileen, ihanaa! Tosi kiva päästä välillä jossakin käymään. Alkaa nämä kotiympyrät jo välillä tylsistyttään. Ja miehellekin tekee ihan hyvää vähän aikaa olla poissa rakennukselta, sanoinkin ettei se sieltä mihinkään karkaa =).
Neitokainen heräs tänä aamuna (tai yönä) kivasti jo neljältä ja unta ei tulllut millään. No kuudelta sitten noustiin ylös... mutta onneksi mentiin puoli kahdeksalta sitten parin tunnin nokosille. Toivottavasti ei ota tuota heräilyä tavaksi.
Hyvää loppuviikkoa toukoille!
Terkuin Hemu80 ja neiti n. 8 kk
Voi vitsit! Missä kaikki toukot on tänään maanantaina???Taas meikäläinen täällä ekana ja piti oikeen monta kertaa katsoa, ettei pinoa kyllä näy missään. No aloittelen tässä nyt sitten. Muut varmaan kun kerkeette. =)
Oi kun ihanaa kun toi pakkanen laski täällä Turun suunnalla. Oli tossa kauhee myräkkä aamulla, mutta nyt näyttää siltä, että voisi pian lähteä lenkkeillen miestä vastaan.
Meillä ei vieläkään kauheesti muutosta liikkumiseen..Taitaa tämä aihe olla mulla aika usein täällä...Kun näyttää siltä, että kaikki muut toukot joko ryömii tai konttaa..Mutta ei meidän Linda. Toki nyt on kehitystä sen verran tapahtunut, että kauheesti tossa likka kääntyilee ja hermostuu heti, kun ei onnistu. Välillä aika raivostuttavaa kuunneltavaa. Sitten saa olla kokoajan nostelemassa syliin jne.. Toisaalta mullahan on vielä tosi helppoa, kun kerkee kotihommiakin tekemään muulloinkin kun päikkäriaikaan. Muut saatte varmaan olla muksujen perässä lähes kokoajan. Odotan sitä silti..Mutta kaipa toi minunkin kulta tosta lähtee liikkeelle kunhan on valmis. =)
Meillä on lääkärineuvola vasta ensi kuun alussa ja silloi lisää mitoista. Meinasin tänään jo soitella neuvolaan Lindan vaippaihottuman takia. Se oli tässä muutama päiväkin sitten vielä tosi pahan näköinen. Eikö se sitten onneksi parantunut tänään. Hyvä vaan ettei tarvi mennä näytille. Se kesti tosi kauan ja ajattelin, että kyllä se tosta varmaan itsellään lähtee ja niin se onneksi teki. Laitoi siihen sitten hydrokortisoonia vähän ja luulen, että se auttoi. Ei bepanthen eikä sinkkivoiteet ja muut tavalliset rasvat auttaneet ollenkaan. Onko muilla ollu samaa vaivaa?
En nyt kerkeä muuta tällä kertaa. Ihanaa viikkoa kaikille toukoille!! =)
T: Wera ja Linda (29.5)
Ihanan paljon kirjoitusta oli kertynyt viime viikolla. Mukavaa lukea, vaikka ei aina saa itse tarinaa aikaiseksi. Mekin kävimme 8 kk neuvolalääkärissä ja painoa on neidille kertynyt 8,5kg ja pituutta 73cm. Itse olisin kyllä veikannut tyttöstä vieläkin pidemmäksi :). Helmi" testistäkin" selvittiin, vaikkei mitään sormiharjoitusta ole kotona tehtykään :).
Ja jihuu! Meilläkin hiljalleen ryömitään :). Ei pitkiä matkoja eikä automaattisesti, mutta jos houkutteleva kohde on lähellä, lähtee mittarimato liikkeelle. Kylläpä se meno onkin veikeää seurattavaa.
Jokos muut pottailevat? Me ei olla edes potan hankintaa saatu vielä aikaiseksi... No, ennättäähän sitä vielä.
Nyt maistuu pikkuiselle ruoka ja maitokin, joten silläkin saralla menee hienosti! Joka kuukausi ajattelen, että jospa vielä kuukauden voisin imettää ja sitten se jo taas on mennyt ja taas ajattelen, että jos vielä kuukauden homma toimii niin... :). Hyvä näin.
