MAALISmammojen keskiviikko 7.12

Ovat sitten syöneet Mimmin turvaistuimen!! Ostin ystävältä edullisesti ihan uuden veroisen istuimen ja se on ollut varastossa.Nyt kun hain sen niin jopa oli hiiret tehnyt tuhojaan.Muuten olisi ollut korjattavissa,mutta turvavyön olivat melkein poikki syöneet.Kyllä v***ti!!!! Ei muuta kuin ostamaan uutta! Vähän mietin että voisko suutari sitä korjata,niis saisi siitä toiseen autoon isuimen..missä ei niin usein tarvisisi..Ei kai niitä voi korjata..



Rosa Iso hali ja voimia perheellesi!!



Coe Tervetuloa taas joukkoomme!!!



Minä oon juu yksi plussanneista! Alkuraskaus on ollut rankka pahoinvoinnin takia.Lääkkeet alkaa loppumaan ja olen kokeilut olla ilman.Ei tuu mitään.Oksentaminen alkaa heti aamusta.Aina ei edes nuo lääkkeet estä oksentamista..pahaaoloahan ne ei juurikaan vie pois,ainoastaan estää oksentamista.



Huomenna on se ultra.Pelkään sitä todella.En ymmärrä miksi? Enhän Mimmistäkää jännittänyt lainkaan.Tosin silloin oli sydänäänet jo kuultu..



Nyt Mimmi ei anna kirjoittaa enempää,yllätys yllätys!



Jouluntuoksuista keskiviikkoa!!



Tuulia,Mimmi 30.3 ja sykerö rv11+4

Voi kökkö, mikä aamu taas!!! Herätty on kuudelta ja koitin sitten aamupuuron kanssa kuningatarsosetta tarjota, mutta yrjöthän siitä jälleen tuli...joten piti siis pestä syöttötuoli, pöytä, lattia, tehä toinen puuro ja sekottaa siihen parsakaalia, koittaa syöttää taas ja sitte tyttö kylvettää, itse suihkussa käydä ja pesukone jyrrää mattoa ja vaatteita ja tyttökin jo nukkuu ekoja päikkäreitään. Eikäku johan se heräski taas, mut nyt saa isänsäkin jo vihdoin herätä, joten möykätköön, en JAKSA ny ruveta viihdyttämään... :/



Pitäs suunnistaa kaupoille joululahjoja funtsimaan ja joo, taiski tulla ensin vaipan vahetus hajusta päätellen.



Niin, sitähän mun pit kysyä, että kerääkö joku bonan etikettejä? Meiltä sais muutamia, kun ei tuo mein tissinarkkis noita kiinteitä kerkii niinpal kuitenkaan popsia, et myö se pistemäärä saatais kasaan.



T: Sola ja haisu

En tiiä muistaako mua kukaan, mut en oo pinoutunut aikoihin. Tietokone meni meil rikki ja nyt ollaan saatu se kuntoon. Vihdoin ja viimein. Nopsastee vähä taustaa. Mie 29 ja mies 35, esikoispoikamme syntyi 2.3 hätäsektiolla. Painoo oli 3745g ja pituutta 53cm. Tän hetkisii mittoja en tiiä, tänään ollaan menossa neuvolaan. Veikkaisin et paino on päälle 10kg ja pituus hipoo 80cm.

Poitsu konttailee jo mahottoman kovaa joka paikkaan ja nousee pystyyn ja kävelee sohvaa myöten. Hampaita on alhaalla 3 sekä ylhäällä 2,mut kolmas putkahtaa ihan pian.

Yöt poika nukkuu edelleen hyvin, 21-07 ei yöheräämisiä.

Apua kello on jo noin paljon, tarttee lähtee herättelee poitsuu. Meil on kahdeltatosta neuvola ja sitä ennen tarttee syödä.

Palailen kertomaan mitä neuvolassa sanottiin!

T:Mili ja poitsu

Sain minäkin aikaiseksi kirjoiteltua taas tänne.



Mä olen ollut sairaalassa kovien ylävatsakipujen takia viime viikolla, mitään syytä kivuille ei löytynyt vaikka kokeita otettiin.

Ja muutenkin tämä olo on ollut välillä pahoinvoiva ja väsynyt, mutta yritän taas ryhdistäytyä ja kirjoitella tänne.



