Opiskelu yliopistossa

Paljon riippuu opiskeltavasta alasta, paljonko on sellaista opetusta, jossa on pakko olla läsnä, ja paljonko ns. kirjatenttejä. Olennaista ei läheskään aina ole se luennoilta saatu tieto, vaan vaatimus läsnäolosta esim 80% luennoista vähintään.



Joissakin tiedekunnissa on mahdollista suorittaa kursseja täysin tai osittain itsenäisesti, aina riippuu kurssin vetäjästä.



Sinun kannattaisi tutsutua etukäteen sen alan opinto-oppaisiin, jota haet opiskelemaan. Ja jos mahdollista, vosit tietysti kysellä myös tiedekunnan dekaanilta tms. kyseisen tiedekunnan läsnäolopakkoon liittyvistä käytänteistä.



Tämäkään ei aina päde, mutta elissääntönä voisi ehkä pitää, että mitä teoreettisempi aine ja mitä suuremmat opiskelijamäärät, sitä vähemmän pakollista kontaktiopetusta. Ei toki aina näin.



Onnea opiskeluun, ja ainakin minun alallani perheellisten kohdalla joustettiin hyvin helposti, jos oli tarpeen :)

Yliopisto-opinnot kyllä joustavat, mutta täysin kotoa käsin tuskin pystyt opiskelemaan. Eli jonkinlainen hoitopaikka pitäisi lapsilla olla pakollisten luentojen ajan; osa luennoista ja seminaareista on todellakin pakollisia. Lisäksi tentit vaativat läsnäoloa, ja sinulla täytyy olla mahdollisuus käydä kirjastossa jne...



Mä olen opiskellut nyt vuoden siten, että keväällä suoritin kursseja avoimessa yliopistossa ja tein kirjatenttejä, jolloin mieheni pystyi hoitamaan tyttöämme (s.1/2004) illalla töittensä jälkeen. Tämän syksyn tyttö on ollut hoidossa luentojen ja tenttien ajan hoitovapaalla olevalla ystävälläni, eli 0-3 kertaa viikossa 3-4 tuntia kerrallaan. Eli hoitoaika on jäänyt kohtuulliseksi.



Tämä järjestely on onnistunut, koska mieheni on sitoutunut hoitamaan tyttöämme mun opintojen takia. Tentteihin lukeminen ja kirjalliset työt vaativat aikaa, enkä minä ainakaan olisi jaksanut tehdä niitä ainoastaan yöllä tai tytön päiväuniaikaan.

voin sanoa, että opiskelu vaatii melko hyvän motivaation Sinulta itseltään ja ymmärryksen ja tuen puolisoltaan. Itse opiskelen ns täydentäjänä Helsingin yo:ssa kokopäivätyön ja 3v pojan ohella ja kyllä onnistuu. työtä vaattii todella paljon, mutta olen järjestänyt asiani niin, että lapsen kanssa oleminen on ns vapaa aikani lenkkeilyn lisäksi ja välillä nukun, mutta kaiken muun ajan käytän opiskeluun ja työni (toimin opettajana) tekemiseen. ylimääräistä aikaa ei ole lainkaan. Ja lapseni on oppinut , että äidillä on kiire. Toki poikani on päivät pph:lla, joten jos itselläni ei ole opetusta ja yliopistossa ei pakollista luentoa, niin voin hyödyntää ajan opiskeluun. Yliopistolla on myös lapsiparkki, jonne kotiäidit vie lapsiaan toisinaan, itse en ole sitä käyttänyt. Toki , jos opiskelet opintotuella Sinulla täytynee suorittaa tietty op määrä lukuvuosittain, että turvaat rahantulon, muuten yliopistolla on aika vapaata kurssien valinnan kanssa. Sen voin sanoa, että helpompi pärjätä ja opiskella yliopistolla kuin AMK:ssa. Tsemppia vaan! Opiskelu on ihana!

Mä luen kasvatustiedettä yliopistossa ja ainakin kasvatustieteessä on paljon läsnäolemista vaativia kursseja. Pari kertaa niistä voi pakottavan syyn vuoksi olla poissa, mutta ei enempää. Itse olen 3-vuotiaan tytön äiti ja olen suorittanut kaikki läsnäolemista vaativat kurssit pois alta. Olen kokopäivätyössä, enkä voisi niin helposti enää niitä suorittaakaan. Mulla on enää kirjatenttejä jäljellä, luen kotona kun jaksan ja tentin. Kun tyttö oli pieni, käytin avukseni yliopiston lapsiparkkia. Sinne saa todellakin jättää ainoastaan korkeintaan kolmeksi tunniksi. Nyt lapsi on tarhassa. Opiskelu on rankkaa lapsen kanssa ja vaatii todella hyvää motivaatiota.

Esimerkiksi valtiotieteellisessä on paljon aloja esim. sos.politiikka, missä on aika paljon laajoja kirjatenttejä.

Olen opiskellut vuoden kasvatustieteitä ja opintoihin kuuluu pienryhmäluentoja (läsnäolo pakollinen) ja muutenkin luennoilla käydään läpi paljon asioista, joita ei voi vain kirjasta lukea. Usein tenteissä on 4 tai 3 esseekysymästä, joista ainakin 1 perustuu luentoihin.

Luentoja järjestetään kyllä illallakin, joten voithan mennä luennoille kun miehesi on tullut kotiin.

Lapset ja opiskelu ei ole kovin helppo yhdistelmä, mutta onnistuu jos asiat järjestelee hyvin. Tsemppiä! :)

Eli opiskelu on kyllä pienten lasten kanssa mahdollista, mutta kyllä jonkinlainen hoito varmasti täytyy olla järjestettynä.



Itsellä lapsia 4; 8½v,7v,4v ja 1v. Opiskelen myös kasvatustieteitä yliopistossa. Viime kevään kun nuorin oli alle puolivuotias, tein kandin lopputyön, muutaman kirjallisen esseen ja pari tenttiä, yhteensä reilu 10ov, joten tahti oli vauvan kanssa kieltämättä aika huima. Vanhin oli koulussa ja kaksi keskimmäistä oli hoidossa. Hommia tein, kun vauva nukkui ja iltaisin, kun mies oli kotona.



Nyt sitten syksystä, kun kuopus oli 8kk hommasin yksityisen hoitajan nuorimmalle. Käyn satunnaisesti luennoilla ja teen luokanopettajan sijaisuuksia. Hoitopäiviä tulee n. 5pv-15pv/kk, vaihtelevasti. Vaikka itse olenkin mielestäni hyvä organisoimaan asioita ja rakastan tehdä montaa asiaa samaan aikaan, niin ainakaan ei meillä olisi homma toiminut, ellei olisi hoitopaikkaa.



Pakollisia luentoja on kyllä yllättävän paljon. Itse kuitenkin nautin tästä tilanteesta. Itse en ole perinteinen kotiäiti, joka jaksaisi " vain olla lasten kanssa kotona" . :)