Mies on poltellut salaa hamppua, meillä on pieni lapsi.

Otsikko on nyt vähän mitä on mutta itse asiaan. Olen nyt koko yön yrittänyt etsiä jostain apua ja vastauksia vaikeaan parisuhdetilanteeseeni. Olen ollut mieheni kanssa 4 vuotta joista olemme olleet 3 vuotta naimisissa. Suhteemme on ollut täydellinen ja se on muuttanut meitä paljon. Hylkäsimme vanhan elämäntyylimme toistemme vuoksi. Minä join päivittäin ja mieheni poltteli hamppua ja käytti lääkkeitä väärin ja paljon. Olimme seurustelleet puoli vuotta kun saimme lapsen. Kaikki oli hyvin, ei mitään ongelmia. Olimme kun mikä tahansa muukin perhe, kunnes reilu vuosi sitten mieheni kärysi ekan kerran hampusta. Väitti että se oli vain se yksi kerta ja siihen se jäi. Tiedän kyllä ettei hampun polttaminen ole niin iso juttu joskus ja jouluna. Mutta silloin kun perheessä on lapsia, tilanne on toinen. Ensinäkin jos sossun tädit saisi tietää että perheessä toinen polttaa hamppuaa siitä tulisi iso juttu. No miehelläni alkoi tuolloin myös mielenterveysongelmat esiintyä, joita sillä ei ollut ollut koko suhteemme aikana. Oli kyllä ennen suhdettamme ja on syönyt koko ajan lääkkeitä niihin. Mies perusteli hampun polttoaan tyhmänä päähänpistona joka ei toistuisi enää koskaan. No uskoin tietenkin, koska ymmärsin että mies oli ahdistunut. Tuin häntä ja koitin painottaa että asioista tulisi puhua. No sitten 4kk myöhemmin mies käytti taas hamppua ja teki katoamis tempun. No löytyi se mies kun puoli päivää sitä etsin. Nyt kuitenkin eilen selvisi että tätä hampun käyttöä on ollut enemmänkin. Siis useita kertoja ihan suhteen alusta asti. Mutta nyt tuntuu siltä että tämä tilanne on kärjistynyt ja mies vaatii että saa käyttää jotain muuta kun alkoholia saadakseen ns nollata päänsä. Itse en pidä ideaa ollenkaan hyvänä koska meillä on lapsi, enkä muutenkaan. Mitä pitäisi tehdä? Olen sanonut miehelle että en hyväksy sitä että se käyttää mitään mutta nyt hän on sitä mieltä että hänen on saatava käyttää. Siispä hän nyt on kotona yksin ja sekoittaa päätään muskottipähkinällä!! En tiedä mitä teen mieheni kanssa koska en halua erota mutta me ei voida enää luottaa toisiimme, eikä me päästä tästä asiasta yhteisymmärrykseen. Tiedän että mies ei luovu kannastaan, ja minä taas haluan että lapseni saa raittiin ja turvallisen kodin. Olenko liian ilkeä jos annan miehelleni 2 vaihtoehtoa joko minä ja lapsi tai sitten muuttaa muualle asumaan?? Auttakaa nyt ihmeessä! en tiedä miten tätä rikkinääistä parisuhdetta saa enää kasaan!!!