Rankin paikka elämässäsi jota nyt katsot, että miten hitossa tostakin selvisin?
Mulla abortti. Mies oli jättänyt mut just kun ei jaksanut perhe-elämää ja raskaus oli vahinko (mulla oli ehkäisyrengas). Selvis se, että olin raskaana vasta, kun mies oli jo jättänyt mut. Mulla oli sitten rattaissa 2v ja 4kk lapset ja hain ekan tabletin. Lapset oli mukana, koska ketään hoitajaa niille en löytänyt. Sitten äkkiä kotiin voimaan pahoin. Sitten parin päivän päästä sain naapurin hoitamaan lapsiani meille ja menin sinne hoitamaan asian loppuun. Tulin sitten bussilla verta rankasti vuotaen kotiin ja naapuri lähti kotiinsa. Ja jäin yksikseen hoitamaan lapsiani. Kaikesta helvetistä sitäkin selviää. Samassa kuussa esikoiseni joutui kroonisen sairautensa takia sairaalaan ja taas venyin siihen, että menin sitten hänen luokseenkin. Kuopus ei saanut tulla sairaalaan ja venyin ja venyin miltei olemaan kahdessa paikassa yhtä aikaa.
Kommentit (28)
kukaan ei uskonut, että lapsi selviää hengissä, ei edes teho-osaston henkilökunta..=(.mutta tuolla se " ihme" nyt nukkuu..=)
Henkinen pelko uusiutumisesta toki joskus vaivaa ja vaivaa varmasti elämän loppuun asti.
Paniikkihäiriö on edelleen mutta syön siihen lääkkeitä ja käyn terapiassa ja kohta kokonaiset kaksi vuottaa ilman minkäänlaista paniikkikohtausta. :)
Siinä oli sulattamista. Olin 13-vuotias, kun sain tietää, että isällä on homokaveri. Vanhempani erosivat vasta kun olin 16. Nuo kolme vuotta oli elämässäni rankimmat. Tuolloin minua kiusattiin myös koulussa. Olin masentunut ja vihainen pahalle maailmalle.
Niinhän se on, että aina kun itsellä on kriisi päällä, tuntuu, että on maailman onnettomin, huonoin ja masentunein ihminen, vaikka tietää, että monella on vielä huonommin. Olen sentään aika onnekas, kun molemmat vanhemmat elävät ja välittävät minusta, olivatpa sitten millaisia tai kenen kanssa hyvänsä.
kun vertaa moneen muuhun. Mutta ihmisten elämät on erilaisia.
Mun rankin kokemus lienee ex-poikaystävän kolme vuotta jatkunut henkinen väkivalta, jolla se mitätöi itsetuntoni nollaan. Onneksi olin onnekas ja löysin ihanan miehen, jonka kanssa elämämme on onnellista!
Pahinta oli, ettei vakuutusyhtiö myöntänyt mitään vammaa sattuneen, vaan leimasi minut julkisesti huijariksi.
kaikki meni päin helvettiä,onneksi kumpikin selvittiin hengissä ilman vammoja.