10v pelkää silmätippojen laittoa hysteerisesti.

Vain Suomessa ollaan niin barbaareja, että tuollaiset tutkimukset tehdään ilman kunnon kivun lievitystä. Vaadi nukutus!

Mutta se koko tippojen laitto pelottaa lasta ihan hirvittävästi. ap

Oletko laittanut tipat óikein, siis venytät alaluomea reilusti ja laitat tipan siihen "taskuun" etkä silmän päälle?

MITEN sä tutkit silmänpohjat nukkuvalta? Kun tutkimuksen aikana täytyy saada tutkittava liikuttamaan silmiään ja fokusoimaan katseensa yms? Ootko ikinä ollut silmätutkimuksesa?



Mutta ap:lle, mikä siinä niin pelottaa? Eihän se nyt mukavalta tunnu, mutta eihän se nyt satukaan, enemmänkin epämiellyttävää, kun silmä hetkellisesti kuivuu. Ja tietysti sitten se aika kun se pupilli on laajentunut näkeminen on vaikeaa, mutta eihän se loputtomiin kestä. Pystyisittekö puhumaan tuon läpi ennen lekuria, käymään läpi syyt miksi tuo tehdään ja mikä voi olla seuraus jos tuota ei tehdä? Ja sitten lahjontaa päälle...

Meillä oli vastaava ongelma, mutta kun lapsi sai laittaa tipat itse, meni ihan hyvin. Häntä siis ei kammottaneetkaan tipat itse, vaan se että toinen ihminen tulee siihen silmän lähelle tekemään jotain, eikä hän ole itse kontrollissa tilanteesta.

pelkää kaikenlaisia neuloja ihan hysteerisesti: rokotuksia, verikoetta, mitä vaan missä ihoon tehdään reikä. Tietää, ettei se pahemmin satu, mutta silti järki ei voita. Taju saattaa lähteä, kun jotain toimenpidettä tehdään. Ennen sitä vapisee ja itkee lasittunein silmin. Eli en osaa auttaa, mutta tiedän hyvin ongelman. Täytyy vain toivoa, että aika korjaa asian.

Ehkä se lapsi voisi kotona olla rauhassa kuin äiti siinä kiusaa asiasta?



Anna ammattilaisten hoitaa työnsä ja lapsi saa jännittää.



Siis ihan kamalaa!!!! IIIIIIIK! Jännää vähän lisää!!!! :(

kynnenvuotias osaa kyllä jo, kun vähän neuvoo. Silloin hänen ei tarvitse pelätä, että joku tökkää silmään (kyllähän selaista aikuinenkin pelkää, ja mieluummin laittaa silmätippansa itse) vaan pystyy itse kontrolloimaan tilannetta.

En tajua miksi tämmöisillä asioilla kiusataan ihmisiä. Lapsillekin voi antaa mietoja rauhoittavia tuommosiakin toimenpiteitä varten niin eivät turhaan pelkää.



Kehitystä tälläkin saralla on sentään tapahtunut. Sairaaloissa sentään antavat rauhoittavia ennen leikkausta. 70-luvulla vielä kantoivat väkipakolla itkeviä ja huutavia lapsia nukutettavaksi ja leikkaukseen.

mikä siinä niin pelottaa?

Jotkut pelkää pimeää, jotkut korkeita paikkoja, jotkut avaria paikkoja, tai ties mitä ihan ilman mitään syytä.

Koulukaverini pelkäsi hysteerisesti perhosia.

pelkää kaikenlaisia neuloja ihan hysteerisesti: rokotuksia, verikoetta, mitä vaan missä ihoon tehdään reikä. Tietää, ettei se pahemmin satu, mutta silti järki ei voita. Taju saattaa lähteä, kun jotain toimenpidettä tehdään. Ennen sitä vapisee ja itkee lasittunein silmin. Eli en osaa auttaa, mutta tiedän hyvin ongelman. Täytyy vain toivoa, että aika korjaa asian.

En ole kouluajan jälkeen koskaan käynyt missään terveystarkastuksissa enkä rokotuksissa koska kammoan niin paljon neuloja. Kuolen mieluummin vaikka johonkin tautiin ennen kuin menen lääkäriin pisteltäväksi ja ronkittavaksi.

Minä pelkäsin lapsena samaa asiaa, ja minulle silmätipat laitettiin niin, että makasin selällään ja laitoin silmät kiinni ja tippa tiputettiin silmän sisänurkkaan, ja sitten räpyttelin silmää, niin se tippa valui silmään.

silmätippakammoinen. Tipat eivät satu, mutta silmät ovat jotenkin niin "arat" ja "henkilökohtaiset", että mulle tulee pakokauhu kun jonkun pitää niihin jollain lailla puuttua. Itse pystyn itselleni silmätipat laittamaan, mutta noissa tutkimuksissa se on aina hoitohenkilöstö joka tipat laittaa.



Pari vuotta sitten kävin laserleikkauksessa, ja se se vasta tuskaa olikin, mutta onneksi sain rauhoittavaa leikkausta varten. Muuten siitä ei olisi tullut mitään.



Neuloja en pelkää, enkä hammaslääkäriä, mutta silmalääkäri on pahinta mitä tiedän.

laittaa ne tipat parhaimmillaan niin vilkkaasti, ettei sitä ehdi edes huomata.



Mutta suosittelisin ottamaan Diapamin. Eiköhän ne sitä voi siellä lekurissakin tarjota, jos niille selittää, että muksu ei kestä toimenpidettä ilman pientä sedaatiota.

oikeastiko kuolisit mielummin, kuin antaisit itseäsi pistettävän :D Oma lapsi ei aiemmin tykännyt piikeistä ollenkaan, mutta sitten sairastui diabetekseen. Pakolla piti insuliini pistää aluksi.

Nyt lapsi piikittää itseänsä 7 kertaa päivässä ilman mitään kauhua. Ja jos insuliinia ei pistä, kuolemahan siitä tulisi. Silmätippojen laitto on aina hoitunut sairaanhoitajan toimesta, joten sitä ei ole tarvinnut kotona jännittää.

pelkää kaikenlaisia neuloja ihan hysteerisesti: rokotuksia, verikoetta, mitä vaan missä ihoon tehdään reikä. Tietää, ettei se pahemmin satu, mutta silti järki ei voita. Taju saattaa lähteä, kun jotain toimenpidettä tehdään. Ennen sitä vapisee ja itkee lasittunein silmin. Eli en osaa auttaa, mutta tiedän hyvin ongelman. Täytyy vain toivoa, että aika korjaa asian.

En ole kouluajan jälkeen koskaan käynyt missään terveystarkastuksissa enkä rokotuksissa koska kammoan niin paljon neuloja. Kuolen mieluummin vaikka johonkin tautiin ennen kuin menen lääkäriin pisteltäväksi ja ronkittavaksi.