Taas lennätetään vihreitä Afrikkaan lomailemaan kesken pimeimmän talven, verorahoilla tietenkin

...toimittajille tarjotaan mahdollisuuksia perehtyä tähän tärkeään asiaan. Suomen kokonaisbudjetissa tai edes kehitysapubudjetissa tai valtion tiedotusbudjetissakaan tuollaisen projektin hinta ei päätä huimaa eikä oikeasti aiheuta hätää ja puutetta kenellekään.

Sen sijaan maailmassa on monessa paikassa oikeaa hätää ja puutetta ja on ensiarvoisen tärkeää, että jatkamme sen - vaikean - asian miettimistä, miten maailman resurssit saataisiin oikeudenmukaisemmin jaettua. Rahan kaataminen köyhemmille ei toimi ja kehitysavussa muutenkin on paljon kehitettävää (!). Mutta taivahan tosi on myös, että olemme hyvinvoinnistamme paljon velkaa niille joilla ei nyt mene kovin hyvin. Rikkaiden maiden nousu on paljolti ostettu siirtomaiden resursseja riistämällä, ja Suomikin on siinä ollut hyötymässä, vaikkei aktiivisesti osallisena.

Millä tavalla Suomi on hyötynyt.

Jos luit aloituksen niin siinä kritisoitiin Vihreitä joiden ei ole edes tarkoituskaan auttaa ketään vaan matkat on aina sinne missä aurinko paistaa ja mansikat on kypsiä.

Tuo Mosambikin aurinkoloma on muuten siis Helmikuussa. Viime vuonna tuo sama reissu tehtiin mukavasti Tansaniaan.



Ei siis puhettakaan etttä matkustaisivat vaikkapa Romaniaan, siellä kun on ikävän kylmä. Tai kesällä kun Afrikassa on ikävän kuuma ja Suomessa puolestaan kivat ilmat.

Ei oikein huvittaisi ainakaan maksaa niistä lehdistä ja muista viestimistä.



Kehitysapu pitäisi lopettaa. Heti. Zimbabweenkin on tungettu ties kuinka paljon rahaa, ja nyt heillä on valtionkassassa muutama sata dollaria! Jopa minulla on enemmän rahaa tilillä, vaikka olen köyhä suomalainen opiskelija.

Osana Suomen kehitysapuohjelmaa, kuokkimaan peltoja

...toimittajille tarjotaan mahdollisuuksia perehtyä tähän tärkeään asiaan. Suomen kokonaisbudjetissa tai edes kehitysapubudjetissa tai valtion tiedotusbudjetissakaan tuollaisen projektin hinta ei päätä huimaa eikä oikeasti aiheuta hätää ja puutetta kenellekään.



Sen sijaan maailmassa on monessa paikassa oikeaa hätää ja puutetta ja on ensiarvoisen tärkeää, että jatkamme sen - vaikean - asian miettimistä, miten maailman resurssit saataisiin oikeudenmukaisemmin jaettua. Rahan kaataminen köyhemmille ei toimi ja kehitysavussa muutenkin on paljon kehitettävää (!). Mutta taivahan tosi on myös, että olemme hyvinvoinnistamme paljon velkaa niille joilla ei nyt mene kovin hyvin. Rikkaiden maiden nousu on paljolti ostettu siirtomaiden resursseja riistämällä, ja Suomikin on siinä ollut hyötymässä, vaikkei aktiivisesti osallisena.