**Helmikuun helmet sunnuntaina**

Minä täällä hereillä. Ei tullut enää uni viiden jälkeen kun poika yritti kömpiä väliin, mutta en tällä kertaa päästänykkään. Meillä alkoi taas eilen tiukka unikoulu. Nyt on vaan sitten se kiva kun siirrettiin poika jatkettavaan päälle viikko sitten ja pääsee sieltä itse pois. Valehtelematta n. 50x vein sen eilen illalla omaan sänkyynsä ennen kuin suostui nukahtamaan, siinä vaiheessa kello oli jo 11 kun kahdeksan maissa alettiin tuo nukuttaminen. Nukkuikin sitten onneksi viiteen ja nukahti suosiolla omaan petiin kun sen kannoin sen TAAS sinne. Miehellä on ensi viikolla yövuoro niin teen tuon " unikoulun" ihan kahdestaan pojan kanssa. Niin se on ennenkin toiminut parhaiten. Aina kun poika on kipeä niin ollaan otettu se muutamaksi yöksi väliin ja sen jälkeen omaan sänkyyn nukuttaminen on aika työläs rulianssi.





Mua jännittää se Tiistainen synnytystapa-arvio ihan kauheesti, parhaassa tapauksessa määräävät meidän lapsen syntymäajan jos sektioon joudun. No kaksi päivää vielä siihen. =)



Onkohan Marcel jo saanut vauvansa!? Toivottavasti synnytys ei pitkittyisi kauheasti. Tosin käynnistys saattaa muutenkin kyllä kestää joskus päiviä..



Palailen varmaan myöhemmin.



-sitruuna ja minttuvihtori 36+3-

Mä ajattelin pitkästä aikaa kirjotella tännekin, jotenkin tuntuu nyt siltä et haluaa purkaa itseään. Meillä lähti isäntä tänä aamuna seitsemän aikoihin toiselle puolelle suomea töihin vielä viimeisen kerran, joten en mä saanut enää sen jälkeen nukuttua. Kuitenkin vähän jännittää jos tapahtuu jotakin tässä puolentoista viikon aikana, kun se on siellä 500 km päässä. Mut toisaalta kuinka IHANAA on olla YKSIN vielä, kun siihen on mahdollisuus!



Saa ihan rauhassa laittaa ja pestä kaikki vauvan vaatteet valmiiksi. Mä en oo saanu vielä laitettua mitään muuta kuntoon kuin hoitopöydän ja sängyn huoneen nurkkaan odottamaan. Mut onhan tässä vielä aikaa.



Eilisessä pinossa joku kyseli miten suojata sänky mahdolliselta lapsivedeltä? Mua kiinnostais se myös, koska en löytänyt siihen mielestäni vielä vastausta?



35+2

Taitaa olla kaikki sunnuntain vietossa, mä heräsin kans jo seitsemältä ja oon koko aamun tuijotellu tv:tä. On se kumma kun esikko on pois niin mä en nuku sitten millään " täysiä aamuja" mutta kun se on kotona niin vielä ysin aikaan voisi vedellä hirsiä.



Sitruuna, meillä on synnytystapa arvio torstaina ja mie vähän samoissa tunnelmissa eli jännittää ihan pirusti. Nääs jos on iso vauva niin tehdään jo jotain päätöksiä ( esikolta mittaus max 3400kg mahtuu tulemaan ) Oon kyllä valmistautunu synnyttämään ( leikkauspelkoinen ) vaikka tiedän että se leikkaus on ihan yhtä hyvä.



Sängyn suojauksesta, en suojaa itse, jos menee vedet menköön ( mies saa sitten pyykätä kun mie oon synnärillä )

Hyvä tapa suojata sänky on laittaa se muovifrotee sinne lakanan alle ja sen on oltava riittävän iso. Kangaskaupasta kannattaa käydä ostaa sopiva pala -on ainakin halvempi !



Kuka lähettäis tänne virtaa, pitäis jaksaa ommella muutamat harsot :) ja mieli tekis laittaa kuitenkin se äippäpakkauksen laatikko ja siihen ne reunat. Jos jollain oli se ohje siihen ompeluun niin ilmoita, laitan s.posti osoitteen sitten tänne .



