Ihminen joka töhöttää ja hösöttää eikä kuuntele...minun äitini
Onko jollakin tietoa tai kokemusta ihmisestä joka:
ei kuuntele mitä sanotaan ja kohta kysyy että mitä, tai sit sanoo myöhemmin ettei hänelle oli ikinä mitään tuollaista sanottu.....tai.....kyselee poikaystävältäsi meinaako palata entisen luo vai onko tosissaan ja kun pieni ero tulee niin soittelee miehelle ja kysyy miksi ja uhkailee että jos ei palaa lasten ja äidin luo niin ei ikinä enää tunne koko miestä.....tai.....ei usko omaa tytärtä vaan pitää kuulla asia jostain muualta, että voi sit sanoa että tiedätkö että näin on tämä asia, vaikka olin juuri viikko sitten puhunut ja kertonut sen asian omin sanoin. eikä muistanut ollenkaan tällaista tai ottaa selville netistä....tai....jos olemme hankkimassa jotain niin selvittää sen netistä ja etsii kaikki vain negatiiviset jutut aiheesta. ....tai.... löytää meidän asioista ensin kaikki negatiiviset jutut eikä edes halua ajatella positiivisesti, mutta jos työkaveri hommaa samanlaisen, niin voi että kun se onkin niin hyvä juttu..
Minusta hänellä on keskittymishäiriö,kuulunymmärtämisessä jotain vikaa ja positiivisuus tiessään. Äitinä kuitenkin ollut ihan jees. ei juo eikä polta ja töitä tekee hulluna ja omistautuu työlleen ja lapsilleen ja lastenlapsilleen ja miehelleen, mutta nämä pikkuseikat saavat meidät kaikki hulluksi.
Jos joku haluaa niin voin kertoa paremminkin, mutta kun tuntuu että joudun elämään hänen ehdoillaan vaikka hän ei niin vaadikkaan. Mutta kun 30-v jäin kiinni tupakasta heille!!!! voi että maa kaatui sillä kertaa ja itki monta päivää..
auttakaa ja sanokaa mikä sitä vaivaa
Kommentit (3)
ja saat tehdä,ostaa ym.,mitä ikinä huvittaa.
Puuttuu liiaksi elämäänne. Se ei ole äitien tehtävä enää sen jälkeen,kun täysi-ikäiseksi tullaan tai lähdetään kotoa.
Kyllä minunkin äiti neuvoja joskus antaa,että kannattaisi tehdä tai ostaa se ja se ym. mutta ei todellakaan tuolla tavalla. Ja jos minulla ja miehelläni tulee riitaa,ei hän todellakaan päästä suustaan tuollaisia,mitä kirjotit. Yleensä vaan neuvoo sen verran,että maailmassa on ihmisillä isompiakin murheita,turhista ei kannata tapella ym. ja olen kuunnellut ja ymmärtänyt. Olen siinä asiassa samaa mieltä.
Olisi varmasti kivaa,jos äitisi kannustaisi sinua/teitä,eikä aina uhkaile tai keksi jotain,mikä jossakin on vikana.
En tiedä,mutta kuulosti liian oudolta käyttäytymiseltä mielestäni!
mun anopilta! Se on ihan samanlainen hössö, tosin poikansa suhteen.
Mä oon sitä kovasti yrittäny toppuutella, mutta sillon mä olen ilkeä ihminen.
Lasten kasvatuksessa sillä on aina parhaat ohjeet ja jos poika menee sinne hoitoon, ni taatusti tulee kotiin pitkän valituslistan kera esim. on taas ollu väärän laiset/-väriset/-säähän sopimattomat vaatteet, on taas pidetty poikaa nälässä, taas oli lapsi likanen tms.
Jos taas mies menee yksin käymään niillä, ni heti meillä on mukamas riitaa jonka takia tarvii mulle soittaa ja kysellä mitä mä oon tehny väärin ku hänen poikansa tulee yksin kylään.
Samoten mikään ei kelpaa, kaikki vaatteet mitkä ostan joko lapsille, miehelle tai itelle on aina huonot/menee nopeesti rikki/ei sovi päälle tms...
En enää jaksa edes kuunnella vaan oon ottanu miehen asenteesta mallia: toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Niin sitä hetken aikaa kestää, mutta turhan usein ei kylässä käydä.
olkaa nyt kilttejä. olen ihan hermorauniona tuon äitini kanssa... :(