9 kk iltariehumiset, neuvoja?
Meidän neiti 9,5 kk on aloittanut nukkumaan laitettaessa vastustelun ja huutamisen sekä mahdottoman riehumisen. Aiemmin on melko lauhkeasti käynyt nukkumaan kun sen aika on. Nyt uniaika on jo venynyt 1-2 h normaalia myöhemmäksi kun ei saa millään nukkumaan vaikka olisi kuinka väsyksissä. Sänkyyn laitettaessa vääntää heti ihan väkisin kontalleen ja pystyyn eikä rauhoitu millään. Ihmeesti voimaa löytyy noin pienestä pakkauksesta! Jos yritän poistua huoneesta ja jättää sinne riekkumaan rauhassa, alkaa mahdoton huuto perään.
Onko muita kohtalotovereita, siis kuuluuko tämä tähän ikään vain? Miten kannattaisi toimia tuossa tilanteessa? Nyt ollaan luovutettu kohtuullisen yrittämisen jälkeen ja tuotu takaisin olkkariin (eilen 3 kertaa) ja yritetty myöhemmin uudestaan. Kauhean myöhäänkään ei viitsisi uniaikaa venyttää, kun jo nytkin kiukuttelee väsymystään pitkin iltaa.
Kommentit (2)
...tosin vähän eri " tempuilla" . Poika, nyt 8kk, kävi aiemmin kiltisti oma sänkyynsä nukkumaan klo 21-21.30. Nyt nukkumaanmenoaika on vähän siirtynyt, ehkä vartin, eteenpäin, mutta samalla kuviin on tullut mukaan se, että poju ei suostu nukahtamaan omaan sänkyynsä. Aina pitää saada nukahtaa äidin viereen isin ja äidin sänkyyn. Ja auta armias, mikä mölinä nousee, jos sattuu heräämään omaan sänkyynsä siirrettäessä. Sängyssä kääntyy heti vatsalleen ja aloittaa menossa olevat konttausharjoitukset, ja huutoa päälle, kunnes pääsee taas viereen. Meillä tämä alkoi korvatulehduksen jälkeen, sairaana kun sai nukkua vieressä. Eilen oli ensimmäinen ilta pitkiin aikoihin, kun nukahti lopulta omaan sänkyynsä ja suostui myös nukkumaan siellä yönsä. Tässä pitäisi alkaa pitää unikouluakin, jotta päästäisiin yösyömisestä eroon, mutta taidan ensin odottaa tämän " elämänvaiheen" ohimenoa ja palata unikoulujuttuihin vasta sitten.
Meillä oli tuota samaa 8-9 kuisena. Kuulunee kehitysvaiheeseen, kuulemma vauva alkaa tajuamaan että on oma yksilö ja ero äidistä ahdistaa.
Meillä oli myös hirveää huutoa nukkumaankäynti eikä huoneesta saanut poistua. Annettiin vähän itkeä ja sit jompikumpi aina kävi lohduttamassa.
Mutta meillä ainakin loppui tuo touhu kun seinään muutaman viikon jälkeen! En oikein osaa muuten auttaa, kohtalotoveri löytyy ja tuokin loppuu aikanaan! Nyt meidän neiti nukahtaa itsekseen eikä edes heräile yöllä, ikää viikon päästä 10kk. Tsemppiä!