isänpäivälahja masuvauvalta?
Haluaisin hankkia jotain miehelleni isänpäiväksi, vaikka vauvelimme onkin vielä masussa. Mitä se voisi olla?
Kommentit (60)
yhdessä miehen kanssa kääretorttu. "Melkein kakku melkein isänpäivän kunniaksi".
Jos lapsi edellisestä liitosta niin hän saa varmaan sitten eksältään lahjan samoin kuin sinä nyt mietit?
mutta eipä meidän. isä ei saa edes nähdä lastaan isänpäivänä, koska on "äitiviikko". Viime vuonna äiti repi lapsen päiväkodissa tekemän kortin isän ja lapsen kasvojen edessä.
ap
että jotku jaksaa! Oletteko noin kyynisiä vai mistä tuo negatiivisuus tulee? Tuohan on tosi kiva ajatus! Ihanaa, että joku viitsii. Lapsi on olemassa, joskin mahassa. On myös äiti ja isä, lapsen vanhemmat.
kukaan ei sua usko...
Jos lapsi edellisestä liitosta niin hän saa varmaan sitten eksältään lahjan samoin kuin sinä nyt mietit?
mutta eipä meidän. isä ei saa edes nähdä lastaan isänpäivänä, koska on "äitiviikko". Viime vuonna äiti repi lapsen päiväkodissa tekemän kortin isän ja lapsen kasvojen edessä. ap
sillä myös todella ilkeitä, kylmiä ja vain ja ainoastaan itseään ajattelevia äitejä on myös olemassa.
t:ei-ap
Mieheni oli siitä aivan onnesta mykkä.
Osta amme, johon keräät kaikkea pientä. Ostin yhden ruokalapun (isäaiheinen), vähän pieniä vaatteita, hiusharjan, lämpömittarin (emme ottaneet äp:sta), vauvanhuoltokirjan (hyvä mutta huumorintajuinen), kofeinijuomaa, energiapatukka, ja suklaalevy (minun lepytteleemiseni) ja mitä nyt ikinä keksitkään.
Kovasti tykkäsi!
Mä olen ainakina ajatellu että kerään jonkun pienen "isyys pakkauksen" isänpäiväksi. Meillä kyllä tilanne että voi olla että vauva on jo syntynyt silloin tai sitten ei ihan vielä. Ja musta jokainen toimii tänkin asian kanssa niinkuin miten itestään tuntuu hyvältä, kukaan ei pakota hankkimaan mitään mutta jos tekee mieli niin miksi ei. Musta ainakin toi "isyyspakkaus" ajatus on toimiva siinä suhteessa että jotkut niitä antaa tulevalle isälle, vaikkei ole mitään "juhla" päivää.
Ja minun mielestä vanhempia ollaan jo vaikka vauva ei ole vielä syntynyt. Itestä tuntui pahalta haudata oma kohdussa kuollut vauva, kun kukaan ei pitänyt meitä äitinä ja isänä, vaikka henkisesti olin äiti ollutkin monta kuukautta.
Miehesi ei ole isä (tai siis en tiedä mutta...). En minäkään antanut vaimolleni huomenlahjaa etukäteen. Onnellinen saat olla ja hehkutella, en vie iloasi, päinvastoin, onnellista odotusta, mutta: malta nyt odottaa sitä ensimmäistä isänpäivää.
Ehkä kuitenkin voit jotain vitsikästä hankkia?
niin kuin syntymäpäivälahjat aikuisille, joululahjat ja kaikenlaisen muunkin muistamisen. Sen sijaan äitienpäivän aikaan täällä marttyyriäidit kertovat, miten heillä on juhlittu äitienpäivää ihan vain lasten tuomin kortein. Ja sanomattakin on selvää, että mitään lahjoja ennen kuin LAPSI lahjan itse kykenee tekemään ei kuulemma tarvita, koska eihän lapsen äiti ole lapsen isä äiti... Huoh. Ja sama linja on tietysti kaikkien isänpäivälahjojenkin suhteen. Aika masentavaa...
kortti varmaankin riittanee, ei tarvitse lahjaa ostaa.
