Mitä mieltä olette tästä?

Gradunväheksymiseni ei tosin johdu siitä, sillä en pitänyt gradua ihmeellisenä juttuna silloinkaan, kun omani tein. Omassa oppiaineessani nimenomaan korostetaan gradun olevan opinnäytetyö, joka ei loppujen lopuksi eroa kovin paljon esimerkiksi proseminaaritutkielmasta tai isoista ja vaativista tenttipaketeista. Monella opiskelijallahan gradunteon aloittaminen viivästyy vain siksi, että gradusta tehdään aivan liian iso juttu.



Ap:n viestissä ärsytti vielä erityisesti tuo väheksyvä asenne alempaa koulutusta kohtaan. Mies on heti kateellinen, vain yo ja vielä paskaduunissa. Gradun valmiiksi saaminen ja maisterinpaperit eivät tee kenestäkään sen parempaa ja kadehdittavampaa kuin alemmin koulutetut ovat. Kun minusta tulee tohtori, pitäisikö minun alkaa väheksyä miestäni, joka on " vain" maisteri?

Haluatko olla miehestäsi riippuvainen noin pienessä asiassa? Minä en haluaisi. Enkä myöskään halua, että mieheni on parisuhteessamme tsupparin asemassa. Itselleni gradun valmistuminen oli ainoastaan merkki siitä, että nyt on paperit kourassa ja voin alkaa etsiä kunnon työpaikkaa. Ymmärrän miestäsi ihan hyvin, jos hän ei halua pitää vapaata tuon asian takia.



Jos olet kerran saanut gradun kuntoon, eiköhän organisointikykysi riitä myös siihen, että saat gradun kotiutettua ilman suurempaa härdelliä ja lähipiirin mobilisointia. Tsemppiä ja onnea gradun valmistumisen johdosta!

Miehet nyt vaan ovat usein tuollaisia. Itsekin vaihdoin moneen kertaan, ennen kuin löytyi sellainen, joka varmasti olisi (tai leikkisi uskottavasti!) iloinen puolestani. Ja lähtisi mukaanikin, mikäli en uskaltaisi yksin ajaa - ottamatta kantaa myöskään nyt siihen, että pitäisikö yksin uskaltaa ajaa vai ei.

Tarkoitan tällä nyt juuri tuollaisia gradun hakuja, kauppareissuja, lasten ylimääräisiä kuskauksia tms., en synnytyksiä, lapsettomuushoitoja tai muita ns. parin yhteisiä asioita. Nykyihmisillä on muutenkin kovin vähän vapaa-aikaa, ja minusta on jokseenkin ajattelematonta, kun tietyt ihmiset (ap ei välttämättä kuulu tähän kategoriaan) " mobilisoivat" ystäviä, tuttuja, perhettä ym. hommaan kuin hommaan, kun voisivat oikeasti tehostaa omaa toimintaansa ja vaikkapa tässä tapauksessa tilata gradun postitse. Samalla säästyisi omaa vapaa-aikaa vaikka sen pienen juhlahetken järjestämiseen, eikä palaisi vapaa-aikaa autossa istumiseen.

Nyt vastailen muutamiin keskustelua herättäneisiin pointteihin alkuperäisessä kirjoituksessani.



Mitä tulee alemman koulutuksen saaneiden väheksymiseen, en todellakaan pidä asiasta. Satun vain tietämään miehen olevan OMASTA mielestään " paskaduunissa" ja kaiken lisäksi yo-papereilla. Eli tämä on hänen aivan oma mielipide, mutta eipä ole kuitenkaan saanut asioitaan muutettua... Tästä syystä erityisesti kysymys " pitäisikö koulukin käydä sun puolesta?" sai veren kiehumaan totaalisesti!!!



No, emme ole asiasta keskustelleet enään ja kuten jo aiemmin sanoin, vien työni ITSE. Eli osaan ajaa autoa yksinkin ja pärjään kyllä. Olen nimittäin elänyt ilman miestä vuosia, joten en ole riippuvainen hänestä!!!



