Kasvatanko hirviötä?! 9v poikani kavereineen veti eilen WC-pöntöstä alas
pikkusiskon lemmikkihiiren! Ei mitään vastaavaa ollut aiemmin, voiko olla että "joukossa tyhmyys tiivistyy"?
Molemmille kylässä olleiden poikien vanhemmille ilmoitin asiasta mutta vhättelyä tuli ja syyllistystä tänne suuntaan että varmastikin on minun pojastani ollut lähtöisin koko idea.
Pojat olivat alle tunnin meillä keskenään.
Olen niin vihainen,pettynyt ja raivona että voisin lyödä poikaa! Siis en lyö, mutta mieli tekisi. Ymmärryksessä ei tuolla pitäisi olla vikaa, pitikö muka kavereille esittää jotain kovista?!!
Pikkusisko 7v on ihan poissa tolaltaan, enkä tiedä miten lohduttaa :-(
Kommentit (34)
Itsekin valitettavasti nälkiinnytin hengiltä lemmikkihamsterini 10-vuotiaana, mutta en silti onneksi aikuisena ole enää eläinrääkkääjä tai muukaan ihmishirviö.
meillä samanikäisenä tytöt värittivät marja-aronialla kädet ja tekivät kädenjälkiä ulkona kuivuneeseen pyykkiin. Arvaa tykkäsinkö? Sen jälkeen ollutkin järki paremmin tallella. Miten poikasi suhtautuu asiaan nyt? Onko pahoillaan?
AP tapauksessa tapettiin elävä olento.
En kehtaa edes sanoa mitä mun mielestä noin vinksahtaneelle kakaralle pitäisi tehdä.
niin en lähtisi lisäsyyllistämään hiiren kärsimyksillä ja muilla. Tarkoitus ei varmaan ole traumatisoida poikaa tapauksesta loppuiäkseen.
Minä antaisin pojalle jonkun normirangaistuksen, eli pelikieltoa, tv-kieltoa tms. Vaatisin myös poikaa ja kavereita pyytämään tytöltä anteeksi tekoaan kasvotusten että näkevät aiheuttamansa pahan mielen.
Antaisin tilanteen ja mielten tasoittua ennen uuden lemmikin hankintaa.
Tytölle sanoisin, että hiiri sai elää mukavan elämän hoidettuna lemmikkinä ja että luonnossa hiiret usein kuolevat saalistettuna, sairauteen tai hukkumallakin, joten sen kuolemassa ei ollut mitään sen pahempaa kuin luonnossa yleensäkin.
että ap haluaa ihastella aiempaa kirjallista tuotostaan, lisään tähän pari hänen aiempaa avaustaan.
<a href="http://www.vauva.fi/keskustelut/alue/2/viestiketju/1658315/haastava_6vu…" alt="http://www.vauva.fi/keskustelut/alue/2/viestiketju/1658315/haastava_6vu…">http://www.vauva.fi/keskustelut/alue/2/viestiketju/1658315/haastava_6vu…;
<a href="http://www.vauva.fi/keskustelut/alue/2/viestiketju/1474258/hamsteri_kuo…" alt="http://www.vauva.fi/keskustelut/alue/2/viestiketju/1474258/hamsteri_kuo…">http://www.vauva.fi/keskustelut/alue/2/viestiketju/1474258/hamsteri_kuo…;
Näiden lisäksi taisi olla avauksia mm. siitä, miten lapsi puhkoi kissan silmät, hautasi hiiren hiekkaan ja hiiri kuoli, ja lukuisa määrä muitakin tarinantynkiä.
Luuletko oikeasti, että lemmikkejä ei missään koskaan kohdella kaltoin. Nyt ne pinkit prillit pois nokalta...
AP tapauksessa tapettiin elävä olento.
En kehtaa edes sanoa mitä mun mielestä noin vinksahtaneelle kakaralle pitäisi tehdä.
Ettet vaan ajattelisi nyt itse vinsahtavia ajatuksia siellä...
niin en lähtisi lisäsyyllistämään hiiren kärsimyksillä ja muilla. Tarkoitus ei varmaan ole traumatisoida poikaa tapauksesta loppuiäkseen. Minä antaisin pojalle jonkun normirangaistuksen, eli pelikieltoa, tv-kieltoa tms.