Nyt mä olen flunssa kourissa, Hannalle tauti ei ole vielä iskenyt vaikka isukki olikin jo ennen mua tässä taudissa, Hanna vähän pärski tuossa parina päivänä ja toissapäivänä nenusta valui kirkasta nestettä, mutta tällä erää tauti tuntuu jäävän siihen, toivottavasti pysyykin poissa pieneltä.



Joululahjoja ollaan saatu osteltua jo suurin osa, vielä joitain paketteja puuttuu, mutta onneksi on jo näin hyvällä mallilla.

Jouluksi me ollaan menossa mun vanhempien luokse itä-suomeen, mä lupasin tehdä laatikot ja taatelikakun täällä ja varmaan jonkun jälkiruoka herkun tekasen myös, osan ruoista tekee äiti ja osa tehdään sitten yhdessä kun menemme sinne.



Neiti kun tuolta heräilee niin tarttee lähteä käymään kaupassa, taidetaan kävellä vaan tuohon lähikauppaan ruokaostoksille.



Talvisin terveisin hanneliini & Hanna

En ole minäkään paljoa tänne viime aikoina kirjoitellut. Tuo pojanpallero pitää niin hyvin huolen siitä, ettei mamma paljoa ehdi kirjoittelemaan! =)



Nyt olen flunssan kourissa ja poju päikkäreillä. Poika nousee kaikkea vasten pystyyn, joten silmistä ei pientä uskalla päästää hetkeksikään. Ryömii myös lujaa ja selittää kovasti mennessään. Hampaita ei vielä ole, niitä kovasti tässä odotellaan.



Kyllä tämä äitiysloma on ollut ihanaa aikaa! Olen nauttinyt täysin siemauksin joka hetkestä. Töihin paluu olisi edessä tammikuun lopussa. Kuinka muilla? Menettekö töihin vai jäättekö kotia?



Odotan jo innolla ensi kesää, kun muutamme omaan kotiin. Olemme myös päättäneet, että muuton tienoilla alamme toivomaan kakkosen odotusta. Ihanaa!



Hauskaa päivää kaikille maaliksille! (meidän pojustahan tuli hiukan ennenaikaisena helmikuun poika =) )



Nalle ja poju 9,5kk

Täällähän on uusiakin nimiä, heippa vaan :-D

Hanneliini, minne päin Itä-Suomea? Itse asun Imatralla.



Voi vitsi että oon onnellinen!!!! Viime yönä sain nukuttua melkein 7 tuntia putkeen! Luulin että eihän tuo neiti nuku yöllä kun vetäs eilen kahet megapäikkärit, 2.5 tuntia vaunuissa ja 2 tuntia vielä sisällä, siis toiset päikkärit. Mutta tuonne sänkyynhän tuo kuukahti klo 21, heräs kerran tos klo 12 ja sit nukkui seittemään. Annoin vettä klo 7 ja heräsin 8.30 siihen kun neiti kälätteli sängyssä. Voi tätä autuutta! ;) En tiedä johtuiko tämä siitä kun eilen annoin kotitekoista ruokaa kolmen päivän tauon jälkeen, onhan se täyttävämpää ja enemmän lihaakin...Että jos viime yönä ei sit nälkä kalvanut massua.

Niin ja sori hehkutukseni yövalvojille, voin kertoa että valvottu on täälläkin :)



Kohta anoppi tulee ja lähetään päiväkävelylle! Vien tosta cd:n valokuvausliikkeeseen ja teetän siitä joulukortit. Laiska kun olen, en jaksa nyt askarrella.



Täytyykin lähteä ruokaa tekemään. Onpahan iskällä sit ruoka valmiina kun tulee. Ressu heränny jo klo 2.30 (niiku joka aamu), ei varmaan ekana ole ruoanlaitto mielessä kun kotiin tulee.



Moi moi. T: Noora ja Nasulina

Pitkästä aikaa, ajattelin laittaa vähän meidän kuulumisia.



Meillä on ollut niin kovasti kaikenlaista menoa ja meininkiä, että en juuri ole koneelle ehtinyt. Muutaman kerran olen käynyt lukemassa teidän kuulumiset, mutta kirjoittamaan en ole ehtinyt lainkaan.