Onneksi on paukkupakkaset ohi! Tänään tosin on pyryttänyt lunta niin paljon, ettemme ole vieläkään uskaltautuneet ulkoilemaan. Pukkaa jo pientä mökkihöperyyttä.
Ihmetyttääkö ketään muuta, että miten ihmeellä aika voi rientää näin vauhdilla?! En voi käsittää, että tyttö on jo yli 8kk!!!! Tuntuu, että eka puoli vuotta meni ihan vilauksessa ja miltei nyt vasta tuntuu elo ja olo lapsukaisen kanssa " normaalilta arjelta" ja päivien kulun tajuaa. Ihan uskomatonta!
Upeaa viikkoa kaikille!
Siiri heräsi sunnuntai aamuna tulikuumana ja kuumetta oli reilut 38 astetta. Annoin panadol mikstuuraa, mutta kuume jatkoi vaan nousuaan (korkeimmillaan 39,4). Iltapäivällä käytiin Itäkeskuksen pikkujätissä lääkärillä, mutta kaikki oli ok. Pissanäytettä ei saatu otettua. Panadolilla ja burana-supolla saatiin kuume laskemaan.
Tänään mentiin uudelleen yrittämään pissanäytettä, mutta ei vieläkään. Verikokeet otettiin ja valkosolut ja CRP olivat kovin korkeat (CRP 133). Lähete suoraan lastenklinikalle. Klinikalla oltiin sitten n. 5 tuntia. Ja lopulta kun saatiin puhdas pissanäyte rakkopunktiolla selvisi, että virtsassa on paljon valkosoluja. Siirillä siis virtsa/munuaistulehdus. Tänä aamuna vielä ajattelin, että tämä on nyt varmaan sitä vauvarokkoa ja meinasin perua koko aamuisen lääkärireissun.
Nyt ollaan kuitenkin kotona ja Siiri nukahti juuri. Lääkäri lattoi tytölle käteen laskimokanyylin, josta laitettiin antibioottia. Ja huomenna mennään klinikalle verikokeisiin ja antibiootille. Näin jatkuu varmaan 3-4 päivää, jos kaikki menee hyvin. Veriviljely ja bakteeriviljely valmistuu varmaan huomenna, joten silloin ollaan ehkä vähän " viisampia" . Olen onnellinen, että päästiin kotiin. Koti on kuitenkin paras paikka. Siiri kuitenkin syö jonkinverran ja tuttelia ja vettä menee hyvin.
Eli aika huonosti meidän viikko on alkanut. On aivan kamalaa nähdä kun pieneltä otetaan verta, laitetaan kanyylia... Ottaisin taudin itselleni, jos suinkin voisin.
Elina_82 ja Siiri!! Toivottavasti Siiri toipuu pian. Kuulostaa tosi ikävältä
:( Koettakaa jaksaa!!
Lillakka
Sitä #&%tutuksen määrää...kirjotin äsken piiiiiiiiiiiiiiitkän tarinan tänne ja kas- puf! per#" leen bittiavaruus vei sen mennessään- meinasi itku tulla!
Joten....Äsken muistin vielä nimimerkinkin jolla oli lapsi tosi kipeä- koittakaa jaksaa!!Paljon voimia!!Omani oli 2kk kun olimme flunssakuumeen vuoksi lastenosastolla- tosiaan on ihan kamalaa nähdä kuinka pieni ihminen makaa avuttomana mutta on muistettava että hänen parhaakseen on kaikki ne neulat ja kokeet!
Ja Wera- älä sure Lindan liikkumattomuutta!
Meillä ei tyttö ryöminyt ollenkaan ja kääntyikin eka kerran puoli vuotiaana, lähti suoraan konttaamaan jättäen ryöminnän kokonaan pois ja nousemaan- ihan parissa päivässä molemmat sitten tapahtui.Tosiaan tulet kaipaamaan näitä hetkiä kun tiskikoneen voi täyttää ilman että on silmät oltava selässäkin!!
Meillä ostettiin viime viikolla potta.Muutama päivä sitä nuoleskeltiin ja ihmeteltiin muuten vaan, käytettiin nousu- ja kävelytukena ja sitten kun todettiin tylsäksi kapineeksi, otin yhtenä aamuna tytöltä vaipan pois ja istutin siihen ja kas-pissahan sinne lorahti!
