onko syytä mennä lääkäriin ja jos niin mihin?

Kuulosaa siltä, että olet hieman tylsistynyt.

Mun mielestä pitäis ensin tehdä hommat ja sitten vasta harrastaa lisää. En vaan saa tehtyä. Eikä aikaakaan olisi.

Jos tuo on sulle uutta, se ei ole normaalia. Siis jokin muutos jaksamisessasi on tapahtunut. Milloin?



Oletko sairastanut flunssaa jonka "jälkitauti" tuo voisi olla? Jotkut potevat väsymystä ja saamattomuutta flunssan tai muun virustaudin jälkeen viikkoja.



Voiko sulla olla kehittynyt/kehittymässä kilpirauhasen vajaatoiminta?



Voiko hemoglobiinisi olla laskenut? Tummia/mustia ulosteita? Runsasta kuukautisvuotoa? Aikaisempia anemioita?



Stressiä? Stressaako ja ahdistaako sua teinisi koulunkäyntivaikeudet? Onko työpaikalla henkilöstöongelmia tms? Puolison kanssa miten menee? Onko aikaisempina talvina/keväinä ollut väsymystä tai masennusoireita?



Sinuna menisin ensin yleislääkärille, hemoglobiini, tai koko perusverenkuva olisi hyvä katsoa, samoin kilpirauhasarvot, ehkä crp. Sieltä se vyyhti alkaa keriytyä auki, oli ongelma missä päässä tahansa.

Minulla ainakin on tuommoisia kausia elämässä äajoittain ollut ja oikeastaan on talvisin jossain määrin aina. Itsestään on ohi menneet kun on vaan energiattoman kauden roikkunut jotenkin kiinni elämänsyrjässä ja odotellut.



Minusta on outoa, että nykyisin ihmiset ei salli itselleen luontaista vaihtelua jossa välillä on energisempi ja välillä haluaa vetäytyä ja olla vaan. Ei se ole mikään hoitoa vaativa ongelma että on kausi jolloin ei huvita mitään, jos kuitenkin selviää siitä mikä on ihan pakollista.

Kuulosaa siltä, että olet hieman tylsistynyt.

Ehkä sulla on ns. kaamos/kevätväsymystä? Hanki siis tosiaaan joku harrastus ja aloitaa voi vaikka iltalenkistä sauvakävellen. Muuta myös hieman päivittäisiä rutiinejasi, jo se voi piristää ja vilkastuttaa tavanomaisinn uriinsa turtunutta aivotoimintaa.

Ja entäs vitamiinit ja ravintopuoli yleensä?

Huolehdi myös niistä ja ethän syö liian raskaasti illalla?

Ilmiö on ns. hiipinyt viimeisen parin vuoden aikana. Ilmiö ei siis ole uusi, mutta ei se alkuperäistä minuakaan ole. Tilanne on ollut tämmöinen nyt ehkä jo vuoden. Hetken ehdin ajatella, että olisi tammikuulla helpottanut, mutta ei se helpottanutkaan, samaa rämpimistä tämä on kuin syksylläkin ja lähes koko ajan vituttaa.



En ole sairastanut mitään. Ei ole runsaita kuukautisia eikä mustia ulosteita. Stressiä toki on jonkun verran. Töissä on huonohko johto, mutta oikeastaan se ei edes koske mua. Teinin asiat on stressanneet mua koko sen koulunkäyntiajan, se on erityislapsi, mutta nykyään sekin on vaihtunut lähes vitutukseksi siitä, miten paljon sen eteen on tehty töitä ja nyt se kuitenkin menee kaikki hukkaan. Puolison kanssa menee ihan ookosti.



Ruoka- ja liikuntapuolesta sen verran, että syön melko terveellisesti yleensä päivällä lounaaksi salaattia ja keittoa ja illalla joku lämmin ruoka kotona. Mutta on totta, että meillä usein se lämmin ruoka syödään aika myöhään illalla, koska töistä tullessa en jaksa enkä ehdi ryhtyä heti mitään laittamaan. Liikuntaa ei varmaan tule ihan tarpeeksi, pyrin pääsemään viikolla kävelylle parina päivänä ja viikonloput me vietetään raksalla, jossa nyt ainakin tulee oltua pitkät päivät ulkona, vaikkei se ehkä kovin raskasta liikuntaa olekaan.

että saisitko apua psykologilla? Epäilen, että teinisi asiat ovat se, mikä sua rassaa nyt eniten, ja saisit sitten purkaa vitutustasi ja huoltasi siitä ulkopuoliselle.



Toiseksi tulee mullekin mieleen, että olet jotenkin liian vanhoilla urilla, sun olisi aika saada jotain uutta elämääsi vaikka sen järjestäminen ja aloittaminen tuntuisikin ensiksi "ylimääräiseltä" ja työläältä. Lähde vaikka paritanssikurssille miehesi kanssa ;)



Tai onko se se raksa, josta otat stressiä?



Kyllä musta kuulostaa, että joudut nyt ihan tosissasi tuota henkistä puolta miettimään ja sen kanssa töitä tekemään.



Mitä haluat elämältäsi?



4

mä olen eri vaiheissa istunut erilaisten psykologien vastaanotoilla tuon lapsen tiimoilta, mutta ei siitä lässytyksestä mitään oikeata apua ole. Siellä todetaan että kaikki menee päin persettä no voivoi ja miltä se nyt tuntuu no voivoi ja nyt sun olisi tärkeää löytää joku kanava, jolla selviät tästä. Vahinko vaan että tuo lässytys ei mitenkään lopeta sitä, että asiat menee päin persettä, eikä sitä että lapsen tulevaisuus vituttaa ja surettaa ja pelottaa, eenkä mä näe, miten mä voisin mistään löytää keinon olla ookoo siihen nähden että mun lapsen asiat menee päin helvettiä - itseasiassa mua loukkaa ajatus siitä, että jonkun mielestä se olisi mahdollista.



Mutta mä en myöskään jaksa enää. Nyt mä itseken töissä ja toivon, että kukaan ei tule mun huoneeseen.

Missä on sun elämänilo ? Kyllä minä menisin tk-lääkäriin ja katsoisin mitä ehdottaa. Ei terve ihminen ole aina väsynyt. Jotain fyysistä tai sitten masennusta. Mene nyt hakemaan apua , kun olet tilanteen huomannut. Hae apua itsellesi , ei teinisi asioihin. Oletko huolehtinut itsestäsi laikaan vuosikausiin ?

Kyllä toi musta taas on melko normaalia ja etenkin, kun sä kerroit et teillä on joku raksaprojekti meneillään, niin se jos mikä imee kyllä naisesta kuin naisesta energiat.

Kokemuksesta tiedän, miten tankkaa ja voimiakuluttavaa se aika on.

Kaikenlisäksi mulle kävi meidän raksaprojektin aikaan vielä sekin, että tulin 37 vuotiaana raskaaksi. Varo vain sinäkin, sillä tiedän muitakin, jotka ovat pamahtaneet talon rakennuksen aikaan paksuiksi.

ainakin minulla jatkuvaa väsymystä aiheuttaa kilpirauhasen vajaatoiminta. Olen itse sitä mieltä, että silloin jos itse miettii, että onkohan tämä normaalia ja pitäisiköhän mennä lääkärille, niin kyllä pitäisi. Ainakin itsellä on ihan eri asia tämä sairauden aiheuttama väsymys ja sitten sellainen väsymys joka tulisi siitä että on vaikka ollut ulkona koko päivän.