Nyt vähän siistiytyy :)

minkki ja osku 35+5

Sängyn suojauksesta: Eli kun mäkään en ollut edes vielä ajatellutkaan tuommoisia, mutta nyt kyllä kävi mietityttään et pitäskös sinne jotain laittaa. Mäkään en kyllä usko että sänkyyn tulevat. (mun tuurilla ne just sit tulee sinne) Mieheltä kysyin mielipiettä niin sanoi vaan että kai sen nyt tietää koska sitä käy tulemaan, et meet sit vessaan ja että autoon ei ole menemistä jos musta jotain valuu.. =) Noin paljon se taas on mun puheista kunnellut kun oli ihan ihmeissään kun kerroin miten ne lapsivedet voi tosiaan vaan " hulahtaa" ja sitä voi tosiaan lirahdella ties kuinka paljon pitkin synnytystä. Täytyy varmaan varata pyyhkeitä ja jätesäkkejä kohta auton penkille. Enemmän ukko tuntui olevan huolissaan autosta kuin sängystä.. Alkaa pikkuhiljaa tuntumaan taas että olis helpompi jos ne vaan leikkais, tai sitähän mies toivookin. Sanoi mulle jo että voisinko synnytystapa-aviossa PYYTÄÄ leikkausta ettei tarvi sitten kärvistellä synnyttämäsä montaa tuntia. Menee kuulemma hyvää aikaa hukkaan. hehhehheh melkein naurattaa. Onneksi tunnen tuon ukon sen verran hyvin että kun ja jos lähtö synnyttämään tulee niin nuo puheet unohtuu..

Oli taas illalla aika jännittävät paikat, kun supisteli alle 10 min välein kaheksasta alkaen TODELLA kipeästi... tuntu jo ettei pysty enää oleen mitenkään ku sattu selkään ja alamahaan, ja jalkoihin... mutta ne sitte taas lopahti puolen yön jälkeen...

Mies oli jo valmis viemään mut synnyttämään, ku mä tuskissani kärvistelin, mut mä jotenki aavistelin että ne loppuu taas... kerran käyny jo turhan reissun siellä synnärillä..jotenki ei haluis seillä huvikseen juosta, kun mulla tämä näkkyy olevan vaan tämmöistä muutaman tunnin kiusaa...



nyt on tuolla alapäässä semmonen jännä jomotus tunne, ja tuntuu niinku kalvot ois kireellä... leikö kuinka paljon sitte auennu taas supisteluitten aikana..?



mä taisin jo aiemmin viikolla mainita että meillä on varauduttu hyvin tuohon lapsiveden lirahteluun... sänkyyn ostin sellaisen isomman palan sitä muovifroteeta, jolla mun puoli suojattu, ja pieni pala auton penkkiä suojaa..

meillä ainakin niin arvokkaat ja uudet patjat sägyssä, ettei haluu niitä pilata... ja petarikin ois melko kova homma pestä ja kuivata, niin että ite ainakin tunnen pääseväni helpommalla, kun suojaan petini.

ja auton penkki tietysti halkala puhdistaa. kun sitä lapsivettä voi kuulemma puolisen litraakin kerralla hulahtaa!!!



leppoisaa sunnuntaita helmiksille! :)



miisa 37+4

Mulla alkaa pikkuhiljaa mennä hermo näihin pakkasiin kun ei ulos pääse. Eilen oli pakko iltapäivällä mennä puoleksi tunniksi, mutta siinäkin ajassa meinasi jo olla umpijäässä. Kai se täytyisi tänäänkin yrittää, menee hermot kun koko päivän sisällä möllöttelee.



Sain eilen suurimman osan pikkuisista vauvanvaatteista pestyä, kylläpä oon niitäkin tajuttoman määrän hamstrannut. Vaatemäärästä päätellen meille varmaan tulee kolme vauvaa... ja siis pesin vasta 56 ja 62 senttiset, isompiakin on pilvin pimein...Taidanpa olla hitusen vaatefriikki.... =) Nyt tarvisi hommata taaperolle oma vaatekaappi että pääsisin vauvan vaatteita lipastoon asettelemaan.