Nauratti oma reaktioni ja tytön myös- itse hihkuin ja kehuin kuinka hieno suoritus ja pimu katsoi minua ilmeellä että mitähän mä nyt olen tehnyt?? :)) Eipä tuo taida tajuta vielä aikoihin pottailun syvintä ajatusta- mutta en sitä odotakaan- lähinnä haluan tehdä sen hänelle tutuksi; että sitten kun alkaa ymmärtää jutun juonen, ei pelota istahtaa tekosilleen siihen.
yöt meillä on aika mahdottomia..ja unikoulun pitäminen samaa sarjaa, kun toinen osapuoli menee aamuvarhain töihin eikä meillä ole tilaa nukuttaa lasta eri huoneessa kuin me nukumme.Tällä hetkellä hän nukahtaa yheksältä illalla omaan sänkyynsä maitopullon kanssa, herää kolmelta huutaen ja kun menen tyynnyttämään- hän on joko kontallaan tai seisaallaan vastassa.. vaikka kuinka kellistän häntä sänkyynsä ja silittelen selästä, huuto vain yltyy ja mulla paine kasvaa että koko talo herää ja sorrun aina ottamaan hänet meidän väliin..vesipullo suuhun ja unta.Siinä sitten kuin sillit suolassa,haukotus.Aamu seiskalta uus itku, silloin on jo oikea nälkä eikä vesipullo auta, maitopullollinen menee ja vaipanvaihdon jälkeen uni jatkuu vielä n.2 tuntia. Mulla alkaa mahaa olla sen verran jo ettei ole ihan helppoa varoa koko yötä littaamasta tyttöä ja toisaalta kun hän monottaa unissaan kylkeen niin sekään ei tunnu kivalta.
Miten muilla- kaikkien lapset tietty nukkuu omissa sängyissää ettei mitä!
Te joilla tuttipullot- miten ja missä vaiheessa eroon? Meillä osaa tyttö juoda nokkamukista hörppyjä ja lasista myös mutta unille käydessä se ei toimi, ulkona nukahtaa ilman pulloa mutta sisällä ei puhettakaan!!
Kaipa tämäkin aikanaan korjaantuu..nyt vaan alkaa itelle riittää tuo tuttipulloshow, ja kun kohta meillä on vauva jolla mahd. omat pullot ja sitten nuo tytön pullot rinnalla..kauhean vaikeaa ku toiselle pitää keittää pullot ja toiselle ei, mieluummin opettasin ennen pienen syntymää ettei ole mitään tuttipulloa...:/
meillä ei ole muuten uusia taitoja, ilmeilyä ja ääntelyä kyllä löytyy..on opittu " esiintymään" kun joku katsoo.. silloin laitetaan nenä kurttuun ja kieli ulos ja " nuuskutetaan" ..tai ikäänkuin haistellaan äänekkäästi.. ja tekonaurua lähtee-jos sitä alkaa matkia, hohotus senkun yltyy.. kyllä ne pienenä jo osaa ilveillä:)
Oli mulla jotain muutakin siinä edellisessä rimpsussa mutta mitä...
Ulkoilu on jäänyt luvattoman vähiin ja koska pihat on jäiset, oma kävelyni on aika taapertamista ..tosin on mulla terät kenkiin mutta ne on niin hankalta laittaa...seliseli.. niskasta kiinni tätä naista!!!! ;)
Meillä on siis aika vauhdikas pieni nainen täällä kotona, lueskelin viime viikon pinosta että joku 8kk poika istui sylissä kirjoja katsellen... meidän neidon kun istuttaa paikalleen että selataan jotain, hän katsoo hölmönä että eikö saa liikkua ja ottaa kirjan suuhun ja yrittää kaikin pienin voimin repiä ja tuhota sen... termiitti... sitten kun on jotain " ei sallittua" tippunut lattialle niin sitä kyllä tutkitaan hyvinkin kauan kulmat kurtussa ja keskittyneesti..kuten tänään nallemakaronia-keitettyä eilistä koppuraa joka oli pudonnut maahan..onneksi huomasin ennen kuin se työntyi kielen päältä kurkkuun...
suojelusenkeleitä näillä pienillä on varmasti tusinoittain ympärillä!!!
nyt, kiitos ja näkemiin- palaan jos muistan mitä galluppia olin ajatellut pitää..
mukavaa ja lumista alkanutta viikkoa kaikille!!!