Jenna ei vieläkään konttaa, eikä ryömi. Yhä edelleen liikkuminen tapahtuu kierittelemällä ja peruuttamalla. Istuu tukevasti lattialla, mutta ei nouse itse istumaan. Sama homma seisomisen kanssa. Tönöttää hyvin tukea vasten, mutta ei osaa varmaan uneksiakaan itse ylös nousemisesta.



SOLANDRA: Minä kerään Bonaetikettejä. Ottaisin enemmän kuin mielelläni vastaan teille kertyneet etiketit. En viitsi tänne osoitettani laittaa, mutta lähetätkö sähköpostiosoitteesi mulle osoitteeseen kirppis@suomi24.fi, niin laitan sit sulle mun osoitteen. Ok?



Äh, nyt kuuluu lastenhuoneesta huuto. Palaan mahdollisesti pian takaisin.



Marju ja Jenna

Hermojaraastavaa huomenta... tänään on äitiliinillä ollu vähän pinna kireällä, kun itkukiintiötä on tuo neiti saanu kartutettua ihan kivasti. Mikähän siinä on, että täytyy joka asiaa itkeä? Puurossa oli kökköjä, silmätipat tuntu kurjalta ja lopulta vielä ulkovaatteiden pukeminen. Itkeekö teidän muiden murut vastaavia asioita vai onko tää meidän neiti tavallista ärtyvämpää sorttia? Nyt hän tossa ihan tyytyväisenä juttelee lattialla taasen. Hohhoijaa, ehkä vain joinain päivinä sitä on herkempi itkulle kuin toisina.



Joulustressiä pukkaa päälle. Kun ei osata päättää, mitä tekis, ollaanko aattona kotona kolmestaan vai mennäänkö mun tai miehen vanhemmille mummolaan jo aattona. Päätettiin jo, että voitais vielä mennä mummolaan 60 km päähän aatoksi, kun perheessä on vasta tuo 1 lapsukainen ja siinä mielessä ollaan aika mobiileja. Mutta äitini on sitä mieltä, että mun pitäis opetella laittamaan joulua täällä kotona, jotta osaan sitten, kun niitä muksuja on enemmän. ja kyläitäis sitten joulunpyhinä. Ja että meidän pitää luoda omia joulutraditioita, kun ollaan jo kolmikymppisiä. ihan pointtia tossa tietenkin on, mutta toisaalta meistä on ihan kiva, että aattonakin nähdään isovanhempia.



Voisinpa heittää GALLUPia: Oletteko aaton vain oman " ydinperheen" kanssa vai isommalla porukalla?



Toivon mukaan ette oo viime päivinä juuri tosta keskustelleet, kun en ole päässy koneelle...



Tänään on vähän tällanen mölli päivä, mutta eiköhän tämä tästä. Nyt neidille ruokaa nassuun!

Se olikin väärä hälyytys. Kunhan tyttö karjahteli unissaan jotakin.



Jenna on oppinut leikkimään. Yhdessä kasataan legoista torneja ja sitten rikotaan ne. Se rikkominen on kai se hauskempi juttu. Kaikki " palikka-jutut" on tosi kiinnostavia. Sellaiset missä laitetaan tietyn muotoinen palikka laatikkoon oikeasta kolosta ja sitten noi legot. Ne kiehtoo kovasti. Ja lukeminen on ihan in juttu. Edelleen suursuosikkina säilyy Voi ei Dumbo. Kirja luetaan useaan otteeseen ja siltikin meinaa tulla joka kerta itku, kun kirja laitetaan pois.



Mulla loppuu tänään äitiysloma. Aloitan siis huomenna hoitovapaan. Kodinhoidointukea hain siihen saakka, kunnes Jenna täyttää kolme, mutta alustavasti oon ajatellut olla kotona ensi vuoden. Katsotaan nyt sitten. Kaippa se lähinnä on tuo raha joka ratkaisee, kauanko sitä voi kotosalla olla.