Tuosta sängyn suojaamisesta... mä en ajatellut mitenkään suojata, esikoisen kohdalla lapsivedet tuli synnytyspöydälle ja jotenkin ajattelen ettei ne maatessa sillä lailla holahda, lähinnä ehkä ylösnoustessa lattialle... sitäpaitsi meidän patja on vanha ja natisee, olispa hyvä syy hommata uusi =)



Jahas, taidan ryhtyä ruoanlaittoon, hirvipaisti käristyy uunissa. Mukavaa sunnutaita!



Manna ja eekuli 35+2

Pitkästä aikaa pinoudun tänne. Nyt rv 37+3, ja käytiin tällä viikolla äitipolilla perätilaepäilyn takia. Vauva oli ollut masussa istuallaan viikkokausia... ja pelolla ajattelin mahdollista tulevaa sektiota...



Mutta saatiin ilouutisia: vauva oli kääntynyt raivotarjontaa, ja oli kuulemma hyvissä asemissa. :)



Mulla alkaa masuasukki iltaisin hirmuiset " ravit" , käypi ihan kipeästi. Sitten on muutamana iltana ollut kanssa hirmuisia viiltäviä kipuja ja " juilautuksia" alhaalla (liitoskipuja?), ja viiltää jalkoihinkin. Niin kuin kramppaisi. Mun supistukset ei ole olleet kivuliaita, eikä selkäkipuakaan ole niihin liittynyt. Mutta maha kovenee " kiveksi" tuon tuostakin. Eniten juuri illalla ja yöllä. Ja tosiaan, kun menee pitkälleen sänkyyn illalla - ei toivettakaan että saisi rauhassa vaipua uneen. Ehei, silloin alkaa ne viiltelyt ja juilimiset taas, ja sätkyilen etsien asentoa, jossa ei tuntuisi... Onko muilla helmiksillä iltayön tunnit tämmöistä tuskaa?



Olettekos helmikset valmistautuneet jo sairaalasta kotiin palaamiseen laittelemalla ruokia pakkaseen? Ajattelin, että olis kai hyvä nyt laitella jotain ruokia valmiiksi; pitäähän sekä esikoisen (2,5 v) että äidinkin saada kunnolla syödäkseen. Olisko hyviä vinkkejä, mitä pakkaseen kannattaisi loihtia?

Nyt kun sain tuon pakastimen sulatettuakin, ja ikivanhat ruuanjämät heitettyä roskiin, niin mahtuu taas pakkaseenkin jotain...



Pirteää pakkaspäivää!

dadaa 37+3

On tää meininkiä...eilen taas ihan jumissa koko illan...siis sellainen olo että olisi ihan ähkyssä, selkä jumissa ja rinnan alle painaa. Mies hieroi mun niskaa ja se helpotti puoleksi tunniksi. Oli pakko taas ottaa panadol että pystyi nukkumaan. Nyt jatkuu sama meno edelleen...onko kellään samaa ongelmaa??? Maha kinnailee lähinnä vain ylösnoustessa ja kävellessä ja noita menkkamaisia kipuja on sitten jonkin verran.



Me tosiaan suojattiin sänky ihan muovilla, tehtiin remppaa viime kesänä ja jäi sitten sellaista kirkasta leveää muovia jolla suojattiin kaappeja yms. Se ei pahemmin edes kahise. Se laitettiin sijauspatjan päälle ja siihen iso pyyhe ja sitten lakana. Imee sitten sen verran kuin imee. En viitsinyt lähteä ostamaan sitä froteejuttua mikä varmasti olis ollut parempi vaihtoehto. No, näillä eväillä mennään meillä.



En ole tehnyt mitään ruokaa pakkaseen valmiiks ja tuskin teenkään. Jonkinverran olen leiponut. Mies osaa käydä kaupassa ja tehdä ruokaa ja jos ei muuten niin tilataan sitten pitsat :) olo on sellainen että en viitsi edes ajatella koko asiaa...



Nyt taas makoilemaan, alkaa selkä taas osoittaa mieltään...