Mc rv25 ja tyttönen
Kyllä sitä saa olla kiitollinen, että Juliuksen kuume meni itsestään ohi kolmantena päivänä, eikä tarvinnut lähteä terveyskeskukseen kokeisiin! Mä taas pelkäsin alusta asti, että J:llä olisi ollut pissatulehdus tms mutta onneksi taisi olla vaan se kolmen päivän kuume...
Voin kyllä hyvin kuvitella, miten kamalalta on tuntunut katsella kun pikkuisesta otetaan näytteitä, mutta koitetaan muistaa että onneksi niiden avulla saatiin tietää syy kuumeelle ja lääkkeet kohdalleen.
Milla taisi kysellä nukkumisesta: meidän J nukkuu suurimman osan yötä omassa pinnasängyssään meidän makkarissa, mutta yleensä aamuyön imetyksellä nukahdan niin että poika on mun ja miehen välissä aamulla kun heräämme. Hyvin on mahduttu toistaiseksi olemaan. Ei tosin vielä nukahda itsekseen, mutta se on työn alla.
Tällä kertaa ei muuta, palailen langoille huomenna kunhan olemme käyneet J:n kanssa Jorvissa näytillä -kerron syystä sitten tarkemmin.
Nyt nukkumaan!
-sannael
Uunituoreita 8 kk neuvolakuulumisia: pituus 72 cm ja paino 9130 g eli tasaisesti poika on kasvanut. Kaikki oli muutenkin kunnossa ja Peetu demonstroi neuvolatätille omaa " kuuttaamistaan" eli ryömimistyyliään.
Muistan W_e_r_a minäkin odotelleen että milloinkas se poika lähtee liikkeelle ja nyt kun se liikkuu niin kaipailen aikoja ennen sitä :) eli nauti kun vielä voit puuhastaa jotain lapsen ollessa hereillä. Meillä poika keksi viikonloppuna nousta polviseisontaan eli ylemmäs on nyt suunta. " Kauhulla" odotan sitä seisomista ja muksahtelua.
Yöt ovat vielä toistaiseksi jatkuneet hyvin nukkuen mutta eilen taisteltiin illalla nukkumaan mennessä (sänky rymisi kun poika nitkutti konttausasennossa ja kiukkusi) ja yölläkin kuului jotain kätinää kerran (hiljeni kyllä itsekseen). Uumoilen vähän rikkinäisiä öitä kun uusia taitoja on tullut viime aikoina aika paljon... Tai jos se olisikin vain sitä että päikkärit on olleet mitä sattuu pakkasten takia ja jospa nyt ilmojen lauhduttua päästäisiin taas normaalielämään. Toivossa on hyvä elää - yritänpä olla taas stressaamatta olemattomista ja etukäteen vielä!
Tällaista meillä. Toivottavasti Siiri-tyttö voi jo paremmina!
Lillakka ja Peetu (8 kk)
Pitkästä aikaa tulin koneelle muutakin kuin maksamaan laskuja..
Voi Siiri ressua toivottavasti paranee pian.
Meidän Siiri se pötköttää parvekkeella, ei ole ikinä siellä nukkunut, mutta nyt kovilla pakkasilla yht äkkiä alkoikin nukkumaan, siellä oli vaan -12 astetta silloin.
Ihan mukavaa saa itsekin tehtyä jotakin, tosin lenkit jää vähemmälle. Olin eilen muuten lenkillä naapurin kanssa ekaa kertaa ilman Siiriä ja vaunuja siis !
Joku kirjoitti että eikö olekin aika mennyt nopeasti niin kyllä on! Melkein joka päivä tulee mietittyä että mihin se pikku käärö katosi. Tää tuntuu melkein huijaukselta kuinka nopeesti ne kasvaa.
Siiri alkoi pari päivää sitten harjoitella seisomista ilman tukea, muutaman sekunnin jo pysyy pystyssä ja on tietty hirveen ylpeä itsestään. On kyllä aika vahdittava tapaus. Eilen yllätin roskikselta kahvinporoja syömästä nam.
