Millaiset lapset haluaa lähteä viikoksi kesäeirille?

Minä oikein hinguin kaikille leireille. Niissä oli hauskaa: sai nukkua teltassa, olla kavereiden kanssa, tehdä kaikkea kivaa ja uutta, uida paljon jne.



Ala-asteikäisenä olin yleensä kunnan järjestämällä leirillä, kesto noin 3-5 vuorokautta, lisäksi yleensä partioleirillä noin 3-6 vuorokautta ja monesti vielä jollain han lyhyellä leirillä.



Kotona kaikki oli hyvin, mutta leireillä oli aina hauskaa. Ja leireille lähti aina myös paljon kavereita, joten pakkohan sinne oli päästä.



Leireily ei sovi kaikille lapsille ja kaikki eivät niille halua. Suosittelen toki kokeilemaan jos on mahdollisuus. Aloittaa vaikka jollain yhden yön retkellä.

Olen itse teini-ikäinen, ja leireillä olen käynyt 10-vuotiaasta asti! Tanssileirillä olin 3 päivää, ja kahtena vuonna ratsastusleirillä joiden kesto oli 6 pv.



Leiri on mukava irtiotto arjesta, saa uusia kavereita ja saa harrastaa mitä haluaa :) Tänäkin vuonna menossa 6 päivän leirille 30km päähän kotoa, ihanaa! :D

Kuudennella luokalla oli 12 päivää kestävä leiri ja siellä oli ihan parasta.

Eli olen kolmonen, jatkan;

oltiin leirikoulussa viikko, ja se oli elämäni parasta aikaa :)

Menisi mielellään useammallekin kuin yhdelle leirille.

Eivät tunne mitään sääliä äitiä kohtaan, matkaan on päästävä. Suosikkileirit: partioleirit, erityisesti purjehdukset.

Keskimmäinen on äitiinsä tullut, mielummin pysyy kotona.

aktiivinen ihminen, jota kiinnostaa uudet kokemukset ja jonka ei ole vaikea kohdata uusia tilanteita ja ihmisiä. itse en ole sellainen, mutta tyttöni on ja varmaan joskus vielä menee heppaleirille, kun vielä vähän tulee ikää lisää. On ollut päiväleireillä lähistöllä. Mulla on neljä lasta ja 2 näistä ei todennäköisesti lähtisi ja nuorimmasta en tiedä.

Kaksi lasta viidestä on meillä olleet sellaisia, jotka oikein intopiukkana ovat halunneet leireille. Jopa sellaiselle, jossa ollaan viikko kokonaan poissa kotoa - vasta tokaluokkalaisena.



Toinen näistä lapsista on itse asiassa aika sisäänpäin kääntynty tyttö, helposti loukkaantuva, ei mitenkään ihmissuhteiden mestari. Silti halusi mennä. Jäi oikeastaan arvoitukseksi miksi.



Toisesta taas on helppo tietää miksi leirit kiinnostavat. On lapsi, joka koko ajan kaipaa tekemistä ja uutta touhua. Todella positiivinen tapaus.



Loput kolme eivät ole kiinnostuneet. Kaksi voisi mennä jos kavereitakin menee, yksi ei ainakaan vielä, nyt tokaluokkalaisena, missään tapauksessa lähtisi mihinkään vieraiden ihmisten luokse tekemään jotain mitä ei etukäteen tiedä varmasti hauskaksi.

ihan normaaleja lapsia. Kotihoidettuja, olen ollut 14 kotona eli kotona aina joku, ehkä siks haluavat leirille, et pääsevät äidistä joskus eroon :D

jotka on aktiisivia, positiivisia, sosiaalisia ja jotka esim. harrastaa jotain jota leirilläkin harrastetaan.



Minä kävin joka kesä kuoroleireillä 7-vuotiaasta saakka, niitä rupesi odottamaan jo maaliskuussa :)

mutta en tykännyt niistä tekopirteistä yhteisleikeistä. Ehkä sen takia, että olin vähän arka eikä leirillä ollut ketään kavereita. Kotoa pois oleminen ja nukkuminen ei siinä ollut vaikeaa lainkaan. En tykkää edelleenkään mistään teennäisistä yhteisleikeistä, joita joissain työpaikan iltamissa leikitään. Niitä vetää aina joku kovaääninen määräilijä, jolle minun tekisi mieli sanoa, että pidä turpas kiinni, minä en mitään pupujussia esitä.

Ja olin tuollainen sosiaalinen, aktiivinen ja helposti innostuva. Leirit oli parhaita! Sai uusia kavereita, sai olla koko ajan ulkona, kutsuttiin vaan välissä syömään, yöllä oli jännää olla salaa hereillä tai yrittää hiippailla poikien puolelle, oli ihastumisia, koko ajan sai uida ja aina illalla saunoa, soutelemaankin pääsi, jne, jne.... Ja sitten ratsastusleirit! Heppahullulle leirielämästä tykkäävälle ihan parasta :)