Sasuliini ja hajuherne 38+2

Kukas se kirjoittikaan, että alapäätä jomottelee..Täällä meinaan sama homma. Vähän on sellainen menkkamainen olotila ja tuntuu tosiaan jomotukselta tuo kipu alapäässä. Viimeisinä parina yönä olen herännyt tuon tuostakin kovenneisiin masu/lonkka/alapääkipuihin. Näitä ei ollut esikoisen kohdalla ollenkaan kolme vuotta sitten. Kait ne paikat antaa tällä toisella kertaa jotenkin helpommin periksi, kun tuon työn yhden kerran vieneet alusta loppuun.



Mies on lähdössä vielä käymään pakollisella työreissulla huomenaamuna ja on takaisin kotona keskiviikkona iltapäivällä. Vähän jännittää kyllä tai aika tavalla itseasiassa, että jos tuleekin lähtö alkuviikosta. Nyt ei auta kuin toivoa ettei tulisi! Esikoisen kanssa siis kärvistelen kotona alkuviikon kahestaan ja toivon totisesti, että tämä vauva vielä päättää masussa pysyä siihen asti kun mies on takaisin kotona reissusta. Ei olisi kovinkaan kiva mennä synnyttämään yksin, on siitä miehestä kuitenkin varsinkin henkisesti tosi paljon apua synnytyssalissa.



Torstaina olisi seuraava neuvola, silloin rv39+1.



Mä en aio sänkyä vuorata millään suojalla. Viimeksi lapsivesi alkoi tihkuttamaan hissun kissun supistusten alettua (kävelin ympäri kotia supistuksia tunnustellen kropassani) ja otin sitten pari froteepyyhettä kaapista ja menin makoilemaan sängyn päälle ja tungin ne pyyhkeet lantion/pyllyn alle. Siinä sitten mietin, että mitä tekis..annoin vesien tihkutella pyyhkeisiin ja kun tuntui, että nyt ei enää tihkuta niin kävelin suihkuun ja kävin suihkussa ja sitten herätin miehen ja sanoin, että nyt taitaa olla paras nousta ylös, kun lapsivettä lorisi ja supistaa. Sitten vaan vaatteet päälle, sidettä housuihin kaapista ja pyyhe auton etuistuimelle ja nokka kohti sairaalaa.



Täällä valvottiin viime yönä esikoisen oksentamisen vuoksi. Itse sain unen joskus ennen kahta vasta, esikoinen tuli itkien omasta huoneestaan meidän vanhempien makkariin puoli neljän maissa, piteli vatsaansa ja päätänsä. No kohta lensi oksennus, onneksi kerkesin " ohjaamaan" oksut keittiön tiskialtaaseen laminaattilattian sijaan. Sitten Panadolia annoin ja menin itse nukkumaan esikoisen huoneeseen vadilla varustettuna lattialle jotta olen avustamassa jos uusi oksennus tulee. No onneksi ei tullut, nukahti sitten neljän jälestä ja nukuttiinkin peräti yhdeksään saakka kohtalaisen hyvin.



Pakkaset tosiaan jatkuu. Pakko yrittää jotain kaivaa kaapista päälle ja lähteä käyttämään koiraa ulkona.



Mukavaa sunnuntaita helmimammoille!



Terv. Camilla76 rv38+4

En minäkään jaksa pakkaseen mitään alkaa hamstraamaan synnytyksen jälkeiselle ajalle. Esikoisen syntymän jälkeen kävi vähän liiankin moni kylässä ensi viikkoina ja sen aiheuttamasta väsymyksestä viisastuneena en aio toivottaa oikein ketään varsinkaan ensimmäisen kotiviikon aikana tervetulleeksi kylään meille. Kyllä sitä kerkee myöhemminkin. Haluan panostaa lepäämiseen ja imetykseen rauhassa vain oman perheen kesken synnytyksen jälkeen kotona ja tavata vieraita sitten vähän myöhemmin. On turhaa alkaa stressaamaan vieraiden kestitsemisten kanssa heti kun kotiutuu sairaalasta vauvan kanssa, siinä vaan kiristyy omat hermot.