Meillä tulee kolmen kuukauden tauko neuvolaan kun puolivuotiaana oli viimeks ja 8 kk peruttiin. Vähän harmittaa. Jotain melkein 9 kiloa ja vähän yli 70 cm omien mittauksien mukaan.
Syödäänkö teillä vielä yöllä?
Siiri nukkuu nykyään tosi huonosti ja sitten välillä aina mietityttää että huutaakohan nälkää vai mitä. No, imetän joka tapauksessa kerran yössä ja joskus kaksikin jos väsyttää eikä jaksa hyssytellä. Ehkä ne yöt tästä pikkuhiljaa kun hammaskutinat helpottaa ja liikuntaharjoitukset voi jättää päivä hommiksi.
Käytiin ravintolassa syömässä ja Siiri oli niin ihmeissään ja innoissaan että meinattin kuolla nauruun, ihan rauhassa saatiin siis syödä. (Siiri sai ranskalaisia ilman suolaa, oli hyviä. )
Nyt tarttis varmaan tehdä jotain.. Mukavaa päivän jatkoa.
En ookaan käyny tällä palstalla moneen kuukauteen... Elämä on niin täynnä kaikenlaista nykyään, että ei oo oikeen ollu aikaa. Nyt sitten otin itseäni niskasta kiinni ja tulin. Oliviaa käytin viime viikolla 8kk:n neuvolassa ja mitat oli 70cm ja 7,8kg. Paino menee miinuskäyrällä, mutta ollaan alettu antamaan useampia aterioita päivällä ja iltapuuron jälkeen vielä velliäkin, että eiköhän se siitä lähde nousuun.
Olivia on juuri oppinut ryömimään. Vielä ei ole sitä täysin hoksannut että pääsee sillä tavalla liikkeelle, mutta jos tavoittelee lelua niin ryömii kyllä eteenpäin. Konttausasentoonkin menee jatkuvasti, mutta ei vielä sillä tavalla eteenpäin. Voi olla kyllä mahdollista että lähtee pian konttaamaankin.
Niin ja meille on tulossa uusi vauva! Plussasin viime viikolla, joten laskettu aika on joskus syyskuun lopulla. =) Vielä en oo neuvolaan soittanut, mutta kyllähän sen vielä kerkeää. Että on kyllä jännää elämää...=) Meinaa vaan olla hirveä väsymys päällä, niin että välillä tuntuu et miten voimat riittää Olivian hoitamiseen. Mutta eiköhän se väsymys jonkin ajan kuluttua mene ohi. Imetys lopetettiin heti sen jälkeen kun tein testin ja todella hyvin on mennyt. Oon imettäny aina kun on tuntunut että on tissit niin täynnä (parin päivän välein) mutta tuntuu että se alkaa tasoittumaan jo. Pelkäsin että mitenhän siinä käy kun Olivia on ollut niin tissivauva, mutta ei ongelmia! Ja yöt nukkuu nykyään tosi hyvin, et on siinäkin mielessä hyvä kun lopetin imettämisen. Olivia herää seitsemän-kahdeksan aikaan syömään pullon maitoa ja jatkaa unia sen jälkeen vielä pari tuntia.
Potalla meillä käydään joka päivä, aina vaipanvaihdon yhteydessä. Ja yleensä sinne aina jotain tulee! Kestovaippojakin ollaan alettu käyttämään kotona, kokeilua vielä.
On se vaan ihmeellistä, miten nopeaa aika kuluu! Vasta Oliviakin oli avuton rääpäle ja nyt jo niin iso tyttö. Temperamenttiakin on alkanut löytymään, taitaa olla yhtä kiukkuinen välillä kuin äitinsäkin =).
Hyvää loppuviikkoa kaikille!!!
Meillä opittiin viime viikolla kans nousemaan polviseisontaan. Jatkuvasti pitää sitä nyt kokeilla. Pojalla on hurjat näppivoimat, vielä ei oo siitä kertaakaan muksahtanut. Alkaa kyllä kovasti huudella jos on huono asento.