Lopuksi työn postittamiseen; haluan jättää työni pois käsistäni ennen vuoden vaihdetta (ei siis välttämättä ehtisi postin kautta)! Siksi lähden yliopistolla käymään.

jos kyseessä on sinulle merkittävä ja tärkeä juttu,tulisi puolison tukea hänen omasta kiinnostuksen/innostuksen puutteesta riippumatta, sitähän hyvä parisuhde on! sinun kannattaisi vielä koettaa keskustella rakentavasti puolisosi kanssa, ja kertoa hänelle tuntemuksistasi. ehkä jatkossa samanlaiselta tilanteelta voitaisiin välttyä.

Miestäni ei sillä reissulla näkynyt, enkä kyllä enempiä kysellytkään! Huomenna lähden illastamaan ystävien kanssa, helpotus on SUURI ;)



T:ap

olisit tilannut ne suoraan kotiin. Hemmettiäkö niitä mistään hakemaan muualta kuin lähipostista... MInun mies olisi ainakaan liikauttanut eväänsäkään koko gradun edessä ellei olisi ollut kaulimen ja hellan välissä, vaikka toisin sovittiin

mieleeni että häntä pitää muistaa arvostaa enemmän eikä pitää itsestäänselvyytenä.

Halusin jättää sen tarkistettavaksi ennen vuodenvaihdetta ja postin kautta ne eivät olisi kerenneet! Siksi kävin viemässä.



T:ap

T. salaa kateellinen ap



PS. Ennen kuin joku huomauttaa, tosin tärkeä työhaastattelu ja gradun palautus ei aivan ole verrattavissa toisiinsa.

mies ei kestänyt opiskeluani yliopistossa. Onneksi älysin lähteä. Voihan kuitenkin olla että miestäsi vaan harmittaa nyt se että itse ei ole saanut opiskeltua eikä se kuitenkaan tarkoita ettetkö sinä olisi rakas.

T:ap

Ymmärsin kyllä, ettei lähde huvin vuoksi ajelemaan ja ota töistä vapaata sitä varten. Eikös se kuulosta ihan järkevältä?



Sinulla taitaa olla joku ongelma, jos ihan baariin päätit kostoksi lähteä :D Teillä varmaan tanssitaan aina sinun pillisi mukaan ja hämmästyt, jos miehelläsi on omaakin elämää.



Kuule, tuskin hän kateellinen on... Jos olet niin fiksu, niin ymmärrät varmaan mistä tässä oikeasti on kyse ja kuka se on joka toimii kuten pentu ;)

Siinä taas akateeminen nainen vähän reagoi...

Mä voisin lähtee sun kanssas baariin. Tylsää.

ENKÄ VETÄISI HERNEITÄ NENÄÄN JOS MIES EI LÄHTISI. Ihan yhtä hyvin voi pyytää matkaseuraksi kaveria tai käskeä niiden lähettää sen satanan paskantärkeän gradun postitse.

Tekstin perusteella ap:n mies osaa vain suhteuttaa valmistumisen muuhun elämään, eikös.

mieheni kanssa ja mahdollisesti käynyt vaikka " juhlistamassa" tilaisuutta lounaalla ;) Mutta ei todella tarvi pakosta olla mukana elämäni tärkeissä vaiheissa. Lisäksi harmittaa lähteä vanhalla romulla yksin ajeleen pitkiä matkoja (jopa salaa toivon, että auto hajoisi ja " voisin" tilata hinausauton, olisipa jotain kenen kanssa jakaa ikimuistoiset hetket ;)).



Lisäksi olen kyllä sitä mieltä, että jos yhden pekkasen/ vuoronvaihdon saaminen on noin vaikeaa, entä myöhemmin? Ei firma voi pysähtyä yhden miehen puutteeseen, varsinkin kun puhutaan maanlaajuisesta konsernista...

Ap hoi, ei kai tuollaisesta miehen käytöksestä viitsi kuin olkaansa kohauttaa. Sama kai se? Oletko pakertanut vähän liian intensiivisesti sitä graduasi, kun noin pillastut.