Ja tosiaan sitähän voi miehelle kirjoittaa kauppalistan, kun kotiutuu sairaalasta vauvan kanssa ja pistää hänet tekemään ruokaostokset ja kaupasta kyllä saa tarpeeksi esim. ekaksi viikoksi valmisruokaa / leipomon pullaa yms., että voi keskittyä oleellisempiin asioihin. Kerkee sitä omatekoista ruokaa/leipomista harrastamaan sitten vähän myöhemminkin, turha sillä on stressata heti kun on synnyttänyt tai just ennen synnytystä. Ja esim. potut nakeilla on kyllä helppo pyöräyttää muutamassa minuutissa kotona, kun jättää monimutkaisempien kotiruokien tekemiset hieman myöhemmäksi.



Mä pidän koko ajan nyt ennen synnytystä huolta vain siitä, että kaapista löytyy perustarvikkeita esikoisen ruokailuja varten silloin kun olen synnyttämässä ja esikoista tulee hoitamaan mun ystäväni synnytyksen ajaksi. Ja näillä perustarvikkeilla tarkoitan esim. valmiskiisseliä, riisimuroja, leipää pakkasessa ja jääkaapissa, jugurttia/viiliä, maitoa, juustoa ,makkaraa jääkaapissa ja pakkasessa on ihan vain valmispizzaa ja keittoja lämpimiksi ruoiksi esikoiselle sulatettavaksi. Kyse on kuitenkin suht lyhyestä ajasta eli max yhden vuorokauden hoitohukista ystävälle ja samalla esikoisen syöttöjen hoitamisesta max vuorokauden ajaksi. Isä voi sitten tosiaan marssia ruokakauppaan ja ostaa ja väsätä muuta evästä sitten, kun äiti on sairaalassa muutaman päivän vauvan kanssa.

Kiitoksia kaikille noista sängyn suojausvinkeistä. Laitettiin eilen illalla semmoinen muovifrotee lakanan alle. Tarpeeksi iso se ei kyllä varmaan ole, kun ostettiin aiemmin, ennen kuin tätä hoksasin ajatellakaan, pari semmoista pinnasängyn kokoista palasta vauvantavaraliikkeestä. Oltais varmasti saatu halvemmalla kangaskaupasta isompi pala, jonka olis sitte voinu leikata pienemmiksi. Lisäksi laitettiin kans yks iso pyyhe. Se auton penkkien suojaamisjuttu oli hauska lukea, piti miehellekin näyttää, hän kun on huolehtinut ihan samaa asiaa. Pitää siis muistaa viedä autoon vaikka se pakkauksen pienempi froteealusta odottamaan;-), jos tulee yllättävää tarvetta.



Vielä ei ollut niille suojille tarvetta, mutta viime yönä heräsin ekan kerran eniten kyljessä tuntuvaan kipeään (mutta kuitenkin mukavaan ja odotettuun) polttoon, joka säteili mahaan ja selkään. Tai en sittekään ekaan kertaan, kun joskus 20. rv:lla yhden yön oli just samanlaista kipua, mutta sitä kesti pitempään. Silloin säikähdin tosi kovasti ja olin huolissani pitkään, mutta nyt se tuntu kyllä toisaalta vain kivalta. Olen vähän ehtinyt ajatella, että kuinkahan paljon menee yli, kun ei ollut vielä mitään kivuttomia supistuksia kummempaa tuntunut. Kiitoksia siis sille, joka toivotteli supistuksia niitä toivoville;-)! " Sitä saa mitä tilaa" , mutta tosiaan ne tuntu ajatuksissa vaan hyviltä, eikä kipukaan niin pahalta tuntunut (vielä)!



Mäkään en ole leiponut kuin yhden mariannekääretortun pakkaseen. Ens viikolla olis tarkotus, jos vielä jaksaa ja pystyy. Ruokaa en aio laittaa, koska tosiaan esikoinen on tulossa ja mies saa sitten hoitaa sen puolen.



Nyt pitää lähteä syömään ja käymään kävelyllä, kun on niin nätti ilma. Pakkastakin on vain 17 astetta:) Mukavaa sunnuntain jatkoa kaikille!



-ilona 38+3-

Tuntuu, ettei sunnuntaisin saa ikinä mitään aikaiseksi! No, on me sentään päästy käymään kävelyllä. Virkisti kyllä kummasti!



