Lue keskustelun säännöt.
Huumeiden käyttö on leima, josta ei pääse koskaan eroon!
17.01.2013 |
Pahempaa varmaan kuin rikollisena olo. Elämäni heikkona hetkenä käytin huumeita ja olen ollut tästä aina rehellinen. Raskausaikana tämä johti siihen, että jouduin juoksemaan seulassa koko ajan. Nyt tästä aikaa melkein 10 vuotta. Haluamme lapsia ja emme saa. Nyt pitäisi alkaa lapsettomuushoidot, mutta eivätkä alakaan ennen kuin suostun seulaan, keskusteluihin yms. Ja siltikin hoidot voidaan evätä. Tuntuu niin uskomattomalta, että asia voi edelleen nousta edelleen esiin. Ihan kuin tällä elämällä mitä tässä välissä on ollut ei ole mitään väliä.
Kommentit (3)
Tänään aloin lapsettomuuslääkärillä vaan poraamaan kun tuntui, että muutenkin niin rikki tämän lapsettomuuden kanssa ja sit pitää vielä vanhoista asioista selitellä ja todistella. Pelkään, että tulee vielä lisää seuraamuksia tms.
Tyttäreni isä on erittäin riippuvainen huumeista ja ei ole enää elämässämme. Olen ajatellut viedä tytön psykologille juttelemaan, kun vaistoan, että kuitenkin isän tilanne häntä kalvaa. Nyt en uskalla tehdä sitäkään kun pelkään että lapsettomuus hoidot evätään jos näyttää siltä, ettei meillä ole ns. tasapainoista jos lapsi joutuu psykologillekin.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
10v on pitkä aika. Onko seulojen tulokset tallessa koko 10v ajalta? Meinaan vaan että olis aika vankkaa näyttöä että tosiaan käytit vain kerran ja aiot pysyäkin kuivilla. Puhtaat paperit 10 vuoden ajalta antais jos jotain auktoriteettia sanoa nätisti "Turpa kiinni niistä huumeista."
Toisaalta en tiedä voiko siellä terveyskeskuksessa tai neuvolassa tai missä ikinä yksittäinen hoitaja tietää että olet käyttänyt vain kerran ja 10v sitten. Sun tarkkoja potilastietoja tuskin näkee monikaan. Siellä vaan hoitajalle näkyy tietokoneen näytöllä merkintä että tälle likalle on varattu huumeseula. Niillä on joku protokolla mitä ne seuraa.
Sun täytyy itse mainita keskustelun aikana että kokeilit kerran ja se oli 10v sitten. Siitä lähtien sua on seulottu ja sua alkaa pikkusen tympimään koko juttu, 10 vuoden turhien seulojen jälkeen. Suoraan sanoen, sun täytyy nostaa asiasta pieni meteli niille. Se on ihan täysin mahdollista että heidän näkökulmasta he eivät voi nähdä miten kauan sinä olet ollut kuivilla.
Lapsellani on autistinen häiriö ja vaikka tiedetään, ettei sellaista aiheuta mikään kasvatus tms., silti vaan tässä täyttelen hoitotahoa varten lomaketta jossa kysellään pilkuntarkasti mielenterveysongelmat, niiden kesto ym. Yritä tuohon nyt saada sitten mahtumaan vielä sekin, että masennus ei käytännössä vaikuttanut lapsen hoitoon koska sain apua, hoitoa ja mieskin jäi koti-isäksi...tuntuu, että masennukseeni tartutaan aina vaan uudestaan ja se turhauttaa. Joo, olin masentunut- entäs sitten? Pääsin siitä yli, olen täysin toimintakykyinen nykyään ja minulla on koko ajan ollut tukiverkko kunnossa sekä erittäin hyvä mies rinnallani.