Mitä te äidit, joiden lapsi ei vielä liiku, puuhaatte lastenne kanssa ulkona? Viikonloppuna me tehtiin Jennan kanssa lumilyhty. Tyttö istui lumihangessa ja minä väänsin palloja. Sitten iski kauhea pelko virtsatietulehduksesta ja eikun äkkiä lapsi pois hangesta. Mitä ihmettä siellä ulkona siis voi tehdä????



Taidanpa mennä puuron keittoon. Mukavaa keskiviikkoa ihan jokaikiselle.



Marju

Pikaisesti pääsin lukaisemaan tämän päivän kuulumisianne, kun poikettiin tänne Ivalon kirjastoon. Ollaan vietetty nyt 1,5 viikkoa Saariselällä ja vielä olisi toinen vastaava pätkä edessä. Mukavaa on ollut!! Laurikin on päässyt kylpylään ja pulkkakyytiin. Muuten ollaan hiihdelty, saunottu yms. mökkeilyyn liittyvää puuhastelua. Tänään on ensimmäinen päivä, kun on kunnolla pakkasta (-19). Jaahas, Lauri huomasi, että kirjaston hyllyistä voi vetää kirjoja alas... Palailen linjoille taas loppukuusta. Mukavaa joulunodotusta kaikille!!



Hurtta & Lauri

Heti alkuun HANNELILLE ylävatsakivuista: tutkittiinko voisko olla sappikivet? Mulla oli isoja ylävatsikipuja ja diagnosoitiin sappikivi-vaivoiksi vasta yksityisellä. Pitäis olla ihan rutiinihomma, eli näkyy maksa-arvoissa (tms), mut kun ei ole kyseisen taudin kohderyhmää (ylipainoiset, keski-ikäiset miehet) ei kunnallisessa tajuttu tutkia!



NALLELLE: Palailen minäkin työelämään pian. Poika menee tarhaan helmikuussa ja minä alan sitten pikkuhiljaa töihin, niin että maaliskuussa ois tarkoitus ihan täyttä 8-9h päivää ainakin 4 päivää ja ehkä yksi lyhyempi työpäivä viikossa.



Jouluksi mennään erämökille lappiin. Vanhempieni, sisarusteni perheiden ja mieheni tädin kanssa. Leo saa ahkion kyydissä köllötellä kun me muut hiihdämme mökille n.5km matkan. Toivotaan vaan ettei satu kovat pakkaset. Sitten täytyy miettiä ollaanko vaan vanhempieni luona Sodankylässä.



Leo on alkanut hiffata tuon seisomisen idean: ÄLÄ PÄÄSTÄ IRTI TUESTA JA KUN KAADUT, PYLLY EDELLÄ. Ei enää kaadu joka seisonnan lopuksi ja uskaltaa antaa olla itsekseen. Nyt on kumman hiljaa olkkarissa, kun itse makkarissa koneella.. Jaa, olikin turvallisesti lelulaatikon kimpussa.

Olen yrittänyt epätoivoisesti jouluostoksia suoritella, mutta Leo ei oikein tuo toppapuku päällä jaksa kauan tyytyväisenä vaunuissaan. Päädymmekin usein kaffelle ystävien kanssa ja ostokset jää tekemättä. Lähisukulaisille teetin ihanat Leo- kalenterit, joihin kirjoittelen valmiiksi merkkipäiviä, nimipäiviä ja muita mustutuksia. Lempparini ehdottomasti huhtikuu, jonka vedenalaiskuvassa Leo sukeltaa vauva-uinnissa levollisen näköisenä! Syyskuu: Leo omenien keskellä, on myös herttainen. Nyt alkaa näköjään hiipiä se kaiho " vauvaiästä" , josta kaikki niin hoki raskaana ollessani. Nauti, kun se on vielä pieni... Pojalla jalat alla jo ja kilojakin yli 10.. Ehkä kuitenkin vielä pieni.. ainakin tarhaan asti!



mie mietteissäni

Pitkästä aikaa minäkin hyppään mukaan... Lueskelin eilen sen verran pinoa, että sain käsityksen, että Coe on palannut?! Oonkin ootellut pitkään hänen kuulumisiaan. Ja onnittelut, jos senkin käsitin oikein, että hän on raskaana, syyskuussako oli la? Ihana juttu! :)

Moni muukin oli jo maaliksista plussaillut, onnittelut yhteisesti kaikille! Itsellä ei ole nyt sensuuntaisia haaveita, kyllä tässä ainakin pari-kolmekin vuotta katellaan.