..poika pitäisi siis päästää kuin koira veräjästä? Nimenomaan pitää rankaista ja syyllistää niin reilusti että tietää ettei tuollaista tehdä. Voi saatana tätä nössövanhemmuutta.
niin en lähtisi lisäsyyllistämään hiiren kärsimyksillä ja muilla. Tarkoitus ei varmaan ole traumatisoida poikaa tapauksesta loppuiäkseen. Minä antaisin pojalle jonkun normirangaistuksen, eli pelikieltoa, tv-kieltoa tms.
..poika pitäisi siis päästää kuin koira veräjästä? Nimenomaan pitää rankaista ja syyllistää niin reilusti että tietää ettei tuollaista tehdä. Voi saatana tätä nössövanhemmuutta.
Niin olisi, jos hän saisi vain virnuilla tekoselleen ja jutella kavereiden kanssa, että olipa hauska juttu.
Sain ap:n kirjoituksista sen käsityksen, että poika on oikeasti pahoillaan. Nyt hän saa teostaan rangaistuksen ja pyytää kavereidensa kanssa anteeksi.
Pahoistakin asioista pitää päästä yli, virheistä oppia ja jatkaa elämää. Ei niin, että siitä nähdään painajaisia vielä vuosienkin päästä ja paha mieli ja syyllisyys tulee aina, kun näkee jossain hiiren.
"Miltäköhän hiirestä tuntuu olla nyt viemärissä? Entä jos sinut laitettaisiin viemäriin?"
Eikö kuitenkin kannattaisi aloittaa kysymyksellä " Miltäköhän siskosta nyt tuntuu, kun rakas lemmikki on tapettu? "
On ihan suotavaa, että pojalle tulee jotain seuraamuksia asiasta, mutta koita nyt muistaa, että pikkupojat ja vähän isommatkaan ei nyt niin hirveästi ajattele porukassa, kun koohotetaan mitä tahansa älyttömyyksiä ja kokeillaan mitä typerimpiä temppuja.
Niin että ei se sun poika mikään hirviö ole, vaan ihan tavallinen pojankloppi.
Enemmän olisin huolissani, jos tuon ikäinen poika ei tekisi mitään typeryyksiä. Niistä pojista tulee sitten niitä aikuisia, joiden pitää ne typeryydet kokeilla vanhemmalla ikää.
M39
Meillä samanikäien poika hoivailee kääpiöhamsteriaan, ja on vaikea kuvitella hänen rääkkäävän sitä tai muitakaan eläimiä, edes yllytettynä. Yritä antaa pojallesi hyvä itsetunto, kykyä sanoa kavereille myös ei. Se on tarpeellinen varsinkin teini-iän kommelluksissa, jolloin huumeille, känniajeluille ja muille kohelluksille on kyettävä sanomaan ehdoton ei. Voimia kasvatukseen!
On ihan suotavaa, että pojalle tulee jotain seuraamuksia asiasta, mutta koita nyt muistaa, että pikkupojat ja vähän isommatkaan ei nyt niin hirveästi ajattele porukassa, kun koohotetaan mitä tahansa älyttömyyksiä ja kokeillaan mitä typerimpiä temppuja.
Niin että ei se sun poika mikään hirviö ole, vaan ihan tavallinen pojankloppi.
Enemmän olisin huolissani, jos tuon ikäinen poika ei tekisi mitään typeryyksiä. Niistä pojista tulee sitten niitä aikuisia, joiden pitää ne typeryydet kokeilla vanhemmalla ikää.M39
että hiiri varmaan kuoli aika nopeasti tukehtuen. Isoveljeä ei tarvitse lohduttaa sillä infolla. En ihan heti suosittele menemään ostamaan uutta hiirtä, siinähän tulee vaan opetettua, ettei eläimellä niin väliä, kun sen voi korvata toisella. Sopivan pituisen "suruajan" jälkeen voisitte hankkia uuden lemmikkijyrsijän. Mutta vasta kun on varmaan, että poikakin ymmärtää niin eläimen oikeuden elämäänsä kuin pikkusiskonkin tunteiden tärkeyden.