Te, joilla varallisuutta asuntoa lukuunottamatta on yli 100 000€ / sen arvosta,

noin 140 000, omia säästöjä muutama kymppitonni

Olemme eläneet säästeliäästi. Ja olemme saaneet isompia lahjoituksia vanhemmilta jo nyt heidän elinaikanaan.

mutta miehellä kyllä. Ihan on omista tuloistaan säästänyt (osakkeisiin).

aika vanhanaikaisesti olen tehnyt ahkerasti töitä ennen perheen perustamista, laittanut perusasiat kuntoon ja miettinyt, mitä oikeasti tarvitaan. Nyt voi sitten elää aika löysästi, osan vuotta pääomatuloilla.

aika vanhanaikaisesti olen tehnyt ahkerasti töitä ennen perheen perustamista, laittanut perusasiat kuntoon ja miettinyt, mitä oikeasti tarvitaan. Nyt voi sitten elää aika löysästi, osan vuotta pääomatuloilla.

Suomessa ei pelkillä palkkatuloilla juurikaan pääse varallisuutta keräämään; ei ainakaan satojatuhansia

Suomessa ei pelkillä palkkatuloilla juurikaan pääse varallisuutta keräämään; ei ainakaan satojatuhansia

Kyllä pystyy keräämään. Hyvä esimerkki tästä on mm. akateemikko Jutikkala, joka keräsi elinaikanaan yliopistovirkansa ohella 22 miljoonaa euroa.

4-kymppisiä ollaan ja 3 lasta.

aika vanhanaikaisesti olen tehnyt ahkerasti töitä ennen perheen perustamista, laittanut perusasiat kuntoon ja miettinyt, mitä oikeasti tarvitaan. Nyt voi sitten elää aika löysästi, osan vuotta pääomatuloilla.

Suomessa ei pelkillä palkkatuloilla juurikaan pääse varallisuutta keräämään; ei ainakaan satojatuhansia

Kaikki meistä eivät asu Eirassa tai Ullanlinnassa, töitä ja taloja on muuallakin. Kun valitsee asuinpaikkansa ja ammattinsa järkevästi, voi ostaa "kesämökiksi" kaksion Helsingistä meren rannalta, vuokrata sen talveksi ja "mökkeillä" kesällä. Palkalla voi taulutelevision sijaan ostaa vaikka metsää. Ihmeen paljon jää säästöön silloinkin, kun ei vaihda puhelinta vuosittain tai hyväksyy sen, että autossa on vain kaksilitrainen moottori.

Kyse on kulutustottumuksista, ei siitä, saako tulonsa palkkana vai pääomatuloina. Ja esim. järven rannalla sijaitsevan kesämökin voi vuokrata kesäksi ja ottaa omaan käyttöön talvella.

Kyllä pystyy keräämään. Hyvä esimerkki tästä on mm. akateemikko Jutikkala, joka keräsi elinaikanaan yliopistovirkansa ohella 22 miljoonaa euroa.

Jos oletaan että tulot on 40 000€/vuosi ja veroprosentti 25% niin 30 vuodessa saa kasaan 1,2 M€. Ja silloin ei olisi mitään menoja mistään -harva kuitenkaa pystyy olemaan syömättä ja asuu ilmaiseksi.

100 000€ vuosituloilla ja 40% veroprosentilla kokoon tulisi 1,8M€ ja aika harva tienaa satatuhatta vuodessa koko työikänsä

Suomessa ei pelkillä palkkatuloilla juurikaan pääse varallisuutta keräämään; ei ainakaan satojatuhansia

Kyllä pystyy keräämään. Hyvä esimerkki tästä on mm. akateemikko Jutikkala, joka keräsi elinaikanaan yliopistovirkansa ohella 22 miljoonaa euroa.

Mites Eino tuon teki, tiedätkö?

Yrityksestä osinkoja hiljalleen säästöön. Sitten yrityskaupat ja ne rahat menevät kovaa vauhtia uuteen yritykseen. Ainoa tapa saada pääomaa on elää säästeliäästi ja kun on vähän enemmän koossa, tehdä sillä jotain, jolla saa vähän lisää rahaa. Nyt neljän lapsen kanssa palkkatuloista säästäminen olisi hyvin haasteellista.



Ei se onnistu kuin kovalla työllä, uskalluksella ja sillä, ettei käytä kuin sen verran kuin välttämättä tarvitsee.

Kyllä pystyy keräämään. Hyvä esimerkki tästä on mm. akateemikko Jutikkala, joka keräsi elinaikanaan yliopistovirkansa ohella 22 miljoonaa euroa.

Jos oletaan että tulot on 40 000€/vuosi ja veroprosentti 25% niin 30 vuodessa saa kasaan 1,2 M€. Ja silloin ei olisi mitään menoja mistään -harva kuitenkaa pystyy olemaan syömättä ja asuu ilmaiseksi. 100 000€ vuosituloilla ja 40% veroprosentilla kokoon tulisi 1,8M€ ja aika harva tienaa satatuhatta vuodessa koko työikänsä

Palkalla voi ostaa kenkiä tai osakkeita. Valinta on sinun.

Hyvillä osakekaupoilla. Osta ja unohda. Urakin oli huikean pitkä.