Meillä on nyt opittu kunnolla ryömimään (muutenkin kuin taaksepäin ;) ) ja konttausaskeleitakin Aatu jo ottaa. Myös ylöspäin olisi jonkinlainen hinku, eli ottaa esim. sohvanreunasta kiinni ja yrittää kammeta, muttei vielä pääse ylös. Muutamat päivät on nyt olleet hirveätä kitinää, oikeastaan jo pari viikkoa, koska vieraanamme oli flunssa. Nyt on jäljelle jäänyt kova yskä ja se herättää yölläkin :( Syöminenkin on tämän takia ollut heikkoa.

Tissiä ei tahdo enää juuri ollenkaan, menee päiviä, ettei huoli yhtään kertaa, no, aika aikaa kutakin, vaikka mielellään oisin imettänyt sinne vuosikkaaksi. Korviketta juo mukista ja pullosta.



Mitähän sitten...? Yöunille meno on mennyt vaikeaksi, monesti pitää ottaa vaunut avuksi, kun ei parinkaan tunnin nukuttamisen jälkeen nukahda muualle.

Muutenkin tuntuu, että tämä 8kk ikä on ollut vaikeampi, kuin tähänastinen taaperrus yhteensä, allekirjoittaako muut tätä? ;) Hampaidentulo ja tämä flunssa tietysti vaikuttaa meidän kohdalla jonkun verran asiaan, mutta muutenkin. Aatulla on nyt kaksi hammasta alhaalla ja ylös nähtävästi on tulossa nyt.



Muutakin uutta varmasti on tapahtunut ja poika oppinut, mutta nyt en ehdi enempää kirjoitella. Täytyy taas alkaa kirjoitella useammin, taitaa olla kuukausi ellei enemmänkin, kun viimeksi olen kirjoittanut tänne. Pitää mennä syömään, ennenkuin poitsu herää uniltaan.



Neiti+Aatu 16.3

Ja kiitoksia kaikille minua muistaneille =)



Isä on nyt paremmassa hoidossa yliopistollisessa sairaalassa, eiköhän ne siellä saa isipapan kuntoon. Harmittaa vaan, kun en pääse katsomaan, kun on tuota välimatkaa..



Siitä pääsenkin joulunvietto-kysymykseen. Mennään pohjoiseen, missä molempien perheet asuu, ollaan jouluaatto miehen kotona ja joulupäivä mun kotona. Ensi vuonna sitten taas toisinpäin. Tällä kertaa mennään lentokoneella, mutta onko kukaan ajanut pitempää matkaa näin pienen kanssa? Miten on sujunut? Meillä siis matkaa 800 km.



Eeli on nyt nukkunut tosi monta yötä peräkkäin hyvin, MUTTA huutaa illalla, jos yritetään saada yksikseen nukahtamaan sänkyyn.. Onko kellään mitään vinkkejä, miten saisin sen rauhoittumaan omaan sänkyyn? Ei ole meinaan mitään pikkuininää vaan suoraa huutoa kovaa ja korkealta :)



Rosa, Eeli 8,5 kk ja pörpylä rv 14+5

Täällä taas/edelleen rytmit päin per...sikkaa! Eli kun kahdeksalta tyttö heräsi niin vasta 11.30 meni ekoille päikkäreille. N. 13 heräsi ja siitä saakka on ollut nyt hereillä, eikä minkään näköisin väsymyksen merkkejä ilmassa. Välipala (200 ml velliä) " nautittiin" taas osissa ja n. 1,5 h kuluessa ja viideltä olisi jo taas ruoka-aika. Että kuinka mahtaa ruoka tehdä kauppansa. Jos sen jälkeen taas unet kutsuisivat.



Eilen annoin muuten ekaa kertaa iltapuuroa ja sehän upposti kuin häkä. Iltamaito ennen nukkumaanmenoa sitten taas ei uponnutkaan. Muutenkin on tuo nesteiden nauttiminen vaan entisestään meidän Helmillä vähentynyt. No, joka tapauksessa tyttö nukkui kuitenkin 21.15 - 8.00 heräilemättä. Mutta että kahtena viime päivänä on tuo päivällinen jäänyt kokonaan syömättä. No, minkäs teet, jos ei syö tai juo, niin en voi pakottakaan. Kai se lapsi itse tietää, onko nälkä vai ei. Meillä kun ei todellakaan silloin syödä, jos ei nälkä ole. Tai juodakaan sen puoleen.



