Onko muitten lapset joutuneet fysioterapiaan?
Meidän tyttö sai nyt 2-vuotis neuvolasta lähetteen fysioterapiaan jalan virheasennon takia. Tyttö syntyi pikkukeskosena aikoinaan, on nyt siis 2v. Äitinä oon tosi huolissani, että mistähän mahtaa olla kysymys :(
Luulin jo että keskosuudesta ei olisi jäänyt mitään " muistoa" , ja olen ollut tosi onnellinen että kaikki on mennyt niin hyvin tähän asti.
Onkos teillä muilla kokemuksia fysioterapiasta? Miksi on jouduttu ja mitä siellä tehdään?
Olisin tosi kiitollinen jos kokemuksia omaavat viitsisivät vastailla, huolettaa niin kamalasti.
Kommentit (4)
Hei,
meillä oli todella hyvä neuvolatäti, kun poikamme oli vielä vauva iässä. Hän laittoi suoraan lähetteen fysioterapeutille, jossa kävimme säännöllisesti.
Poikamme täyttää maaliskuussa 4-vuotta ja ajoittain pientä varvastelua ilmenee.
Yleensä keskoset ovat " jäykkiä" . Meidänkin poika makasi selällänsä ja kädet sekä jalat sojotti sivulle, joten kaikki " normaalit" kääntymiset, ryömiminen, konttaus, ylös nousemiset, kävely ja kaikki mahdollinen ollaan " opeteltu" fysioterapeutin luona. Itse äitinä koin asin erittäin hyväksi, että seurasivat häntä noinkin tiiviisti.
kävivät ensimmäisen vuoden fysioterapeutin tarkastuksissa. Syntymäpainoiltaan olivat 945g (sga) ja 1950g. Molemmilla oli jäykkyyttä, vuoden päästä pienempää miestä kehuttiin jo aivan balleriinaksi. Itse koin fysioterapian hyvänä asiana ja siitä sai varmuutta omille ajatuksilleen.
Meillä Micolle alettiin antamaan fysioterapiaa ja vauvana sairaalassa jalan virheasennon takia. Jumppari kävi osastolla kerran pari viikossa ja lasketun ajan tienoilla eli n.2.5 kk vanhana Micolle tehtiin nilkka kipsi ja niitä kipsejä onkin sitten tehty aina kun jalka kasvaa...
Micon kotiuduttua neurologi suositteli jumpparia kerta viikkoon kotiin...
Toivottavasti saadaan saadaan nilkka kuntoon ennen konttaus vaihetta ja ennenkaikkea ennen kävelyharjoituksia...:)
Niina+Mico 29+6
Hei!
Meillä on 1v10kk ikäinen pikkukeskosena ja SGA-vauvana syntynyt tyttö(sp.1210g)
Kävelyn aloitus viivästyi ja keskosuuskontrollissa todettiin, että tytön oikean jalan akillesjänne on liian tiukka ja siksi hän käveli varpaillaan eikä pysynyt pystyssä. Kävelyä hän aloitteli ilman tukea vasta 1v5kk kalenteri-iässä ja oppiminen kesti kauan- vieläkin horjahtelee.
Fysioterapiassa venytettiin nilkkoja(jota tyttö vihasi yli kaiken!) ja jalkoja jumpattiin kotonakin joka päivä usean viikon ajan.
Tilanne on hiukan korjaantunut eikä enempiä fysioterapiakäyntejä ole sovittu, mutta edeelleen ajoittain huomaan että hän pyrkii varvistelemaan.
Tyttärelläni on myös " motorista levottomuutta" ja aistiyliherkkyyttä ilmeisesti keskosuuden pohjalta. Hän kärsi ennen syntymäänsä ja synnytyksen aikana merkittävää hapenpuutetta, joten olen onnellinen että hankaluudet ovat suhteellisen pieniä!
Näin meillä....