Onko teillä jotenkin elämä aina niin hienoa, ettei mitään pientä yllätystä ja juhlimista kaivata? Tosi masentava asenne joillakin, onneksi meidän perheessä osataan järjestää juhlia milloin mistäkin syystä.
mutta kymmenvuotishääpäivää ei vietetä yhdeksäntenä.
kukkia ja kortin mieheltä ja "masuvauvalta". Isänpäivälahjaksi ajattelin antaa isyyspakkauksen ja olenkin jo keräillyt siihen kaikkea kivaa...
Miksei sitten tulevan isyyden kunniaksi? Jotain pientä ja kivaa. Kiva, että joku jaksaa suunnitella tällaisena kolkkona vuodenaikana. :)
Parinpäivän päästä tulee tuotos printteristä ulos ja voit sen sitten ojentaa rakkaus silmissä kiiluen isukille.
Meillä mies oli raskausaikana täysillä mukana isyydessä ja huolehti kaikista asioista jo silloin. Olisin varmasti muistanut häntä isänpäivänä, jos olisi silloin ollut isänpäivä. Minusta kummallista ettei joku mies olisi jo raskausaikana isyyden ajatuksissa ja tehtävissä mukana.
Pitää kait sitten kieltää pikkujoulut ja kaikkien juhlapäivien aatot myös? Synnytysvalmennuksetkin tyhmiä, kun vauva on silloin vielä mahassa.
vähän kökkö ajatus - vähän kuin tuo koko masuvauva-sanakin.
vaan elämän realismia, että vauvoja kuolee, eikä se ole kovin harvinaistakaan.
Mulla kuoli kolmen vuoden aikana lähipiiristä kolme vauvaa, kaikki alle 2-viikkoisina. Kyllä minä pidän aiheellisena juhlia vasta sitten, kun vauva on saatu maailmaan elävänä ja terveenä.
Eli sen verran oon elämää nähnyt, ettei pidä nuolaista ennen kuin tipahtaa. Ja kun joku puhui todennäköisyyksistä, niin kannattaa tutustua tilastoihin. Kyllä noita kuitenkin aika paljon tapahtuu.
vaan elämän realismia, että vauvoja kuolee, eikä se ole kovin harvinaistakaan.
Mulla kuoli kolmen vuoden aikana lähipiiristä kolme vauvaa, kaikki alle 2-viikkoisina. Kyllä minä pidän aiheellisena juhlia vasta sitten, kun vauva on saatu maailmaan elävänä ja terveenä.
Mutta silti olen vakaasti sitä mieltä, että se vauva oli meidän oma vauva ja on edelleen. Minä olin ja olen sen äiti ja mieheni isä. Ei äitiyttä ja isyyttä poista se, että lapsi kuolee.
nim. kokemusta on
Vierailija kirjoitti:
Mieheni oli siitä aivan onnesta mykkä.
Osta amme, johon keräät kaikkea pientä. Ostin yhden ruokalapun (isäaiheinen), vähän pieniä vaatteita, hiusharjan, lämpömittarin (emme ottaneet äp:sta), vauvanhuoltokirjan (hyvä mutta huumorintajuinen), kofeinijuomaa, energiapatukka, ja suklaalevy (minun lepytteleemiseni) ja mitä nyt ikinä keksitkään.
Kovasti tykkäsi!
Toi amme-lahjakori on ihana idea! Me napattiin siihen vielä mukaan yksi personoitu juttu tilasin Muokkisilta mukin Isi est. 2025 ja pienen avaimenperän, johon kaiverrettiin vauvan laskettu aika. Tuli tosi kiva eikä ollut kallis, ja mies suli ihan täysin. Jos kaipaat ideoita niin kurkkaa: https://muokkis.fi/collections/isanpaivalahjat
"mutta eipä meidän. isä ei saa edes nähdä lastaan isänpäivänä, koska on "äitiviikko". Viime vuonna äiti repi lapsen päiväkodissa tekemän kortin isän ja lapsen kasvojen edessä."
Olen eronnut ja vaikka olisi isän/äidin viikonloppu niin isäinpäivänä lapset isällä ja äitien päivänä äidillä. Eksä voi kannustaa kortin tekoon jos koulussa eivät tee koska pieni lapsi harvoin itse noita muistaa tai osaa suunnitella.