Korvapuusti kyseli joulusta. Me mennään Itä-Suomeen anoppilaan. Joka toinen joulu on oltu siellä ja joka toinen mun vanhempien luona. He tosin lähtevät tänä jouluna Thaimaahan siskoni perheen luokse.



Meilläkin on alettu ryömiä nopeampaan tahtiin viime päivinä ja on tullut ihan selvästi sitä, että tehdään varmasti sitä, mistä kielletään. Johtoja mennään nakertamaan, videot, lehtiteline ja ne lehdet on tosi pop. Ja niiden luokse kyllä ryömitään kovaa vauhtia. Sitten taas, jos yritän kutsua luokseni, niin ei. Silloin lyödään mahalleen lattialle ja sätkitään jaloilla ilmaa. Konttausta on nyt opeteltu sen reilu 2 kk, mutta edelleenkään ei sillä tyylillä edetä. Seisominen on huojumista, kävelyttäminen onnistuu ehkä viiden askeleen verran. silloinkin vartalo on taipuneena lantion kohdalta, joten ei varsinaisesti varata jaloille. Istumaan Helmi ei itse nouse, mutta tukevasti istuu, kun istumaan asetan. Heijasteetkin toimii. Ainakin sivuille. Kirjoista Helmi ei ymmärrä mitään. Ne vain laitetaan suuhun ja revitään tai imeskellään mössöksi. Ne paksu- ja kovasivuiset kirjat ois tietty tuon ikäiselle onnenomiaan, mutta jotenkin me ei olla saatu aikaseksi lukea/katsella kirjoja. Ja puhuminenkin näin kahden jää melko vähälle. Milloinkahan tuo tyttö oppii puhumaan???



Me ei juurikaan olla oltu ulkona leikkimässä. Eipä tuo helmi siellä mitään pystyisi tehdä, kun vaan istua tököttää märässä sohjossa. No on tuossa sisäpihan leikkipaikalla vauvakeinut, että siihenhän tietty voi virittää, josko se olisi kivaa. Ajattelin vaan, että sitten, kun jo vähän konttaa tai kävelee, niin sitten vasta mentäs ulos leikkimään. Ja kun tuo leikkiminenkin on vähän sitä sun tätä. Lähinnä hakataan lelulla lattiaa tai imeskellään sitä. Helmilläkin on sellanen " palapeli" , missä eri muotosia paloja laitetaan oikeen mallisiin koloihin, mutta ei se oikein vielä ymmrrä, että ne palat pitäs pudottaa siitä kannesta läpi laatikkoon. Lähinnä se vaan paukuttaa niitäkin lattiaan ja imeskelee. Mutta, eipä kai sitä voi ihmeitä tuon ikäseltä odottaa. Ajallaan sitten.



Tjaahans. Josko sitä lähtis safkaa Helmille laittamaan, ja toivottavasti sitten petiin. Meillä on viime aikoina ollut päikkäreille ja yöunille meno yhtä mylläämistä ja huutoa. Sängyssä käännytään milloin mitenkin päin, ja mikään ei tietty ole hyvin ja sitten pitää itkeä ja itku ei lopu vaikka otan syliin tai teen mitä vaan. Tuntuu, että Helmi vaan ärsyyntyy siitä enemmän. No, olen siiten antanut möykätä rauhassa sängyssään. kyllä se sinne yleensä itsellään on kuukahtanut.



Mutta joo, eipä tän enempää.



lehtovi & Helmi 28.3.

Kerkesin nyt vasta uudelleen koneelle. Meil oli neuvola tos puolenpäivän aikaan ja veikkasin aika lähelle poitsun mitat. Pituus 78cm ja paino 10,2kg. Pituutta oli tullu edelliseen neuvolaan verrattuna (joka oli 17.10) 4cm, kyllä on huomannu vaatteista. Kaikki ruvennu jäämään pieneksi, ei auta muu ku lähtee vaateostoksille.

