Lue keskustelun säännöt.
Mitä tehdä?
05.12.2012 |
Heippa!
Kaipaan neuvoja miten saisin parisuhteen toimimaan, kun molemmilla on erilaiset haaveet.
Ollaan seurusteltu 5 vuotta, siitä 3,5 v avoliitossa. Ikää on mulla 21 ja miehellä 22.
Alku oli ihanaa, harrastimme seksiä paljon ja mies pyysi kihloihinkin(olivat teinikihlat).
Mulla on mielen kanssa ollut paljon ongelmia, masennusta, ahdistusta. Suurimmaksi osaksi johtuu tästä suhteesta ja lapsuudesta.
Nyt kun otin tänään taas vaihteeksi puheeksi kihlat ja naimisiin menon sekä lapsien teon tulevaisuudessa, mies suuttui. Haluaisin niin kovasti kihloihin, mutta mies ei vaan halua. En tajua miksi, koska ollaanhan oltu vuosia sittenkin. Vauvasta kun puhuu niin sanoo vaan että "ehkä joskus tulevaisuudessa". Ei pysty lupaamaan mitään. SE AHDISTAAA! Mitä jos parin vuoden päästä ilmoittaakin, että ei halua edes naimisiin?
Kaiken lisäksi mies ei ole moneen vuoteen sanonut minulle, että rakastaisi minua. Jos kysyn rakastaako nii mies on sanonut jo vuosi pari sitten "en tiedä." Suututtaa niin paljon.
On meillä hauskaakin, mutta itselläni on seksuaalista haluttomuutta häntä kohtaan. Hänellä taas ei.
Kaiken lisäksi olen lihonut 30 kg seurustelumme aikana ja siitäkin on ollut riitoja. MM. mies on sanonu vuosi sitten että ei halua mennä kanssani naimisiin, jos olen näin lihava.
Olen ihan ulapalla.. En tiedä lähteäkkö vai jäädä...
Auttakaa. Kertokaa näkemyksiänne...
Kommentit (8)
sekottaisi tähän ketään nyt tällä kertaa. Olen jutellut äitini kanssa mm. niissä tilanteissa kun mieheni on uhannut jättää minut.
Kaipaan nyt vierailta puoluettomia ajatuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vaikka suhdehistoria jo pitkähkö onkin, mutta mä ymmärrän hyvin, ettei tuossa iässä vielä halua vakavia keskusteluja käydä kihloista, naimisiinmenosta saati vauvoista.
Ei teidän suhde nyt hyvältä kuulosta, harmi, että jo teineinä aloitte noin vakavasti. Miehet, tai pojat, tulee monessa kehityksessä naisia myöhemmin perässä.
vaikuttaa, että olette yhdessä toisen tai molempien tottumuksesta, ei niinkään aidosta halusta.
Ehkä kannattaisi lähteä kalastelemaan toisiin järviin?
joka ei sinua rakasta vaan on tottunut suhun.
Ero on aina hankalaa, mutta hankalampaa on elää ilman rakkautta ja tulla petetyksi ja jätetyksi. Miksi haluat olla ihmisen kanssa, joka asettaa ehtoja yhteiselle tulevaisuudellenne? Esim. juuri tuo naimisiinmeno, et kelpaa tuollaisena. Se ei ole rakkautta.
Eroa ja etsi onnesi muualta, tuossa suhteessa kumpikaan ei ole onnellinen.
Sellaista rakkautta, että siitä ei puhuta? Mieheni on sanonut että hän ei koskaan pettäisi minua ja luotan siihen. Eikö se ole rakkautta? T. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
äitiä Ulkopuolinen ammattilainen on paras.
Sellaista rakkautta, että siitä ei puhuta? Mieheni on sanonut että hän ei koskaan pettäisi minua ja luotan siihen. Eikö se ole rakkautta? T. Ap
Jos ei ole mitään muuta, niin ei toi ole rakkautta...
Jos voit huonosti, etkä tiedä haluatko jatkaa suhteessa....
Kysy äidiltäsi jos voisit muuttaa hetkeksi takaisin kotiin, kunnes löydät oman kämpän.
Sitten aloitat panostamisen omaan hyvinvointiin.
Kun olet toipunut erosta, voit ruveta taas miettimään uutta suhdetta.
Älä jää tottumuksesta huonoon suhteeseen, älä pelkää että jäät yksin jos nyt lähdetä.
ihan ajatuksella vaikka äitisi tms kanssa?