Onko muita noin 2-vuotiaita, jotka vaativat satujen kertomista?

Tuli mieleeni tuosta toisesta keskustelun aiheesta seuraavaa:

Meidän 2-v 4 kk on jostain alkukesästä asti halunnut kuulla satuja. Siis ihan vain äidin, isän ja lähiomaisten omasta päästä keksittyjä tarinoita. Eli ei kuvia, vain sanoja. Nukkumaan ei suostu, ennen kuin on kerrottu vähintään kolme satua. Välillä hän itse kertoo kenestä/mistä haluaa satuja kerrottavan. Hän saattaa olla hiiren hiljaa ikuisuuden (välillä ehkä kommentoi satua) ja sitten kun satu loppuu, niin jo pitää aloittaa seuraava....lääh. Tietysti ujutan niihin usein jotain " opettavaista" tai hassua tai jännää...



Pitää tosin kovasti kirjoistakin ONNEKSI, mutta kerrotut sadut ovat tosi in. Onko muilla samoja kokemuksia?



Ja vielä, hänestä on myös mukava kuulla asioita hänen omasta elämästään... joskus meille kehkeytyy oiken kunnon keskustelu kaikenlaisesta...hupaisaa ja tosi mukavaa!