Lasten yksinolosta oli äskettäin puhetta..
en ihan tarkkaan muista mutta olin sitä mieltä että alakoululaisia ei saa jättää yksin koko päiväksi..suurin osa oli sitä mieltä että tottakai voi..miettikää nyt hyvät ihmiset uudemman kerran mikä on tärkeää.
Katoamistapauksesta en tiedä mitään mutta jos/mikäili uutisointi pitää paikkansa niin tämäkin kadonnut pikkupoika nähty viimeksi ip..illalla joulujuhla ja kaikki, eikä kukaan oikein tiedä missä on ollut eikä huomaa mitään ennenkuin illalla kahdeksan aikaan..kyllä on liian pikkusia olemaan yksikseen, vai onko joku toista mieltä?
Me kaikki tietenkin toivomme että tähän saataisiin onnellinen loppu, huoli ja tuskahan on tietenkin hirveä..liikuttaa kyllä meitä ihan tuntemattomiakin.
Kommentit (9)
Kuten onko uusi omakotitalo tärkeämpi kuin äidin yhdessäolo ja lastensa kanssa ja heistä huolehtiminen.
mutta lohdun sana sulle: itse olin alakoululaisena kaikki iltapäivät yksin, kun vanhemmat olivast töissä. Se ei minua ahdistanut, aina löytyi siksi aikaa lukemista ja tekemistä. MItään katastrofia ei koskaan sattunut. Ei koko maailman lapsia voi laittaa turvahäkkiin, vain siksi että välillä lapsia menehtyy. On tilastollinen pakko, että välillä käy todella murheellisiakin asioita. Sille ei voi mitään. Nyt toivotaan, että Arttu silti löytyy jostain. Ei tällä asialla ole lasten yksinäisyyden kanssa välttämättä mitään tekemistä vaan esim. uhkareohkeuden tai silkan sattuman tai vaikean astmakohtauksen tms.
Ja anteeksi, en ole seurannut tätä tapausta kovin tarkasti.
Mutta täällä av:lla aina toitotetaan kuinka missään muualla kuin Suomessa lapsi ei voi olla yksin ja kuinka suunnilleen kaikkialla muualla on rikos jos alle 12-vuotias on minuutinkin yksin kotona jne.
Tällä viikolla olin saattamassa lapsia koulubussille, kun USA:laisten sisarusten äiti toi vain vanhemman lapsen bussille, nuorempi (8 v) oli jäänyt lepäilemään sohvalle, koska oli hiukan kipeä. Äiti jatkoi matkaa koululle vapaaehtosityöhön muutamaksi tunniksi. Ja ei, isä ei ollut kotona eikä kukaan muukaan, vaan äiti kertoi iloisesti että he's just fine with DVD:s and some snack. Ja pidän ko. äitiä erittäin vastuuntuntoisena, osallistuvana, mukavana ja fiksuna tyyppinä. Mutta vankilaanhan hän USA:n lakien mukaan kai kuuluisi.
Ehkä vähän asian vierestä, mutta kuitenkin.
silti tietenkin voi käydä jotain, kuten voi jotain käydä myös silloin, kun ei ole yksin
turvalliset näinä aikoina koko päivän yksi olevalle lapselle kun ei aina aikuisellekaan. Eivät todellakaan oe, näin se vaan menee, kuka jättää edes koiraa kaupan eteen yksikseen odottelemaan..ei yksikään vastuullinen koiranomistaja.
Mutta sehän on vain valintakysymys, mitä pitää tärkeänä, niin se menee, on valinnan vapaus- ja vastuu jokaisella vanhemmalla.
Tottakai onnettomuuksia voi sattua mutta aikuisen tehtävä on minimoida riskit, ei alakoululainen siihen yksin kykene.
ole huomattu ennen kahdeksaa, silloin on soitettu poliiseille, sitä ennen on varmaan pitkään odoteltu vähän vihaisinakin, kun ei poikaa kuulu eikä vastaa puhelimeen, soiteltu kaveriden vanhemmat läpi jne.
Varmasti siis poikaa on odoteltu ja ihmetelty, missä se on, jo tunteja aiemmin.
eikä myöskään pullossa. Joka sekuntti ei myöskään voi vahtia lasta. Onnettomuudelta ei voi suojella edes vaikka seisoisi vieressä.
Ei voi kuin kasvattaa lasta pikkuhiljaa niin että hän ottaa myös itse vastuuta omasta itsestään ja tekemisistään. Pitää myös uskoa siihen että kaikki menee hyvin, koska koko aikainen pelko kaikkea kohtaan ei ole hyväksi kellekään.
ei ole kamalaa, mut jos jatkuvaa, niin onhan se huolestuttavaa sen muksun kannalta. Siis jos jatkuvasti koulun jälkeen on yksin tyyliin klo 20 asti, se, että yksittäisen syyn vuoksi kerran on näin, ei oikeasti ole vakavaa.
Mutta emmehän tiedä Artun osalta miten on normaalisti.
Ja en siis mitenkään halua syyllistää tai aiheuttaa pahaa mieltä kadonneen pojan perheelle, vaan minusta suomalaisessa kulttuurissa lapset jätetään pärjäämään yksin ihan liian pieninä. Monissa muissa maissa iltapäiväkerhot ja harrastukset jatkuvat koululla suoraan oppituntien jälkeen, tai toinen vanhempi (yleensä äiti) tekee osapäivätyötä ja on kotona odottamassa lapsia. Näistä molemmista voitaisiin ottaa tännekin mallia.