Joku kyseli galluppina mitä jouluna?

Myö ollaan kotoon ja meille tulee miun kaks siskoo ja veli perheineen ja sit miun vanhemmat.(Meit on yhteensä 10aikuista ja 7lasta) Lupauduin tos kesällä et joulu vietetään meil ja mie järkkään kaikki. (Pukin, ruuan ym.) Aikasempina vuosina sisko on järkänny kaikki.Nyt kyl vähä harmittaa ku tuli luvattuu mut ei maha minkään, kaipa siit jotenkin suoriutuu.

Mites ootteko jo ostaneet kaikki joululahjat? Mie ihme ja kumma oon, yleensä on käynny niin et vikalla viikolla oon vast tajunnu et koht on joulu eikä ainuttakaan lahjaa oo ostettu. Nyt on sen puoleen rauhallinen mieli.

Tarttee taas lopetella, poitsu heräs päikkäreiltä.

T:Mili ja poitsu

Eka työpäivä takana. Oli kivaa ja vauhdikasta! Tässä jaksossa opetusta ei ole niin paljon kuin sitten loppukeväästä, joten sopii kuvioihin. Suunnitteluun aion kyllä käyttää aikaa, tulevaa kevättä jo silmäilen. Illallakin vielä, kunhan pojat nukkuvat.



Kotona kaikki oli mennyt hyvin. En kyllä ennättänyt edes viestitellä miehelle päivän aikana, mutta oli levollinen olo. Ja Tuttelikin oli maistunut oikein makoisasti. Äsken sitten tissittelyä. :) Mies lähti vuorostaan töihin, tulee joskus yöllä. Minä jo olen pari tuntia häärännyt keittiössä valmistaen huomista ruokaa ja välissä lasten kanssa palikoitakin pinonnut. Kakkosen lastenohjelma menossa nyt, niin hetki koneella - esikko tykkää tuosta dino-ohjelmasta. Topsanteri syö tavoilleen uskollisena sukkaansa.



Me just ajoimme " itsenäisyyslomalla" melkoisen matkan autolla. Yhtenä päivänä vajaa seitsemänsataa ja sitten parin päivän kuluttua sama reissu, kun palasimme kotiin. Hyvin matkat menivät! Aika usein välillä sai pysähdellä, mutta sitten kun molemmat nukkuivat, niin päästiin kerralla pidemmälle. Eilen lähdimme kotimatkalle aamulla kasin maissa ja ja illalla olimme kotona kuudelta. Ei nyt sitten ihan vähään aikaan houkuttele reissaaminen. Mutta kivaa oli!!



Joulun vietämme kotona. Tämä on ensimmäinen joulu tässä kodissamme, joten aiomme ottaa kaiken irti lomasta ja levätä - minulla reilun viikon mittainen joululoma ja mies siis myös kotona.



Mitäs vielä? Marju kyseli ulkoilusta. Vauvakiikkua kannattaa kokeilla, jos on läheisellä leikkikentällä. Sitten jos on jokin talja tms. niin pulkkaan ja menoksi!



Nyt pyykkihommiin. Huomenna menee iltakin töissä. Onneksi mummi tulee lastenkaitsijaksi. Mies on tosiaan vielä loppuviikon iltatöissä ennen kuin jää kotiin. Viikonloppuun!!



Pippandii ja pojat

En meinannut jaksaa enää kirjoitella, mut sit tajusin, että huomenna alkaa taas nettipimento.. Me lähdetään maalle ja tullaan viikon kuluttua takaisin.



Kaisa on selvästi vaihtamassa rytmiään. Kuulostaa samankaltaiselta kuin teillä, Lehtovi. Kaksiin päiväuniin ollaan siirtymässä, täytyy sitten koittaa saada ne ruoka-ajat sovitettua unien mukaan. Ja illalla pitää jaksaa keksiä viihdykettä toisensa perään, muuten menee likalta hermo.



Jaksoin onneksi raahautua eilen sinne nyrkkeilyyn, teki totutusti hyvää. Nyt onkin lihakset hellinä.



Jep, taidan mennä pakkaushommiin. Ja sitähän riittää, vaikka ei olla kuin viikko pois kotoa.



kua ja Kaisa 25.3