Olen elänyt aina säästeliäästi. Esim. yläasteella tilillä oli 5000 mk. Opiskelu elettiin opintotuella, halvassa asunnossa, kesätyörahoilla. Kesät asuttiin vanhemmilla ilmaiseksi.



Työelämään 21-vuotiaana molemmmat mieheni kanssa. Korkeakoulutus molemmilla. Taloon vanhemmat anto 70 000 euroa. Loput maksettiin itse, samoin autot itse. Mökki saatiin sukukauppana hieman halvemmalla eli 100 000 eurolla. Perin papalta 25 000.

Sijoitti osakkeisiin. Nuuka mies maineeltaan ja pisti varmaan lapsettomana aika ison osan tuloistaan pörssiin. Aika varmasti tehnyt myös tehtävänsä, koska mies eli muistakseni 2 vuotta vajaa 100-vuotiaaksi eli korkoa korolle on ehtinyt tulemaan.



Mitä tuohon tulee, etteikö tavallinen ihminen voisi saada sijoittamalla satojen tuhansien omaisuutta, niin taatusti voi. Esim. 800 euroa kuussa 10% tuotolla tekee 20 vuodessa noin 550 000 euroa. Osakkeista voi hyvinkin saada tuommoisen tai on siis ainakin menneessä saanut Helsingin pörssistä.

aika vanhanaikaisesti olen tehnyt ahkerasti töitä ennen perheen perustamista, laittanut perusasiat kuntoon ja miettinyt, mitä oikeasti tarvitaan. Nyt voi sitten elää aika löysästi, osan vuotta pääomatuloilla.

Suomessa ei pelkillä palkkatuloilla juurikaan pääse varallisuutta keräämään; ei ainakaan satojatuhansia

ja ihmettele miksi ei ole mitaan jaanyt pankkitilille laitettavaksi.

Tekemällä kovasti töitä, myös oman yrityksen kautta ja samalla elämällä säästeliäästi, mm. kierrättämällä vaatteita ja tarvikkeita, käyttämällä kestovaippoja ja muutoinkin käyttämällä kaiken ns. loppuun. Säästöön saadut rahat saatiin sijoitettua hyvin ja ne ovat n. viisinkertaistaneet arvonsa. Lisäksi emme ole ostaneet mitään velaksi, vaan meillä on periaate, että jos jotakin haluaa, pitää raha sääästää ensin.

Eikö teillä ole harrastuksia? Ostatteko tosiaan kaikki vaatteet ja kengät kierrätettyinä ja todella harvoin sieltäkään? Ostatteko koskaan lahjoja esim omille lapsille/puolisoille/ kummilapsille/ystäville tuliaisia? Tilaatteko mitään lehtiä? Ostatteko kirjoja? Käyttekö elokuvissa, ravintoloissa syömässä, teatterissa tai oppperassa koskaan?



Ymmärrän että omassa perheessämme rahaa menee paljon matkustamiseen, harrastuksiin ja pihaan&taloon, mutta vaikka niitä ei olisi, niin siltikään en mitenkään saisi kaikkea säästöön. No, kai olen vaan tuhlaileva luonne :(

ja 10 vuoden kuluttua perimisestä käsiini putosi lähes 800 000 euron osakepotti.

säästöä, mutta suhteessa aika paljon jää säästöön.



- Vuosiin ei ollut maksullisia harrastuksia, nyt on jotain pientä. (Lapsi on vielä niin pieni, ettei tarvitse)

- Vaatteet olen yleensä ostanut aleista, ja varsinkin lapselle lähinnä kirpparilta. Viime vuosina olen lipsunyt tästä, mutta silti emme vaatteita ei osteta kovin paljoa, ja niitä käytetään, kunnes hajoavat tai jäävät pieneksi. (Pitkään minä ja mies olimme niin samassa painossa, että samat vaatteet menivät toistakymmentä vuotta.)

- Emme osta lähes koskaan lahjoja toisillemme. (Ehkä joka kolmas vuosi, ja usein nekin ovat silloin muutaman euron juttuja.)

- Muita ihmisiä on ihan muutama joille ostamme joululahjoja. Nykyään myös lapsen kaverisynttäreille täytyy.

- Omalle lapselle ostetaan, mutta pääasiassa kirppareilta.

- Kirjoja emme ostaneet aiemmin lähes koskaan, nyt ostan aleista ehkä yhden per kuukausi, kun kiireen vuoksi en ehdi usein lukemaan niitä kirjaston laina-ajan puitteissa.

- Lehtiä tulee joskus, joskus ei, käytettiin pitkään tarjouksia. Liiton mukana tulee ilmaiseksi jotain lehtiä. Yksi aikakauslehti tulee, mutta sekin varmaan katkaistaan kohta, kun ei ehdi lukemaan.

- Ei tykätä käydä elokuvissa.

- Pikkulapsen kanssa ei jaksa kunnon ravintoloihin usein syömään, joten se on lähinnä pari kertaa kuussa pizzaa tai hampurilaista. Kunnon ravintolaan pari kertaa vuodessa

- Ei ole oikein vapaa-aikaa ilman lasta, joten ei päästä teatteriin tai oopperaan.

- Matkustellaan aika vähän ja edullisesti.



Mutta tärkeimpänä: Ei ole pihaa eikä taloa, vaan edullinen kerrostaloasunto.