Mä vihaan tätä kevään auringonpaistetta!

Olen bipo, kevät ei sovi mulle

Kun muita masentaa pimeä kaamos, niin minulla on silloin hyvä aika. Sen sijaan kun kevään räikeä auringonpaiste alkaa, minua alkaa vituttamaan ja masentaa oikein kunnolla. Kroppa on vielä talviunessa, haluaisi olla pimeässä ja lempeässä, ja sitten tulee räikeä herätys kevääseen. Kestää kuukauden-pari sopeutua siihen että kotoisa pimeä on ohi.

koska keväällä tehdään tilastojen mukaan eniten itsemurhia. Tsemppiä kuitenkin teille edelliset. Kyllä se taas puolen vuoden kuluttua alkaa pimetä! =)

Se muistuttaa vain siitä, kuinka kohta alkaa päänsärkysesonki, eli kesä.



Alkaa kaikki pakolliset kesään liittyvät ylimääräiset aktiviteetit, kuten karvojen siistiminen, ihon suojaaminen auringolta, aurinkolasien pitäminen, laihduttaminen. Ja ylipäätään se, että pitäisi taas "nauttia" siitä kun "helle hellii" ja pitäisi olla taas niiiin pirteä että! Ja se, että enää ei ole mitään hyvää perustetta sille, että ei voi ulkoilla. Talvella voi aina vedota pakkaseen ja liukkauteen.



Vittu!

kun lumet ovat sulaneet, mutta tämä luminen valoisampi aika on tuskaa!!!!



Tulee sellainen fiilis kuin olisi tyrkätty keskelle Antarktista ja aurinko paistaa ympäri vuorokauden. Ja sitten ympärillä riekkuu puoli miljoonaa ihmistä ja tanssii sambaa ja hihkuu miten upeaa on, kun on paljon valoa. Toiset puoli miljoonaa hiihtää ja luistelee ympärillä ja ihmettelee, miksi en tule mukaan hiihtämään. AAAPUUUUVA!!!!



about tuollainen fiilis minulla tulee joka kerta kun menen ulos helmikuisessa auringonpaisteessa.

mutta yritän ymmärtää tuskaanne, minulla syksy on ylivoimaisen kamalaa.

Vittu sentään. Mä tykkään lohdullisesta kaamoksesta ja pimeydestä. Kesäisin palaa hermo, kun ei ikinä oo pimeää eikä voi kunnolla nukkua! Ja koko ajan kuuma. Ja ihmiset ihan vitun kierroksilla, kun tää Suomen kesä on niin ihana.

Vittu sentään. Mä tykkään lohdullisesta kaamoksesta ja pimeydestä. Kesäisin palaa hermo, kun ei ikinä oo pimeää eikä voi kunnolla nukkua! Ja koko ajan kuuma. Ja ihmiset ihan vitun kierroksilla, kun tää Suomen kesä on niin ihana.

Helle on ällöttävää, vihaan sitä eniten maailmassa. Aina pitäisi olla ulkona ja "nauttia" auringonpaisteesta. Hyttyset syö, kaikenmaailman kärpäset hyppii päällä yötäpäivää. Ihmiset touhottaa sen ulkoilun, grillaamisen ja uimisen kanssa, sisällä ei saisi olla tai heti ollaan kyselemässä mikset ole ulkona... saatana.

Viikon loma, jolloin odotetaan, että hiihdät sydämesi kyllyydestä niillä hohtavilla hangilla. Naamasi näyttää kalpealta kuin haamu ja käpylisäke huutaa hoosiannaa.



Nauti nyt siinä sitten.

tulee samanlainen olo kun olisi ollut kolme viikkoa pois koulusta keuhkokuumeen vuoksi ja olisi jäänyt läksyistä muhevasti jälkeen. Kun palaa kouluun, siellä on kokonaan uusi maailma ja uudet keskustelunaiheet. Muut katsovat minua pitkään ja tulee anteeksipyytelevä olo.



Tuollainen olo tulee keväisellä auringonpaisteella. En kuulu tänne. Missä välissä tämä muutos tapahtui?

ei enää koskaan näyttäytyisi. Pilvinen sää on paras. Aurinko häikäisee, saa paskaiset ikkunat ja huoneen pölyt esiin ja vielä kesästä tekee kuumuuden takia helvetin.



Ehkä käsittämättömintä on terasseilla käyminen. Kuolettavassa paahteessa juoda auringon kuumentamaa siideriä. Aivan kahjoa!

Kesäisin palaa hermo, kun ei ikinä oo pimeää eikä voi kunnolla nukkua!