Mulla taas supisteli aamuyöstä ja aamusta, mutta niin ne taas lopahti, kun päivä eteni :( Pöh. Toisaalta voisin ihan hyvin vielä odotella synnytystä, mutta mitä pidemmälle se menee sitä isommaksi vauva kasvaa ja sitä pienemmäksi käy minun mahdollisuuteni alatiesynnytykseen. En tahdo sektioon edelleenkään... Skriiks. Inhottavaa panikoida tästä asiasta. Mieluummin odottelisin vain kaikessa rauhassa, mitä tuleman pitää. Varsinkin, kun olo ei ole vielä mitenkään sietämätön. No, aina ei voi saada mitä haluaa.



Minä oon vähän leiponut pakastimeen valmiiksi herkkuja, mutta ruokaa en meinaa tehdä, kun en tee sitä normaalistikaan. Nuita herkkuja on kuitenkin ihan jees olla vähän varastossa, kun kuitenkaan kaikki vieraat ei tajua tuoda pullaa ja meillä taitaa olla turha toivo koittaa rauhoittaa edes ekaakaan kotonaoloviikkoa vain meidän perheelle. Eka lastenlapsi ja lastenlapsenlapsi tulossa mieheni suvulle (ja minun vanhemmille myös eka lastenlapsi, mutta he asuvat 500 km päässä), joten mieheni sukua ei liene kykene pitelemään poissa mikään maallinen mahti. :/ (huomatkaa miten hihkun innosta ;) )



Joo, menis syömään. Mies tuolta just ilmoitti, että ruoka on valmis.



Kirppu 38+1

täälläkin on ihan vetämätön olo.. eilen oli kiva ilta. käytiin miehen ja ystäväpariskunnan kanssa syömässä ja leffassa, esikko oli mummilla ja ukilla yötä. oli rentouttavaa vaikkakin leffassa istuminen oli välillä jo aika tuskaista. en ehkä kuitenkaan suosittele näin loppuvaiheessa.. vauva tuntuu olevan vielä aika korkealla, välillä vaikea hengittää kun tuntuu että jalat on keuhkoissa tai jossain.. saisi jo laskeutua. eiköhän tämäkin yli mene kun meni esikoinenkin.. toivottavasti ei!



sängyn suojauksesta: minä en ole asialle tehnyt mitään, enkä aiokaan tehdä. on niin epäuskoinen olo että tämä edes itsestään käynnistyisi että tuntuisi ihan turhalta koko touhu. (nyt ne vedet menee ihan varmasti sänkyyn..)



nyt katsomaan miten ruoan valmistus etenee mieheltä.. ja kattamaan pöytää. tyttökin saisi jo herätä päiväuniltaan. en edes muista milloin olisi viimeksi nukkunut päikkyjä, on lopettanut unet jo kesällä, nukkuu nykyään tosi satunnaisesti mutta näköjään tuo mummin luona yökyläily on ollut sen verran jännää että väsy iski.



sunnuntain jatkoja kaikille!



Omeli + Eppu 36+6 (huomenna täysiaikaisuuden rajapyykki täynnä, ainakin jonkun jutun mukaan se oli 37? vai kuvittelenko??)

Ihan ensin omelille etten unohra[mikä vitsin dementia...]

Joo 37+0----> Ei lasketa enää ennenaikaiseksi



On taas pinoutuminen viime aikoina jäänyt kun ei jaksa.

Siis valivalia...

Mun olo on vaan ihan karmea. Supistaa. Sattuu. Särkee. Kolottaa. Väsyttää. Päätä särkee. Oksettaa. Huimaa. Ja tätä se tuntuu olevan ihan koko ajan... Nice.

Harmittaa vaan hirmusti kun poika, 1,1v, on duracel ja tuntuu etten itse jaksaisi ihan koko aikaa pomppia :( Tulee vaan ihan huono äiti fiilis kun toinen niin innoissaan puuhaa niin kyllä sitä kummasti taas miljoonannen kerran hymyssä suin pungertaa lattialta ylös :)