Meillähän pidettiin siinä vajaa 7 -kuisena unikoulua. Silloin meni tosi hyvin hetken aikaa, kunnes joulu sekoitti koko homman. No, nyt sit meillä on ihan tyypillinen yö, jos herätään 4-6 kertaa. Välillä ei suostunut nukkumaan edes omassa sängyssä. Syykin on nyt selvennyt. Reilun viikon sisään Danille tuli 3 hammasta. Ovat varmaan vaivanneet. Meillä on nyt jo 5 hammasta, viimeisin näkyy puoliksi!
Pari viimeistä yötä Dani on jopa nukkunut omassa sängyssä. Herännyt kyllä edelleen sen 4 kertaa 12 tunnin sisällä. Joten välillä tuntuu, et tekisi mieli potkaista ;) , kun joku valitta yhtä tai kahta heräilyä yössä... Tosin mua noi heräilyt ei yhtään väsytä. Kai niihin on niin tottunut. Pääasia, et kaikki muu on ok. Jos jaksais, unikoulua vois taas kokeilla. Meillä se yöllinen rauhoittelu ilman tissiä on vaan niin hankalaa, kun ei oo tuttia. Ja lisäksi oon sen verran laiska äitee huudattamaan yöllä. Kyllähän nää pienet alkaa nukkumaan suht hyvin siinä vuoden iässä, joten en ota paniikkia.
Maanantaina poitsu oli muuten ihan hiljaa kodinhoitohuoneessa. Kenkien mukana tullut kivihän sillä oli suussa, kun menin kattomaan... Pitäis varmaan alkaa imuroimaan useammin, ku kerran viikossa..
Mukavaa loppuviikkoa kaikille!
Ninni-pinni & Dani 8½ kk
Onpa ikävä lukea, kun niin moni sairastaa. On varmasti rankkaa viedä
lasta kaikenlaisiin testeihin ja kokeisiin " ronkittavaksi" ,
leikkauksista puhumattakaan. Ja katsella vierestä kun vauvalla on huono olla eikä mitään pysty tekemään. Ihan tulee tippa linssiin
ajatuksestakin. Voimia kaikille sairastaville, toivottavasti pian helpottaa.
Meillä tyttö oppi maanantaina vihdoin konttaamaan. Ryömiminen jäi siis
kokonaan välistä. Konttausasennossa hytkyi jo toista kuukautta, ennen
kun vihdoin ymmärsi miten pääsee eteenpäin.
Hampaitakin on " jo" 2kpl alhaalla, saa nähä koska ilmestyy lisää.
Muutama viikko sitten tyttö yllätti äitinsä perusteellisesti syömällä hieman karkeampaa ruokaa! Aikasemmin tuli aina oksennus jos suuhun eksyi pienempikin kökkö. Ehkä noilla hampailla on jotain tekemistä asian kanssa (samoihin aikoihin tuli ensimmäinen hammas). Maissinaksuista on myös tullu ihan ykköjuttu!
Yöt menee edelleenkin ihan hyvin, aika tarkkaan 20.00-08.00 nukutaan. Nyt kun tyttö oppi konttaamaan niin yöt on ollu vähän levottomampia. Muutaman kerran yössä joutuu laittamaan tuttia suuhun ja kääntämään nukkuvan konttailijan takaisin selälleen.
Mutsi_82: Isot onnittelut plussasta! Pakko myöntää, että kyllä sitä pikkukakkosta täälläkin joskus mietitään, mutta en myönnä että vauvakuume olis vielä!
Sannael: Mun kummipojalla on myös hypospadia. Leikkaus tehtiin kun poika oli1v2kk vanha. Kaikki meni paremmin kuin pojan äiti osasi kuvitella. Toimenpiteet kuulosti aluks aika hurjilta; sairaalassa olo, käsien sitominen, katetrit ym. Mutta hyvin siis kaikki meni, pienet sopeutuvat yllättävän hyvin uusiin tilanteisiin. Leikkauksesta on nyt aikaa reilu vuosi eikä uusia leikkauksia ilmeisesti tarvita. Kyseessä siis lievä versio ja kuulosti aika samanlaiselta tuo sinun kertomus. Jos haluat kysellä lisää asiasta niin kirjoittele: jolly79@luukku.com
Mukavaa loppuviikkoa kaikille sairasteluista huolimatta!
Jolly ja tytsy (21.5)