Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

4v. kysyy monesti että olenko iloinen kun on 2 lasta??

Vierailija
06.12.2005 |

Ja hänen pikkuveli on nyt 4 kk.

Vastaan aina että olen iloinen ja on mukavaa kun on 2 ihanaa lasta..

mutta jotenkin välillä mietin kun saattaa 2-3 kertaa päivässä kysellä..tätä on nyt muutaman päivän kestänyt.

Mitäpä arvelette - onko jotain mustasukkaisuutta vielä vai?

Kommentit (5)

Vierailija
1/5 |
06.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

ihan vaan lapsi haluaa kuulla että myös hän on edelleen tärkeä. Mustasukkaisuus saattaa iskeä vasta silloinkin kun vauva alkaa liikkumaan tai jossain muussa vaiheessa, ei välttämättä heti kun vauva tulee kotiin. Kannattaa vaan joka kerta huomioida se lapsen kysymys kunnolla ja selittää miksi olet iloinen tästä 4 vuotiaasta niin ehkä hän lopulta uskoo että vauva ei täysin ole häntä syrjäyttänyt. Annat lapsen osallistua vauvan hoitoon ja muistat kehua kuinka hieno ja maailman paras isoveli tai -sisko hän on. :)

Vierailija
2/5 |
06.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

esim. " olet ihana poika, olet äidin oma poika" jne. ts. että osoitat että lapsi on tärkeä omana itsenään eikä vain isoveljen roolissa.



Ja joskus voisit esittää vastakysymyksen: onko hän iloinen kun on pikkusisarus

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/5 |
06.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

t. edellinen

Vierailija
4/5 |
06.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset


Voisiko olla niin, että kun vauva syntyi, ehkä kauppareissulla ohimennen naapurin kanssa juttelussa on naapurin rouva sanonut " eikös ole hienoa,kun on kaksi lasta, sisarukset" tms. Tähän suuntaan?

Vierailija
5/5 |
06.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meidän 5-vuotias esikoistyttö kyseli yhteen aikaan useinkin, että " onko äiti sinusta kiva kun on kolme lasta" , " oletko sinä toivonut meitä" , " ollaanko me sellaisia lapsia mitä sinä olet toivonut" , " onko sinulla rankkaa kun pitää hoitaa kolmea lasta" .



Tuonikäinen osaa jo hyvin " lukea rivien välistä" , kun joskus valitan jollekin uupumustani tai muuten vain tuskastun tuon kolmikon temppuiluihin. Ja tottakai lapsen on tärkeä kuulla, että on toivottu ja ihana lapsi juuri sellaisena kuin on!