Sängyn suojaamisesta: Meillä myös iso pala [kangaskaupasta] muovitettua froteeta lakanan alla, ostettiin tarpeeksi eli on kaikkiin sänkyihin. Esikoisen kanssa vedet tuli vasta kalvojen puhkaisusta MUTTA... Kun päästiin kotiin niin otettiin frotee pois. Meillä siis alkuaikoina mentiin perhepeti politiikalla kun poitsu ei halunnut nukkua pinniksessä ja väsynyt äitikin sai yöllä lepoa kun toinen oli vieressä. Ja nyt siis tulee se MUTTA :) eräs aamu huomattiin että pissavahinko sattunut. Siinä meni petari sitten vaihtoon... Eli kannattaa miettiä sen froteen pitoa vielä hetken synnytyksen jälkeenkiin. Halpa keino suojata patjat. Tosin makuasiahan se :)



Eilen oltiin miehen duunipaikan vuosijuhlassa syömässä[kasilta jo kotona, heti ruuan jälkeen]. Oli työkavereilla hauskaa kun mun masua katselivat, kuultiin eräskin vitsi sarjatuotannosta... Mies kuulemma ainakin 2 kertaa todistettavasti saanut :D



Kyselin eilen täällä lapsiveden tihkumisesta. Tosiaan pöksyissä oli eilen pieni " lätäkkö" mutta sen jälkeen ei ole kuulunut mtn eli tilanne jatkuu ilmeisen rauhallisena.



Tiistaina synnytystapa arvio täälläkin. Käynnistäisiköhän ne.. *toiveajattelua* alkaa vaan todella tämä olo muuttua niin sairaaksi että ei jaksaisi :( Ja jos vauva olisi valmis tulemaan niin onko se sitten kenenkään tulevan kannalta hyvä että äiti jo ihan puhkipoikki paljon ennen syntymää...

Toisaalta tuota sectiota ollaan myös paljon pyöritelty mielessä. Mulla siis aivan kamala synnytyskammo... Mulle onkin sanottu[mm. terkkari hyvin suoraan ja pelkopolin erikois.s.hoitajakin vihjaili] että kannattaa miettiä sitä vaihtoehtoa hyvin tarkkaan, miksi lähteä itseä kiusaamaan väkisin kun viimeeksi tuntui niin ylivoimaiselta.

Mies on ihana, luvannut tukea sataprosenttisesti mihin sitten päädytäänkin mutta kyllä sen huomaa että leikkausta hän paljon miettinyt koska ei jäänyt viime keikastä miehellekään hyvää fiilistä.

Nyt sitä ollaan ihan sekaisin, tietävätkö nämä kolme ihmistä minua paremmin? Olenko liian sokea itselleni? Ja kun mä en oikeasti enää itsekään tiedä....



Huh huh.. Että sellaista täällä... Eiköhän se taas tästä...



Marju ja Mikki 37+3

Ilona82, laittaisitko ohjetta tälle herkkusuulle :)?? Mielelläni sen huolisin.



Mä oon ollu ihan hurjan ahkera tänää; kaikki lasten pehmokarvaturrit ulkona samoin viltit ym. Matot vein kans ja imuroin pesin lattiat. Tein kaksi ruokaa, sämpylöitä ja korvapuusteja. Nyt kyllä sen huomaa selkä niin kipeä etten pystyn noukkii poikien huoneen lattialta leluja :(. Noh tietääpä tehneensä :)



Supistuksia tullut jonkin verran ja semmoista pistävää kipua joka tuntuu vievän jalat alta. Maksa-arvot korkeat joten otattivat sappi-arvot tulokset tiistaina. Sitten ke koksiin ja jos vauva vielä poikittain niin yrittävät kääntää sitä. Sitten onkin aika sille diabeteshoitajalle :( onkohan siitä enää mitään hyötyä =/. Yö unet hieman hukassa.



Hellu 36+5

Hurjan nopeasti on aika mennyt, pian alkaa se meidän kuukausi :o



Torstaina alkoi täällä äippäloma, ja siitä asti olen hulluna siivonnut. Tehnyt kaikkea, mitä en normaalisti i k i n ä tee: jynssännyt uunipellit, uunin, keittiönkaapit jne. Tänään tein oikein suursiivousta kauheella vauhdilla, putsasin vessaa, moppasin lattioita jne... Oikein pesänrakennusvimma iskenyt!! Mieheenkin taisi tarttua, putsaili niin innoissaan liesituulettimen ja imurin suodattimia ja muuta outoa :o)



Olo on ollut tosi hyvä, ei mitään ongelmia. Vaavi potkii tasaiseen tahtiin, jopa välillä niin paljon, että välillä sattuu! Esikoinen on rauhallisempi tapaus, masussakin hennosti vaan tönäili. Taitaa olla rasavilli tämä kuopus! Yöllä joutuu vessassa käymään kerran, tai muuten ei saa nukuttua aamulla myöhään, kun joutuu nousemaan aikaisin pissahädän takia, eikä saa enää unta.

