Mitä mieltä olette tästä?

" Mun muija ei uskalla yksin ajella autolla, niin tarttis saada vapaapäivä?"

Mulle ei olisi tullut mieleenkään vaatia miestä kuskiksi, mutta toisaalta mun mies olisi kyllä ilomielin tarjoutunut hakemaan sen gradun painosta mun kanssa!

Minä kyllä ymmärrän ap:n ajatuksen siitä, että haluaisi jakaa suuren tilaisuuden miehensä kanssa. Kyse ei siis liene varsinaisesti sillä autolla ajamisesta tai muustakaan niin konkreettisesta, vaan enemmän siitä, että mies osoittaisi pitävänsä ap:tä tärkeänä ja haluavansa olla läsnä vaikkapa näin poikkeuksellisella tavalla ja jonkun toisen mielestä ehkä " tarpeettomasti" . Minusta aviopuolisolta on silloin tällöin oikeus odottaa sellaista välittämistä, mikä muilta pyydettynä ehkä olisikin vähän liikaa:)

Jos pimeää pelkäät, niin on parempi sinunkin jäädä kotiin ja pyytää painoa postittamaan opus.



Meillä aikanaan hoidettiin lapsettomuushoidotkin niin, että minä kävin hoidoissa ja mies töissä, mitä sitä molempien työpäivää tuhraamaan moisen asian takia...

Kyse onkin toisen toisen " valmistumisen" ilon jakamisesta!

T:ap

PS. Mieheni on paljon " huonommistakin" syistä pekkasia pitänyt

Olet ilmeisesti itse lisensiaatti tai tohtori?



Minulle (en ole ap, mutta silti) gradu, kun se joskus valmistuu, tulee olemaan aika lailla isompi asia - tietynlainen päätepiste yhdelle elämänvaiheelle, osoitus siitä, että olen saanut jotain aikaan ja ennen kaikkea valtava helpotus siitä, että se lopulta on valmis. Olisipa tylsää olla noin kyyninen ja ajatella kaikkea vain sen faktisen arvon mukaan ilman muita merkityksiä.

Minä en ylpeilisi sillä, että olen käynyt yksin lapsettomuushoidoissa tms., oikeastaan päin vastoin. Minulle on tärkeää saada jakaa elämäni ja siihen liittyvät merkittävät asiat mieheni kanssa. Toisen läsnäolo voi olla tärkeää, vaikkei mikään sitä varsinaisesti edellyttäisikään. Oliko miehesi mukana synnytyksessä, vai oliko silloinkin itsestään selvää, että hän on töissä (koska mitä sitä nyt moisen asian takia molempien työpäivää hukkaamaan...)?



- ei ap vaan se, joka aiemmin keuhkosi gradun merkityksestä muunakin kuin opinnäytteenä

Kyse ei ole varsinaisesti ajamisesta; tiedän kyllä pärjääväni, sillä näillä näkymin lähden sinne yksin ajeleen (ystävistä suurin osa töissä, joilta en vastaavaa kuin mieheltäni, voi edes vaatia).



Työtä olen tehnyt paljon ja pitkään, siksi olisikin kiva ollut huomata, että sillä on merkitystä! Mutta teenpä tämänkin ystävien kanssa, mieheni ei tällöin tarvitse työpaikkaansa rasittaa ;)



T:ap

Joo, kyllä minusta on hienoa, että osaan ajaa autoa ja pärjätä sen kanssa ihan ilman miestäkin, eikä se tarkoita sitä, että väheksyn niitä, jotka eivät pärjää. Ennemminkin ihmettelen moista avuttomuutta.



Enkä suinkaan ylpeile sillä, että kävin lapsettomuushoidoissa ilman miestä, metsäkoneyrittäjän elämä Suomessa vaan on sellaista, että töitä on tehtävä sillon kun niitä on ja pakostakin oma elämä jää vähän taka-alalle, haluaa sitä tai ei. Ehkä juuri siitä syystä olen oppinut elämään aika lailla omillani, mien ei yksinkertaisesti pysty osallistumaan perheen asioihin niin paljon kuin haluaisi, jos halutaan pysyä leivän syrjässä kiinni.



t.18