Mullakin ensiviikolla synnytyksensuunnittelukäynti/ultra/viimeinen lääkäri. Tuskinpa mitään ongelmaa on lantion kanssa, esikoinen (4 kg) mahtui mainiosti. Mutta kiva nähdä pitkästä aikaa pikkarainen :o)



[color=blue]Lapsivesien menosta= Enpä taida ruveta suojailemaan sänkyä/autoa millään tavalla. Viime kerralla kukaan ei missään vaiheessa huomannut lapsivesien menoa, synnytys alkoi suppareilla ja tyttö syntyi niiden alkamisesta viiden tunnin päästä. Lapsivettä oli luultavasti niin vähän, että en ole huomannut niiden menoa, esim. vessareissulla tms... Kätilön mukaan yksi syy synnytyksen käynnistymiseen on juuri lapsiveden vähäisyys. Tiedä sitten. Mutta eipä ole moinen suojailu tullut edes mieleen, kun en ole mitään lorahduksia kokenut :o)[/color]



[color=red]Mariannekääretorttu kuulosti mun myös korviin ihanalta, jospa saisi ohjetta :p[/color]



Pikri & Helmi rv 35+3

Minkki kyseli äp-pakkauksen reunuksen ompeluohjetta. Multa löytyy se, joten sähköposti vaan kehiin, niin lähetän.

Odottelen kanssa vesi kielellä Ilonan ohjetta mariannekääretorttuun:)



niisku 35+4

Oon ollut tosi raihnainen koko viikonlopun, tosin olen leiponut esikon 2-v. synttäreitä varten eli ollut paljon jalkojen päällä. Alaselässä kaikki nikamat tuntuvat olevan vinksallaan; selkä väsyy nopeasti ja selällään makaaminen mahdotonta.Vauvan pää tuntuu alhaalla, ja koko ajan täytyy juosta vessassa. Jalat on turvonnneet ja levottomat ja elää omaa elämäänsä näin iltaisin. Vauva liikkuu paljon ja yöllä en meinaa saada unta vessareissun jälkeen, kun beibi aloittaa " diskon" masussa.



Sängyn suojauksesta: En aio suojata sänkyä mitenkään, kai ne vedet lorahtaa pystyasennossa. Jos vahinko käy, niin sitten petari viedään pesulaan. Autoon otan mukaan jätesäkin ja froteepyyhkeen penkin suojaksi. Esikosta vedet meni synnytyspedille.



Ruuan hamstraamisesta ja vieraista: Aion varata ruokaa kummitädille ja esikolle, jotta pärjäävät synnytyksen ajan. Joko valmisruokaa tai sitten teen jotain itse, jos viitsin. Pakkaseen leipominen olisi tosi fiksua, koska vieraita tulee kuitenkin. Juuri synnyttäneenä en kuitenkaan aio leipoa, vaan sitten turvaudutaan leipomon antimiin. Mies kyllä osaa laittaa ruokaa, jos joudun olemaan kauemmin sairaalassa, mutta toivotaan, että pääsen pian pois vaavin kanssa. Nyt toivon, että vieraat malttaisivat antaa aikaa toipumiselle ja lepäämiselle; esikon kanssa oli hankalaa, kun en pystynyt istumaan ekaan kahteen viikkoon, joten minä se join kahvini/mehuni seisten ja jutustelin vieraiden kanssa toisella kankulla kenottaen. Vieraita lappasi heti aamusta alkaen...En malttanut levätä, vaan siivosin ja kestitsin vieraita, vaikka olisi pitänyt ilman muuta levätä ja antaa aikaa palautumiselle. Nyt en tosiaankaan aio esittää urheaa! Aion maata rötköttää sängyllä vauvan kanssa ;o)



Spiral 35+5